Herättää naisen huomion, houkuttelee silmäpeliin, osoittaa käytöksellään että olisi kiinnostunut. Ja sitten, kun naisen kiinnostus herää, ja nainen innostuu, homma jatkuu jonkin aikaa mutta ei johda mihinkään. Lopulta juttu haihtuu savuna ilmaan miehen puolelta.
Miksi helvetissä täytyy luvata jotain jos ei sitä halua/pysty antamaan?????
Miksi helvetissä täytyy luvata jotain jos ei sitä halua/pysty antamaan?????
Vastaukset 20
Vanhimmat
osalla miehistä (ja myös naisista) on ns. saalistamissyndrooma, eli niin kauan kuin toinen sukupuoli ei osoita kiinnostumisen merkkejä, henkilö on kiinnostava, koska hän on ns. saalis. mutta sitten kun kiinnostus muuttuu molemminpuoliseksi, "saalistajan" mielenkiinto lopahtaa, koska saalis on jo ansassa (=ei enää haastetta) ja eikun uuden saaliin etsintään.
mutta epäilenpä että ei päde kaikkiin miehiin, koska osalla naisistakin on oireita... mutta tässä siis vaan yks idea.
kuin edellinen vastaaja. Yleensä tämä puuha kuuluu nuoruuteen, mutta jää se päälle joillekin ihan loppuiäksi. Itsekin harrastin saalistamista opiskeluaikoina, ja pidimme siitä kämppiksen kanssa oikein kilpailuja, joissa oli tarkat säännöt, milloin saalis on saatu. Siis: lapsellista puuhaa. Nyt vanhempana tunnistan saalistajat helposti. Miehillä saaliin merkki on useimmiten yhdessä vietetty yö elikä siis vasta pano ratkaisee.
Mul on käyny noin 1 lukuunottamatta jokaisen naisen kanssa johon oon ihastunut. Jos satunkin saamaan vastakaikua niin kiinnostus lakkaa. Eikä siihen yleensä tarvita edes seksiä. Sen yhden kanssa tulikin sitten seurusteltua melkein vuosi, eli mun teoria on että kun toinen tarpeeksi kolahtaa niin silloin kiinnostus ei lopahdakkaan.
syynä voisi olla myös se, ettet tee tarpeeksi selväksi että olisit kiinnostunut.
Mä oon ainakin niin päkilö että jos nainen ei alussa vaikuta kiinnostuneelta, myöhemmällä naisen täytyy melkeinpä tarttua kiinni ja huutaa se korvaan että uskallan uskoa siihen =)
...ensimmäisenä mieleen. Eli sama juttu: luovutan jos en saa päivänselvää merkkiä naisen kiinnostuksesta, koska en uskalla tehdä mitään ellen ole asiasta varma.
Kiitos vastauksista. :)
Jos mies kerran uskaltaa houkutella naisen kiinnostumaan, niin miksi hän ei uskalla viedä sitä loppuun asti? Minua ottaa päähän, sillä minä ihastuin tuohon mieheen tosissani ja nyt koko juttu näyttää lopahtaneen. Mielestäni osoitin kiinnostukseni jokseenkin selvästi.
Epäilen tosin, että mies on varattu mutta en tiedä sitä varmasti... Siksi en myöskään uskalla tehdä mitään. :(
On helppoa saada joku kiinnostumaan ja osoittaa kiinnostumista, mutta sen seuraavan askeleen ottaminen onkin jo vähän vaikeampaa, varsinkin jos on vähän normaalia ujompi. Silmiin on helppo katsoa, hymyileminen teettää jo ongelmia ja puhuminen tuntuu täysin mahdottomalle..
Se ei todellakaan ole helppoa.
Olin itsekin samanlaisessa tilanteessa, mutta en uskaltanut tehdä mitään, joten ajattelin että jos nainen on edes vähän kiinnostunut, niin hän tekee aloitteen. Mutta ei ole tehnyt, enkä minä, ja nyt nolottaa ja en uskalla edes katsoa silmiin.
... että nainenkin voi olla kamalan ujo, ja tasa-arvosta huolimatta moni nainen vielä ajattelee että aloitteen teko on miehen homma?
No, toivon sinulle rohkeutta ja kaikkea hyvää ensi kerralla! ;)
Antaa ymmärtää, mutta ei ymmärrä antaa!!
Näinhän se menee :)
että mies vain flirttaili, eikä sen enempää. En osaa tarkasti vastata, kun ei kokonaistilannetta tiennyt.
Baarissahan monet jo seurustelevat tai naimisissa olevat, käyvät vain mittuuttamassa markkina-arvonsa, että olisiko heillä vielä mahdollisuuksi uuteen partneriin.
Tyly vastaus: Ne ihmiset jotka näin käyttäytyvät hakevat boostia heikkoon itsetuntoonsa. Siis yleensä. Halutaan katsoa, että kenet voidaan mahdollisesti saada. Toisaalta ei olla varmoja omasta kiinnostuksesta toista ihmistä kohtaan. Niinpä peräännytään. Tämä kaikki loppuu ihmisellä siihen, kun löydetään ihminen kenen kanssa halutaan olla. Tai kun huomataan, ettei tämä tie lopulta vie mihinkään. Halutaan jotain pysyvää...
Kuulostaa uskottavalta ja realistiselta... Ainakin joittenkin kohdalla. Mutta se on aika kurjaa... :(
Älä muuta virka! Itselläni kävi ihan vastaavalla tavalla ja nyt ottaa päähän niin omat tunteet kuin miehen käytöskin... Tuskia täynnä tämä taival naisella, kun yrittää parhaansa mukaan arvailla miesten ajatusksen kulkua ja vielä ymmärtää sitä. Ja naisen logiikka muka on käsittämätöntä! Helpottaisi huomattavasti, jos voisi suoraan sanoa KAIKEN mitä mieli tekee, mutta kun ei sekään käy päinsä... Koita kestää sinä sielunsisar grr!, et ole yksin tässä uppoavassa laivassa, täällä on myös sisar aargh!
...mies ainakin yritti tehdä aloitteen, mutta sinä et ole vastannut näkyvästi, joten mies päätti että et ole kiinnostun, joten parasta on unohtaa, vaikka se sattuisikin.
Kuinka näkyvästi oikein pitää vastata? Pitääkö ottaa tukasta kiinni ja raahata kotiin väkisin?
Vai sanoa suoraan että olen ihan hirveän ihastunut sinuun? Vai antaa iso pusu huulille äkkiarvaamatta? Höh! Sitten te ukot sanotte että tarvitsette aikaa miettiä, että nyt ei oo sopiva hetki, tai jotain muuta epämääräistä. Ajattelette, että mikä hullu päällekäyvä nainen.
Höh!
Anteeksi vain tämä purkaus, olen vähän kiukkuinen, mutta haluaisin kyllä ihan oikeasti tietää mikä olisi hyvä tapa ilmaista kiinnostus RIITTÄVÄN näkyvästi.
grr! ja aargh!: ette päässeet vielä oikeiden ajatusten vaihtoon asti ? Pelkkiä pelipuheita, pikkupuhetta, eikö ?
Mahdollisuuksia on monia, aiemmat vastaajat esittivät hyviä. Yksi tapaus voi olla, että miehellä on tullut eteen tilanne jossa tietää, ettei voi edetä kanssanne. Syy ei tällöin, suurella todennäköisyydellä, liity teihin.
:) Naiset ovat niin söpöjä muristessaan ! :)
Mjaa... täytyy tässä murinan välissä sen verran antaa periksi, että kaksi kai näihin sotkuihin aina tarvitaan. Mutta kun sitä on niin sisällä omassa pahassa olossa, ettei ajatuksiin aukea enään yhtään uusia ulottuvuuksia. Helppo tietysti nyt sanoa, kun en ollut se joka alkujaan piiritti, mutta tuskin en itse kuitenkaan olisi ilman minkäänlaista selitystä pistänyt "suhdetta" jäihin... Jo ihan kunnioituksesta toista ihmistä kohtaan. Nyyh!!!
(..murina jatkuu toki hetken kuluttua, kunhan tästä taas selviän)
Aargh!, olisin voinut kirjoittaa aivan saman! Minua pännii eniten se, kun itse en edes aloittanut tätä. Mutta lähdin tietenkin mukaan, eli itseäni saan (osin!!) syyttää... joten ei kai auta muu kuin nyyhkiä aikansa ja katsoa eteenpäin.
Tsemppiä sinulle aargh! Kohti kevättä mennään ja parempia päiviä! :)