Voisiko joku ystävällisesti kertoa mistä tietää kun rakastaa? Miltä silloin tuntuu? Mitä rakkaus on? Mistä erottaa rakkauden ja ihastuksen tai tottumuksen? Tietääkö kukaan oikeasti rakastavansa? Itse en tiedä, olen kai hukannut sen tunteen jonnekkin matkanvarrelle...Minulta odotetaan rakkauden tunnustuksia, välillä ahdistukseen asti, mutta miten voin vannoa ja sanoa mitään sellaista mistä en mitään ymmärrä...Toivoisin joskus oppivani rakastamaan
R-A-K-K-A-U-S ?
razorblade
81188
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
vain tietää. ei voi selittää. kun katsoo rakastaan, hän näyttäytyy erilaisena kuin kukaan toinen ihminen. riippumatta tuttuudesta tai muusta suuresta merkityksestä joka hänellä on sinun elämässäsi. itse näin rakkaani ympärillä vielä vaaleansinistä valoa (!) rakastumisen aikoihin. myöhemmin hän osoittautui p¤¤¤¤pääksi, ja hiljalleen pystyin katsomaan häneen kuin keneen tahansa toiseen. rakkaus haaleni pois.
lue Francesco Alberoni kirja Rakastuminen. siinä on teoriaa aiheesta. rakastamaanhan ei voi oppia, se ei ole tahdon asia. sitä vain rakastuu johonkuhun enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti. jopa ensimmäisellä tapaamiskerralla voi tuntea yhteyden, joka voi jo olla rakkautta tai kehittymässä sellaiseksi. aina ei myöskään tiedä rakastavansa ennenkuin esimerkiksi menettää rakkautensa kohteen. rakastaa voi pitkäänkin sitä koskaan tajuamatta. ja kaikki eivät rakastu milloinkaan. voi myös käydä niin kuin minulle, että luulee rakastavansa yhtä ja sitten ymmärtääkin rakkautensa kohteen olevan joku toinen. ongelmaa riittää joka tapauksessa.
Minä rakastan useita ihmisiä. Yhtä romanttisesti, muita vain rakastan.
Rakastin entistä poikaystäväänikin, mutta en enää niinkuin silloin, nyt vain välitän.
Rakastan avomiestäni. Tiedän sen. Hän tuntuu niin hyvältä. Ehkä joku päivä en enää rakastakkaan, mutta sillä ei ole nyt mitään merkitystä.
Rakkaudesta ei pitäisi tehdä niin hemmetin valtavaa asiaa, sillä rakkaus on kuitenkin aika yksinkertainen juttu.
Eli, minustapa ei ollut apua. Tuskin kenestäkään muusta kuin itsestäsi. Ehkä sinun ei pitäisi ajatella sanaa rakkaus, ajattele sitä mitä tunnet.
Vaikka on ihana tietää, että toinen rakastaa niin ihan yhtä tärkeätä on rakastaa takaisin. Ihan yhtä tärkeätä on oman kullan hyvinvointi. Ehkä toinen on rakas silloin, kun jos päähän pälkähtää välillä kauhea ajatus, että entä jos toinen kuolee. Ja se ajatus on pelottavinta koko maailmassa.
Minä ainakin tiedän rakastavani ja ehkä se onkin aika yksinkertaista lopulta.
tunnen rakastavani, ehkä liiankin kanssa. Mieheni taitaa tuntea rakkauteni häneen ja minä tunnen hänen rakkautensa. Ei siinä tunnustuksia tarvita.
Rakkauden tunnustusten vaatiminen osoittaa mielestäni vaatijan omaa epävarmuutta rakkaudestaan.
sen vain tietää. vielä kahden vuoden yhdessäolon jälkeen tuntuu vatsassa kun katsoo toista syvälle silmiin. tekee kaikkensa toisen puolesta. ei rakkaus ole sitä, että jokapäivä hoetaan niitä kolmea sanaa, rakkauden voi osoittaa niin monella tavalla. pienet huomionosoitukset, keittää vaikka rakkaalle aamukahvit valmiiksi :)
Kopioin tähän oman kirjoitukseni erään toisen otsikon alta:
Todellinen rakkaus on sitä, että rakastaa toista vaikka tämä ei aina olisi ihana ja täydellinen.
Kumppani saattaa äkkiä sairastua parantumattomasti, halvaantua tms. - tällöin voi olla, että seksielämä ja kaikki mitä siihen asti on yhteiselämään kuulunut, loppuu.
Silloin todellinen rakkaus punnitaan, kun joutuu aidosti ottamaan vastuun toisesta ihmisestä, pitämään hänestä huolta.
Ihastuminen on hurmioitumista toisen hyvistä puolista. Rakastaessa tiedät huonotkin puolet mutta hyväksyt ne ja haluat olla hänen kanssaan koska hänen kanssaan on turvallista. Jos sinun pitäisi valita elämäsi varrelta yksi ihminen kuolinvuoteellesi niin valitsit hänet jonka kanssa sydämesi laulaa kauniimmin.