Kyseenalaistan koko työvoimatoimiston tarpeellisuuden yhteiskunnalle.
Omat kokemukseni työkkärin toiminnasta ovat pelkästään negatiivisia.
Työkkäri on jopa estänyt minua saamasta töitä, tai haluamaani koulutusta.
Kun hain ensimmäiseen työpaikkaani, olin juuri keskeyttänyt ammattikoulun henk.koht.syistä.
Kun minut oli jo valittu työhön, työvoimatoimistosta soitettiin pomolleni ja kysyttiin, että onko hän tietoinen keskeytyksestäni!
Eli sen sijaan, että he olisivat olleet tyytyväisiä kun omatoimisesti hain töihin heti enkä jäänyt vain kortistoon, he yrittivät jopa estää töihinpääsyni!
Onneksi työnantajani ei antanut sen häiritä, vaan otti minut silti töihin.
Tämä oli kuitenkin vain yksi tapaus ja vastaavia on osunut kohdalleni myöhemminkin, työvoimatoimisto on onnistunut viemään minulta yhden työn ja voin vain arvailla kuinka monen työn saamisen se on onnistunut kohdaltani ennakolta estämään..
En tunne ketään, joka olisi työkkärin aloitteesta saanut haluamaansa työtä tai kurssia, sen sijaan työkkäri kyllä voi tuputtaa jotain aivan vastenmielistä ja vaihtoehtoja ei anneta.
Lisäksi työkkäri ei tiedoita uusia asiakkaitaan riittävästi velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan, jolloin ihmisille tulee turhaan "perusteettomasti kieltäytynyt"-lausuntoja, jotka jäävät ikuisiksi ajoiksi työhistoriaa rumentamaan ja estämään jatkossa työnsaantia.
Olin töissä firmassa, joka oli kuin keskitysleiri, työturvallisuudesta ei piitattu, palkat maksettiin kun jaksettiin (ja nekin laskettu väärin ja alle työehtosopimuksen minimin), ihmisiä kohdeltiin eriarvoisesti jne.
Yli puolet firman väestä oli jo itse ottanut loparit, mutta silti työvoimatoimisto katsoi että minulla "ei ollut perusteltua syytä irtisanoutua"!
Onneksi olin ollut luottamusmiehenä firmassa ja yhteydessä liittoon, joka puolsi tarinaani ja ihme kyllä, se lopulta meni läpi, mutta taistelin asiasta monta kuukautta enkä edes ehtinyt etsiä töitä.
Piina ei kuitenkaan loppunut tähän.
Jo heti ensimmäisenä työttömyyspäivänäni löysin työkkärin seinältä kivan näköisen kurssin.
Koska viimeinen hakupäivä oli juuri silloin, hainkin siihen heti.
Minulle ei kerrottu, että kutsu haastatteluun tulee kirjallisena vaan minun jopa annettiin ymmärtää, että minulle soitetaan (gsm.numeroani kysyttiin) ja koska kurssi alkaisikin jo muutaman päivän päästä, oletin ilman muuta että kutsusta soitetaan.
Missään saamissani papereissa ei lue, että kutsu on aina kirjallinen, mutta se kyllä lukee työvoimatoimiston omilla nettisivuilla, eli jokaisellahan on pakko olla internet-yhteys saadakseen tietoa työkkärin tavoista?
Joten olin 3,5 päivää mökillä ja sinä aikana kutsu oli tullut kotiini.
Kun palasin mökiltä, avasin kuoren ja sain huomata että haastattelu olisi ollut aamulla.
Seuraus: 60pv.karenssi "perusteettomasta syystä jättäytynyt tulemasta haastatteluun".
Minulle ei siis kerrottu että kutsu tulee kirjallisena, enkä saisi poistua kotoa ollenkaan.
Nyt tappelen jälleen työvoimavirannomaisten kanssa karenssistani, enkä ehdi etsiä töitä.
Juoksen vain virastosta virastoon ja etsin tietoa oikeuksistani.
Tälläkö koitetaan saada ihmisiä töihin?
Milläs markkinoin itseäni työnantajille, kun minulla on takanani pelkkiä "perusteettomia keskeytyksiä ja laiminlyöntejä"?
Selitä siinä sitten että "kun on ollut työkkärin kanssa väärinymmärryksiä"..
Olen varma, että asiani olisivat hyvin ilman työvoimatoimistoa ja ihmettelenkin, onko minun pakko olla työkkärin asiakas?
Siitä on vain haittaa, kun he vain keksivät tuulesta temmattuja karensseja, joita laulelevat työnantajille ja pilaavat mahdollisuuteni saada ikinä mitään työtä.
Omat kokemukseni työkkärin toiminnasta ovat pelkästään negatiivisia.
Työkkäri on jopa estänyt minua saamasta töitä, tai haluamaani koulutusta.
Kun hain ensimmäiseen työpaikkaani, olin juuri keskeyttänyt ammattikoulun henk.koht.syistä.
Kun minut oli jo valittu työhön, työvoimatoimistosta soitettiin pomolleni ja kysyttiin, että onko hän tietoinen keskeytyksestäni!
Eli sen sijaan, että he olisivat olleet tyytyväisiä kun omatoimisesti hain töihin heti enkä jäänyt vain kortistoon, he yrittivät jopa estää töihinpääsyni!
Onneksi työnantajani ei antanut sen häiritä, vaan otti minut silti töihin.
Tämä oli kuitenkin vain yksi tapaus ja vastaavia on osunut kohdalleni myöhemminkin, työvoimatoimisto on onnistunut viemään minulta yhden työn ja voin vain arvailla kuinka monen työn saamisen se on onnistunut kohdaltani ennakolta estämään..
En tunne ketään, joka olisi työkkärin aloitteesta saanut haluamaansa työtä tai kurssia, sen sijaan työkkäri kyllä voi tuputtaa jotain aivan vastenmielistä ja vaihtoehtoja ei anneta.
Lisäksi työkkäri ei tiedoita uusia asiakkaitaan riittävästi velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan, jolloin ihmisille tulee turhaan "perusteettomasti kieltäytynyt"-lausuntoja, jotka jäävät ikuisiksi ajoiksi työhistoriaa rumentamaan ja estämään jatkossa työnsaantia.
Olin töissä firmassa, joka oli kuin keskitysleiri, työturvallisuudesta ei piitattu, palkat maksettiin kun jaksettiin (ja nekin laskettu väärin ja alle työehtosopimuksen minimin), ihmisiä kohdeltiin eriarvoisesti jne.
Yli puolet firman väestä oli jo itse ottanut loparit, mutta silti työvoimatoimisto katsoi että minulla "ei ollut perusteltua syytä irtisanoutua"!
Onneksi olin ollut luottamusmiehenä firmassa ja yhteydessä liittoon, joka puolsi tarinaani ja ihme kyllä, se lopulta meni läpi, mutta taistelin asiasta monta kuukautta enkä edes ehtinyt etsiä töitä.
Piina ei kuitenkaan loppunut tähän.
Jo heti ensimmäisenä työttömyyspäivänäni löysin työkkärin seinältä kivan näköisen kurssin.
Koska viimeinen hakupäivä oli juuri silloin, hainkin siihen heti.
Minulle ei kerrottu, että kutsu haastatteluun tulee kirjallisena vaan minun jopa annettiin ymmärtää, että minulle soitetaan (gsm.numeroani kysyttiin) ja koska kurssi alkaisikin jo muutaman päivän päästä, oletin ilman muuta että kutsusta soitetaan.
Missään saamissani papereissa ei lue, että kutsu on aina kirjallinen, mutta se kyllä lukee työvoimatoimiston omilla nettisivuilla, eli jokaisellahan on pakko olla internet-yhteys saadakseen tietoa työkkärin tavoista?
Joten olin 3,5 päivää mökillä ja sinä aikana kutsu oli tullut kotiini.
Kun palasin mökiltä, avasin kuoren ja sain huomata että haastattelu olisi ollut aamulla.
Seuraus: 60pv.karenssi "perusteettomasta syystä jättäytynyt tulemasta haastatteluun".
Minulle ei siis kerrottu että kutsu tulee kirjallisena, enkä saisi poistua kotoa ollenkaan.
Nyt tappelen jälleen työvoimavirannomaisten kanssa karenssistani, enkä ehdi etsiä töitä.
Juoksen vain virastosta virastoon ja etsin tietoa oikeuksistani.
Tälläkö koitetaan saada ihmisiä töihin?
Milläs markkinoin itseäni työnantajille, kun minulla on takanani pelkkiä "perusteettomia keskeytyksiä ja laiminlyöntejä"?
Selitä siinä sitten että "kun on ollut työkkärin kanssa väärinymmärryksiä"..
Olen varma, että asiani olisivat hyvin ilman työvoimatoimistoa ja ihmettelenkin, onko minun pakko olla työkkärin asiakas?
Siitä on vain haittaa, kun he vain keksivät tuulesta temmattuja karensseja, joita laulelevat työnantajille ja pilaavat mahdollisuuteni saada ikinä mitään työtä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itselläni oli takana 4 omatoimisesti järjestettyä työsuhdetta, kun kirjoittauduin ensimmäistä ja (toistaiseksi) viimeistä kertaa työttömäksi työnhakijaksi työkkäriin vuodenvaihteessa 1978/79. En saanut senhetkisen lainsäädännön mukaan sieltä pennin hyrrää työttömyyskorvauksia, vaan minun edellytettiin elävän vaimoni palkalla. Taisin saada toimistosta parin, kolmen kk:n "asiakkuuden" aikana pari ehdotusta työpaikaksi, mutta ne oli helppo jättää omaan arvoonsa.
Sain sitten työpaikan aivan omia keinojani käyttäen. Olin siitä eteenpäin 10 vuoden aikana 4 työsuhteessa, joista yksikään ei tullut työkkärin kautta.
Jäätyäni 1989 työttömäksi en edes ajatellut käydä työkkärissä. Päätin työllistää itse itseni ja niin olen siitä pitäen tehnytkin. Viidestoista vuosi on menossa.
mieleen, etteikö nämä >Juoksen vain virastosta virastoon ja etsin tietoa oikeuksistani.> asiat, myös velvollisuudet olisi pitänyt selvittää etukäteen? Kun ottaa asioista selvää, kuvaamiasi ongelmia ei juurikaan synny, se ettei työttömän ole hyvä matkustella postin tavoittamattomiin silloin kun on mahdollisesti tulossa työvoimatoimistosta postia, on kyllä ollut julkisuudessa aivan yleisesti tiedossa.
ettäkö pitää itse vaan ottaa asioista selvää etukäteen vai?
Aikamoinen on pänttääminen, varsinkin jos yhtäkkiä joutuu työttömäksi niin ei välttämättä edes ehdi etsiä kaikkea tietoa.
Mielestäni "pitää vaan tietää"-mentaliteetti ei ole kovin sivistynyttä, kun on sentään kyse ihmisten toimeentulosta!
hiukan kiusallanikin, kyllä nämä asiat kuuluvat ihan yleissivistykseen, kaikkea kun ei opeteta koulussa. Sen myönnän, että työvoimatoimisto kuin kelakin ovat melkoisia kökkötraktoreita, mutta niiden kanssa pärjää kuitenkin, mutta niiden kanssa asioidessa kannattaa aina ottaa erityisesti huomioon että ns. Murphyn lakikin on olemassa;) Murphy lakeineen kannattaa aina huomioida kun asioi ja on tekemisissä rahan kanssa saamapuolella, miksei maksupuolellakin.
työkkärin kanssa on että sun on pelattava pilkulleen,muuten rahat katkolla.Pitää muistaa että jos sun kortissa lukee :ilmottauduttava siihen ja siihen mennessä,niin mene mieluummin jo viikkoa ennen.Jos sulle annetaan sinne aika niin älä tee sitä virhettä että unohdat,tai edes myöhästyt.Sun olis pitänyt kysellä vaikka kauan työttömänä olleilta selviytymiskeinot työkkärin suhteen.Virkailijat ei tasan varmasti neuvo mitään jos et osaa kysyä.
Viettän juuri kahden kuukauden tai käytännössä neljän kuukauden karenssia, kun kävi sellainen juttu, että tyvoimatoimisto päätti ilmoittamatta työnhakusuunnitelman tekoa koskevan ajan, joka poikkesi kortissa lukevasta ajasta. Tämä oli jo toinen kerta kun teoriassa on yksi tietty käyntiaika ja käyntännössä olikin toinen.
Olin kuulemma "kieltäytynyt" menemästä työnhakusuunnitelmaan, vaikka oli vähän paha "suostuakaan" sinne menemään, kun en tiennyt asiasta mitään.
Kela ei maksa mitään, voin puhtaalla omalla tunnolla olla nyt mitään rasvaista duunia hakemattakaan.
Kun sanoin isälle, että ovathan ne ihan okei ne työvoimatoimiston virkailijat, niin hän sanoi että "Ennenhän ne olivat koiria".