Moips! Olen kutakuin 3-kymppinen mieshenkilö ja kaipaisin teiltä ihmisiltä hieman neuvoa seuraavanlaiseen ongelmaani... treffeillä olemiseen. Ongelmani ei ole ujous, puhumattomuus, huumorintajuttomuus ja eikä varmasti ulkonäkönikään karkoita ihmisiä viereltäni... vaan heikohko kuulo on ongelmani. Olen pähkäillyt asiaa pidemmän aikaa ja olen tullut siihen tulokseen, että annan itsestäni hieman epävarman kuvan ja kenties "tyhmänkin" kun kysyn asioita toisinaan uudestaan. Kaiken lisäksi asiayhteys kun tuppaa joskus katoamaan kun jonkun sanan kuulee väärin.
Käytän kuulolaitetta apuna mutta minua arveluttaa sen käytön treffeillä tuovan heti ennakkoluuloja minua kohtaan, kokemusta tästä on 15 vuoden ajalta... kouluajoista lähtien ja muutenkin elävässä elämässä. Olen miettinyt, että käytänkö treffeillä rohkeasti kuulolaitetta kuten normaalissa elämässäni ja kerron heti vaivastani, se vaan ei ole kovin herrasmiesmäistä. Ja eikä kukaan normaali-ihminen ala kertomaan toiselle omista vaivoistaan. Kuulolaitteessa on se ongelma, että se koventaa hälyäänetkin taustalta.
Treffeillähän olisi tarkoitus tutustua ja kenties viehättyä toisestakin mutta hieman hankalaa se on minulle kun tuo kuulo tuo sen pienen epävarmuuden.
No, juttuni lähti hieman rönsyilemään mutta varmasti ymmärsitte ongelmani ja kaipaisin teiltä ihmisiltä hieman rohkaisua tämän alemmuuden tunteen poistamiseksi. Niin ja olisi kiva kuulla miten tällaisen ogelman voisi ratkaista. Liian monta huonosti nukuttua yötä olen tämän asian takia kärsinyt...
No, jos ei aihe sytyttänyt kirjoitussuonia vastailemaan niin kiitos kuitenkin jos viitsitte lukea tämän kirjoituksen ja kenties miettivän tätä asiaa etukäteen jos joskus tiedätte tapaavanne huonohkokuuloisen ihmisen.
Käytän kuulolaitetta apuna mutta minua arveluttaa sen käytön treffeillä tuovan heti ennakkoluuloja minua kohtaan, kokemusta tästä on 15 vuoden ajalta... kouluajoista lähtien ja muutenkin elävässä elämässä. Olen miettinyt, että käytänkö treffeillä rohkeasti kuulolaitetta kuten normaalissa elämässäni ja kerron heti vaivastani, se vaan ei ole kovin herrasmiesmäistä. Ja eikä kukaan normaali-ihminen ala kertomaan toiselle omista vaivoistaan. Kuulolaitteessa on se ongelma, että se koventaa hälyäänetkin taustalta.
Treffeillähän olisi tarkoitus tutustua ja kenties viehättyä toisestakin mutta hieman hankalaa se on minulle kun tuo kuulo tuo sen pienen epävarmuuden.
No, juttuni lähti hieman rönsyilemään mutta varmasti ymmärsitte ongelmani ja kaipaisin teiltä ihmisiltä hieman rohkaisua tämän alemmuuden tunteen poistamiseksi. Niin ja olisi kiva kuulla miten tällaisen ogelman voisi ratkaista. Liian monta huonosti nukuttua yötä olen tämän asian takia kärsinyt...
No, jos ei aihe sytyttänyt kirjoitussuonia vastailemaan niin kiitos kuitenkin jos viitsitte lukea tämän kirjoituksen ja kenties miettivän tätä asiaa etukäteen jos joskus tiedätte tapaavanne huonohkokuuloisen ihmisen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos vastapuoli ei tiedä ongelmastasi ja keskustelussa syntyy väärinkäsityksiä, se voi antaa tosiaan jotenkin tyhmän vaikutelman sinusta. Siksi minusta vastapuolen täytyisi ehdottomasti tietää etukäteen kuulo-ongelmasi. Kerro se viimeistään kun tapaatte. Eihän siitä tarvitse sen suurempaa keskustelua kehittää.
Voisit myös etukäteen miettiä sellaista treffipaikkaa, missä ei olisi häiritseviä hälyääniä. (No sen varmaan olet jo tehnytkin)
Jos kerrot jo etukäteen kuulo-ongelmastasi, saat samalla karsittua myös pois ne henkilöt, jotka hyväksyvät vain "terveet" seuralaiset.
Ymmärrän kyllä, että et mielelläsi kerro asiasta etukäteen. Itse poden nivelreumaa (ei näy päällepäin ellei osaa katsoa). Yleensä en ole kertonut asiasta ennen kuin muutaman tapaamisen jälkeen. Nykyisen miesystäväni kohdalla tein poikkeuksen ja kerroin siitä jo kirjoittelun alkuvaiheessa. (Tutustuimme siis sinkut.net:n kautta) Asia ei häirinnyt häntä ja auvoista yhdessäoloa on jatkunut nyt toista vuotta :-)
Toivotan onnistuneita treffejä!
...kannattaa heti kertoa heikohkosta kuulosta ja kuulolaitteesta jotta vastapuoli ei saisi "väärää kuvaa" sinusta. Jos naista tuo haittaa niin ei hän taida sinulle silloin oikea olla - vähän sama kuin joku ei voisi mennä treffeille henkilön kanssa jolla on silmälasit.
Kyllä minä ainakin haluaisin kuulla mitä nainen puhuu treffeillä ettei tule väärinkäsityksiä joten uskoisin, että todennäköisesti käyttäisin kuulolaitetta. En kyseisestä vaivasta kärsi joten vaikea sanoa.
Olen samaa mieltä aiemmin vastanneiden kanssa, kannattaa se jollain tapaa ilmaista että et kuule hyvin. Koska huumoria löytyy niin voinet käyttää sitä hyödyksesi, siitähän saa oivallisen syyn istua ihan liki ;)
Oma ongelmani on puhua vähän hämmentävässä tai oudossa tilanteessa hiljaa, toinen saa hokea koko ajan MITÄ? ja siitäkös tilanne ja oma olotila paranee. En ole epäillyt vastapuolen kuuloa, mutta itseäni olen henkisesti potkinut persuuksille kun en muka saa ääntä kuuluviin. Tai että enkö osaa sanoa asiaani tarpeeksi selkeästi että tulen ymmärretyksi. Voi siis olla että uudelleen kysymällä et anna itsestäsi tyhmää kuvaa vaan saat vastapuolen tuntemaan hölmöyttä.
Kaikin puolin lienee siis ihan hyvä että kerrot ongelmasta kuulossasi. Ole oma rohkea itsesi! =)
Hei! Ymmärrän hyvin, että tuollainen asia vaivaa mieltäsi. Itsellä oli aikoinaan vähän samankaltainen ongelma, nimittäin hammasraudat aikuisiällä. Ne oli sellaiset että normaalissa keskustelussa ne kyllä huomasi, mutta pystyin myös "piilottamaan" ne.
Mun mielestä kaikki lähtee itsevarmuudesta, hyvästä itsetunnosta. Kaiken a ja o treffeillä on se, että on hyvä ja rento olo, että voit olla oma itsesi. Tämä kuulo-ongelma on osa sinua, joten kuitenkin joskus joudut/pääset sen kertomaan.
Eihän tuo kuulolaite ole sen kummempi kuin silmälasit. Toiset ei kuule, toiset ei näe. Kaikista meistä löytyy vikoja.
Mun mielestä kaikki fiksuinta on rohkeasti vain laittaa laitekorvaan ja olla sujut sen kanssa. Ja kun laitoit että ei treffeillä voi valittaa henk.koht. asioita, niin eihän sun tarvitse sanoa muuta kuin, että hei, mulla on huonokuulo ja heittää joku itseironinen vitsi perään.=) Jos itse olet sujut asian kanssa, niin uskon että nainenkin on.
Onnea treffeille!
ps. Minua ainakin häiritsisi miehen jatkuva mitä-mitä-kysely miljoona ketaa enemmän, kuin laite korvassa!
Kiitos kovasti kannustuksistanne!
Olenkin ajatellut, että kuulolaitetta pitää käyttää treffeillä kuin normaalissa elämässä välittämättä siitä mitä siitä ajatellaan, jos siitä jotain pitää ajatella.
Mun täytyy vain potkia itseään persuksiin, että ei ole mun moka jos treffit eivät ota tuulta purjeisiin. Näin ei sitten kulu ylimääräistä energiaa tutustua toiseen, jos laitteen käyttö ja ennen kaikkea heikohko kuulo tuottaa ongelmia toiselle. Pikkuriikkisen enemmän kärsivällisyyttä vain pyydän, jos sellaista kenelläkään enää on... :)
Kiitti vastauksistanne!
> Olenkin ajatellut, että kuulolaitetta pitää
> käyttää treffeillä kuin normaalissa elämässä
> välittämättä siitä mitä siitä ajatellaan, jos
> siitä jotain pitää ajatella.
Juuri näin. Ja nykyaikana moni voi luulla kuulolaitetta kännykän langattomaksi hands-free kuulokkeeksi, kulkeehan moni sellainen korvallaan pitkin katuja eikä kukaan siitä välitä - miksi sitten kuulolaitteestakaan?
Eikä todellakaan ole sinun vikasi jos treffit kaatuvat tuohon. Mikäli nainen ei kuulolaitetta tai heikohkoa kuuloasi hyväksy niin asia on sillä selvä; hän ei ole sinulle oikea ihminen :)
Naisystäväni tapasi fiksun miehen, joka kuuli tosi huonosti.
Naisystäväni mainitsi, että ei tapaa tuota miestä, ennen kuin kaveri hankkii kuulolaitteen!
Noinkin päin se asia voi kääntyä....