Jos tiputettas ammattiliittojen satumaisesti tienaavat pampun maan kamaralle.
Suomeen yksi työtömyyskassa, johon kaikki automaatisesti kuuluisivat. Esm. Loimaankasa (maksu 60€ 2004)Jokainen voisi anoa vapautuksen halutessan työttömyyskassasta, jos muuten pärjää.
Sitten olisi valtiollinen työturvaelin, joka valvoisi työehtosopimusten noudattamista. Josta saisi todella apua. Sitähän nykyää riitatilanteissa tuskin liitoilta tulee.
Sitten olisi alakohtaset liitot joissa toimitsijat neuvottelisi eri sopimuksia, toimitsijoiden liksalla. Muun ajan olisivat normaali duunissa.
Suomeen yksi työtömyyskassa, johon kaikki automaatisesti kuuluisivat. Esm. Loimaankasa (maksu 60€ 2004)Jokainen voisi anoa vapautuksen halutessan työttömyyskassasta, jos muuten pärjää.
Sitten olisi valtiollinen työturvaelin, joka valvoisi työehtosopimusten noudattamista. Josta saisi todella apua. Sitähän nykyää riitatilanteissa tuskin liitoilta tulee.
Sitten olisi alakohtaset liitot joissa toimitsijat neuvottelisi eri sopimuksia, toimitsijoiden liksalla. Muun ajan olisivat normaali duunissa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihan mielenkiintoinen ehdotus.
Sinänsä ajatuksena mielenkiintoinen mutta jos syy on niin heppoinen (parin ay pomon palkkataso) epäilen että tulevan kassan omistajat olipa kyseessä loimaalainen tosi hyvin tienaama yksityishenkilö tai valtio, sen toimitusjohtaja pääjohtaja hallitus tulisi nauttimaan sellaista liksaa että ihalaisen palkka jää suolarahoiksi.
Toistaiseksi työttömyysturva maksu on verovähennyskelpoinen joten käytännössä työttömyysturvan maksamme verovaroista
Tällä hetkellä meillä on valtiollinen työturvaelin joka valvoo kykyjensä mukaan pelkästään työturvallisuuteen liittyviä asioita jossa se joutuu turvautumaan paljon myös ammattiliittojen asiantuntemukseen. Mitä erimielisyyksiin tulee siihen ei juurikaan resurrseja riitä jo pelkästään siitä syystä että eri työehtosopimuksia on lukematon määrä eikä köyhällä maalla ole vara palkata kalliita virkamiehiä niitä hoitamaan kun ne asiat hoitaa ammattiliitojen talkooväki ja toimitsijat
Meillä on myös edelleen alakohtaiset liitot jotka neuvottelevat työehtosopimukset en ymmärrä miksi niiden neuvotteluissa tulisi olla toimitsija joka on itse liiton palkkarenki. Kun tällä hetkellä ne hoitavat tavalliset palkan saajat Yleensä (Luottamusmiehet,ym.ammattiosaston lähettämät edustajat) liiton johto toimii lähinnä neuvon antajana Kai ne saman alan miehet tietävät paremmin kuin palkattu toimitsija mitä asioita on tarpeen parantaa?
PS.Liitto ei ole korkeapalkkaisten pamppujen kerho vaan palkansaajien etuja ajava järjestö
No ensimmäiseksi työttömyyskassa erilleenn liitoista. Ehdot ja korvaukset ei riipu liitosta. Siloin jokainen kuuluisi automaattisesti työtömyyskassaan, jos ei hae eri vapautta.
Ei olisi pakko kassan johtajalle maksaa vanhaa milliä mummonmarkoissa liksaa. Hän olisi, vain virkamies.
Orkanisaatiot yhdistämällä kulut pienenisi. Mahdolisesti tulisi kymmeniä työtömiä. Aina tulee järkiperäistetäessä.
Palkkaneuvottelut voisi tosiaan käydä ne luottamusmiehet. Ilman mahottomia liksoja nostavia pomoja, jotka muodonvuoksi neuvottelee. Kabineteisa jo aikausemmin sovittuja juttuja!
Kassathan toimivat erillään muusta edunvalvontatyöstä jota liiton jäsenet palkollisten vetämänä tekee kassat toimivat nytkin varsin keskitetysti ja uskoisin myös kohtuullisen kustannustehokkaasti.
Muistuttaisin myös että nämä keskusjärjestöpamput jotka ovat julkisuudessa puvut päällä kabinetin ovella antamassa lausuntoja sopimusneuvottelujen vaiheista ovat täys työllistettyjä myös sopimusten välisinäkin aikoina.
osa erillaisista sopimuksista käydään ns. jatkuvan sopimisen kautta eli neuvotellaan vaikka työehtosopimus on voimassa.Lisäksi on kaikenlaista lakien, säädösten, työttömyysturvan kansainvälisen työvoiman liikkumisen eläkkeensaajien, harmaantalouden ym.ym.palkansaajiin liittyvää toimintaa jossa täytyy olla vahva keulahahmo niitä ei tavallinen duunari pysty hoitaamaan huonostikkaan.
Kabinetti/saunasopimuksia tehdään tässä maassa aina ja tullaan myös tekemään niin teemme itsekkin
Näin se esim. turvakenkien saaminen työehtosopimukseen menee: Istumme firman saunaillassa ja kaveri esittelee mustia turvonneita varpaita noituu että töissä putos kipsilevy varpaille.No siinä kaljaa tissutellessa sovitaan että laitetaan seuraavassa ammattiosaston kokouksessa vireille asia jossa vaaditaan työnantajaa hankkimaan turvakengät.ammattiosaston jälkeen asia etenee ammattialajaostolle yleensä erillaisten maata kattavan kokouksien kautta siellä saunotaan taas ja neuvotellaan että kaikki ovat samaa mieltä että kengiä tarvitaan jos työnantaja ei suostu jatkuvassa neuvottelussa kenkiä hankkimaan ne vaaditaan työehtosopimus neuvottelussa.Ja voin sanoa ettei esim kenkien saaminen työehtosopimukseen ole helppoa(jos ei mene lakkoon)
jatkuvassa neuvottelussa työnantajat vuoden neuvottelun jälkeen sopivat että jos kengät hankitaan niitä täytyy pitää jalassa jos neuvotteluja olisi jatkettu olisi toisena vuotena tynantajat antaneet edelliseen tulokseen täsmentävän liitteen jossa kengat pitää laittaa oikeisiin jalkoihin.
pitkän kabinettineuvottelun jälkeen kengät vaadittiin nimenomaan kaksivuotisen työehtosopimuksen neuvottelussa ja myös saatiin.
eli pienetkin asiat voi olla työläitä saada ja koomisintahan siinä on se että työnantajat saavat panna kengat verovähennyksiin joten me veronmaksajina ne vielä maksammekin.
ihan mielenkiintoinen ajatus. Toisaalta en jaksa uskoa, että valtio pystyisi valvomaan sopimuksia niin tehokkaasti. Paikalliset luotot ovat sitoutuneet työhänsä ja lähes poikkeuksetta hoitavat hommat hyvin. Myöskään valtion varojen supistuessa ei ole mahdollista luoda suurta valvontavirastoa. Jos ajattelet kuinka monta henkilötyövuotta menee puhtaasti edunvalvontaan ja riitojen sopimiseen niin valtiolta loppuisi rahat aika äkkiä. Apua riitatilanteissa tulee ja paljon. Mahdottomia kessejä vain ei ole järkeä lähteä viemään oikeuteen vaan ne pyritään sopimaan jotenkin. Korvauksina tms. On vähän hölmöä väittää ettei apuja tule. Työssäni ole parin kolleegan kanssa auttaneet melkein sataa jäsentä vuosittain hyvinkin kimuranteissa kysymyksissä.
Miten sitten on työttömyyskassojen ja liittojen kytköksessä. Tätä kytköstähän ei enää ole. meillä on ytk, joka pelaa täysin Suomen yrittäjien pussiin. Sitten meillä on esimerkiksi IAET-kassa, joka on huomattavasti halvempi kuin YTK. Tässä kassassa on oikea hallitus ja siellä vuoropuhelu onnistuu. Hallitus koostuu eri liittojen edustajista. Miksi sitten IAET-kassa liittojen hoidossa on halvempi kuin YTK, jonka valitettvan moni luulee olevan edullinen? YTK on edelleen Suomen Yrittäjien pumppu, jonka tehtävä on tehdä rahaa – simple as that.
Kepu esitti yhtenä osana ns. työreformissa kaikille pakollista työttömyyskassan jäsenyyttä ja että hommaa hoitaisi Kela.
Vikana oli vaan se, että silloin kaikki työntekijät olisivat ymmärtäneet, ettei ansiosidonnainen työttömyysturva ja kassan jäsenyys ole mitenkään sidoksissa liittoihin. Tämä kaikille tarjottu ansiosidonnainen työttömyysturva olikin se todellinen syy, miksi ammattiliitot niin kauheasti vastusti Kepun esityksiä silloin. Yli puolethan liittojen jäsenistä ei tiedä, että työttömyysturvan saa pelkällä kassan jäsenyydellä. Kun liitoilla ei ole oikein muuta todellista tarjottavaa, niin ne huijaavat jäsenillä väittämällä, että liiton jäsenyyden kautta saa työttömyysturvan.
YTK-kassan jäsenyys taas ei ole välttämättä ihan yhtä edullinen kuin jonkun muun kassan jäsenyys, koska kassan jäsenten jäsenmaksuilla rahoitetaan vain 5,5 % kassan maksamista ansiosidonnaisista etuuksista. Kun jonkun erityisalan kassan jäsenillä on hyvä työllisyystilannen, niin sen kassan jäsenmaksu on tosi pieni (esim. lääkäreillä 10 euroa vuodessa). YTK-kassaan taas kuuluu yli 220.000 jäsentä mitä erilaisimmilta ammattialoilta, jolloin sen jäsenmaksu on luonnollisesti eräänlainen keskiarvo.