Saako/voiko avopuoliso kieltää, tai pakottaa lopettamaan toisen tupakoinnin, jos polttaa omilla rahoillaan?
-Mihin rajan veto?
-Mihin rajan veto?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
No ei kyllä todellakaan voi kieltää, sehän on jokaisen oma asia, tietääkseni... Tosin inhottavaahan se on jos toinen vaan polttaa mutta sittenhän voi valita että jättääkö toisen tupakan takia...
No ei tietenkään voi! Raja kulkee siinä että toista ei ole oikeus altistaa jatkuvaan passiiviseen tupakointiin. Eli jos polttaa, polttakoon muualla kuin yhteisellä soffalla istuttaessa!
..nii eli ei todellakaan voi!
Jokaisella on kuitenkin loppujen lopuksi päätösvalta itseensä.
Mun ex kielsi mua polttamasta kännissä...ja kuten sanoin, mielestäni jokainen päättää omista asioistaan, eli poltin kännissä ja riita tuli.
Kysy itseltäsi: Olenko sellainen ihminen joka on mieluummin tossun alla kun yksin?
Mä olen mieluummin yksin ja etin sellasen naisen joka kunnioittaa mun päätöksiä mun omaan elämään. (ei kuitenkaan erottu pelkästään ton takia, oli paljon muitakin juttuja)
Kyse ei ole rahasta vaan tupakoinnista. Joku hengittää vapaaehtoisesti muutaman kerran päivässä savua keuhkoihinsa ja on suorastaan toisen velvollisuus saada tämä järjettömyys loppumaan. Jos hän ei lopettamista vaatisi niin se olisi merkki siitä ettei hän piittaa toisesta eikä uskoisi suhteen kestävän kovinkaan kauaa.
Se on jokaisen oma valinta polttaako vai eikö. Jos ei halua tupakoivaa kumppania, niin sellaisen kanssa ei aloiteta suhdetta. Lopettamishalu tulee aina itsestä. Mielestäni suunnattoman lapsellista valittaa tupakoinnista ja varsinkin pakottaa toinen lopettamaan.
Joskus voi asiasta huomauttaa, mutta jos toisen pakottaminen menee pakkomielteen puolelle niin en kyllä sellaista ihmistä kauaa katselisi.
Poikaystäväni alkoi polttaa reilun vuoden seurustelun jälkeen. Itkin, huusin, puhun järkevästi, mikään ei tahsonut auttaa. En todellakaan halunnut vain määräillä, pitää toista tossun alla. Toivoin, että olisin voinut olla sellainen nainen, joka ei ei polttamisesta välitä. Syyni siihen, etten halua tupakoivaa kumppania, ovat mielestäni järkevät: minusta tuntuu pahalta olla poikaystäväni lähellä hajun vuoksi; jos joskus muutamme yhteen, en halua rahamme menevän noin turhaan asiaan; tulevaisuudessa haluan, että minä ja mieheni olemme hyviä esimerkkejä lapsillemme. Niin, lopulta en enää jaksanut itkeä, vaan laitoin poikaystäväni valitsemaan. Tai no, tajusi se itsekin sen, ettei tahdo nähdä minun itkevän tästä yhä uudestaan ja uudestaan. Juttelimme pitkään ja paljon, olimme molemmat sitä mieltä, ettei näin hyvää suhdetta kannata heittää hukkaan. Päädyimme kompromissiin: poikaystäväni polttaa harvoin, esim. kun ottaa alkoholia, pännii, tai tekee vaan mieli, minä yritän opetella elämään sen kanssa. Tulevaisuus näyttää, mitä tapahtuu.
Meillä minä en halunnut edes kännitupakointia katsella, kun suhteen alettua sain siitä kuulla. Kertakaikkiaan tupakan jälkeen en edes suostunut suutelemaan miestäni. Onneksi kovin montaa kertaa ei asiasta tarvinnut riidellä, olisi voinut näin kiihkeillä ihmisillä suhde jäädä siihen. Haju ja maku ovat niin kamalia, että en tosiaan halua tuhkakupin kanssa lähempää tuttavuutta tehdä...
..Mikä siitä ihmisestä tekee niin kamalan jos hän polttaa. Juurihan rakastit, mutta loppuuko se välittäminen, jos toinen polttaa?
Jos toinen alkaa kesken suhteen yht'äkkiä polttaa, on tästä oikeus huomauttaa!
Omalle naiselle (joka on joskus ennen suhdettamme kännitupakoinut) olen tehnyt selväksi miten tärkeää on, ettei hän polta. Olen oikeastaan sanonut, että jos hän olisi polttanut kun hänet ekan kerran näin, en välttämättä olisi kiinnostunut. Nainen ymmärtää.
Mitään ei ole "pakko": Kumppanisi ei ole pakko lopettaa, mutta eipä sinunkaan ole pakko seurustella tupakoitsijan kanssa.
ei kai toista nyt ihan pakottaakkaan voi, mutta kauniisti huomauttaa.
Itselläni kävi niin, että tupakoin kun aloimme seurustelemaan avomieheni kanssa, ja hän kertoi mitä mieltä oli, ja sovimme että en tupakoi hänen seurassaan. Muutettuamme yhteen, olimmekin jo niin paljon yhdessä että tupakointi jäi, ja nyt olen ollut polttamatta jo melkein kolme vuotta =) Oli varmaan kivuttomin tapa lopettaa...
alotin seurustelu suhteen tupakoimattoman miehen kanssa. reilun vuoden päästä meille tuli riitaa tupakan poltostani. sanoin että jos en saa polttaa niin minut saa unohtaa sillä tupakointi oli osa minua jo ennen seurusteluamme.
niin sain "luvan" että saan polttaa tupakkia jos mieheni ei ole lähellä tai jos olemme yhdessä tai yksin viihteellä.
mielestä tupakointi kuuluu toisten elämään eikä ketään voi pakottaa lopettamaan sillä ei siihen pysty jos ei itse halua!
minulla on sellainen tilanne, että mies inhoaa yli kaiken tupakointia ja itse olen polttanut useita vuosia. tästä tietenkin on ollut aina riitaa, mutta olen kyllä yrittänyt lopettaa tupakoinnin kokonaan. joissain tilanteissa poltan, mutta poikaystäväni seurassa en, paitsi jos olemme yhdessä juhlimassa. olen sanonut, että humalassa poltan sanoi hän mitä sanoi... yhdessähän tuollaiset asiat pitäisi sopia, ja tuskin sinullekkaan huonoa tekisi lopettaa tupakoiminen...jos avopuolisosi saa sillä mielenrauhan, sinä säästät rahaa sekä terveytesi. itse olen oikeastaan iloinen, että mieheni on saanut minut lopettamaan tupakoitsimisen lähes kokonaan.