avomieheni on lähdössä rauhanturvaajaksi kosovoon..
olen etsinyt tietoa netistä ja pelottaa!
en haluaisi, että hän menee!
jos teillä on kokemusta asiasta, niin voisitteko kertoa?!
kuinka suhde on toiminut, onko ollut pettämistä, lomailut kotona vai ulkomailla..? jne..
Kiitos avusta!
olen etsinyt tietoa netistä ja pelottaa!
en haluaisi, että hän menee!
jos teillä on kokemusta asiasta, niin voisitteko kertoa?!
kuinka suhde on toiminut, onko ollut pettämistä, lomailut kotona vai ulkomailla..? jne..
Kiitos avusta!
Vastaukset 19
Vanhimmat
Mulla on kulti on intissä..ja ei oo herkkua..että ei varmaa oo kivaa kun se sinne menee..Mulla oli yks kaverin poikaystävä sielä..ja niillä ainakin juttu kesti ja on onnellisena nytkin..mielettömän hienon sormuksen se sai tuliasiks..;)
Kyllä kannatti päästää jätkäkaveri rauhanturvaajiin, kun niin hienon sormuksenkin toi, ajatella...
Hienoja sormuksiahan ne viilailivat soturit asemasodan aikanakin silloin 60 vuotta sitten korsuissaan. Ai jee...
missäs sodassa sun ukkos kuoli?
Joopa joo, intti ja rauhanturvaaminen onkin ihan verrattavissa olevia asioita... Intistä pääsee lähes joka viikonloppu lomille, kosovosta 4-6 viikon välein.
Ei millään pahalla, mutta maailma on kova paikka varsinkin Balkanille myytyjen naisten ja tyttöjen osalta. Siellä näitä onnettomia on kirjaimellisesti torilla myytävänä ja vuokrattavana. Naiskauppiaat ovat ottaneet heiltä passit ja heidät pakotettu huumeista riippuvaisiksi tahdottomiksi lihamöykyksi kaikenmaailman rauhanturvaajien ja sotilasyritysten työntekijöiden rassattavaksi. Seuraava etappi näillä naisilla on katoaminen Afrikan ja Aasian bordelleihin. Suomalaiset eivät ole muita parempia. Että älä ole sinisilmäinen!
myöskin Suomi-pojista. Olen kuunnellut monia kertomuksia maailman eri kolkista näiden rauhanturvaajien suusta, ja kyllä vaan siellä aviossa onnellisesti olevat miehet innokkaasti huorissa käyvät. Ja porukalla.
Puolustusvoimissa yleinen tapa on pitää turpansa kiinni, ja jättää asiat sinne missä ne tapahtuivatkin. Tämä sovitaan porukassa, eikä kukaan halua pettää "veljeään".
Ensinäkin katso rauhanturvaajien ja muiden YK-duunarien nettisivu
www.holkkari.net
Sivujen kautta voit liittyä esim. Kotijoukkoihin, joka on rauhanturvaajien omaisten yhdistys, ja saada kontakteja muihin kaltaisiisi.
Toinen hyödyllinen saitti
http://tietokannat.mil.fi/rauhanturvaajat/main.php3
YK:n sivu: www.un.org
Nykyinen miesystäväni on ollut rauhanturvaajana ja sotatarkkailijana muutamia vuosia. Turvallisuuden puolesta duuni ei yleensä ole vaarallista - suomalaisia ei ole kuollut vuosiin, ja viimeisetkin tapaukset ovat olleet liikenneonnettomuuksia yms.
YK-miesten joukossa on paljon perheellisiä miehiä, eli mikään sinkkumiesten leikkikenttä se ei ole.
On kuitenkin totta, että ympärille on kaikissa maissa pesiytynyt huorakauppaa, jota moni miehistä epäilemättä hyödyntää.
Rauhanturvaaja pääsee jopa parin kuukauden välein lomille, ja lennot kotimaahan kustannetaan. Myös omaisten lennot lomille paikan päälle kustannetaan - avopuolisosta en tosin tiedä, ellei ole yhteisiä lapsia.
Se, miten suhteenne toimii ja onko pettämistä riipuu täysin suhteestanne ja miehestäsi itsestään persoonana.
Kuten sanottu, joukossa on tunnollisia perheenisiä ja jopa perheenäitejä. Yhdestä YK-joukoissa työskentelevästä perheenäidistä on juttu linkissä http://tietokannat.mil.fi/rauhanturvaajat/rtarki.php3.
Sitten on niitä, jotka lähtevät reissuun ensi sijaisesti seikkailumielellä.
Jos miehesi bailaa lomilla mieluusti jätkäporukalla ja on kännissä helposti johdateltavissa erilaisiin jätkien tempauksiin, niin realistisesti ajatellen huorissa käyntiin on ainakin hyvä mahdollisuus.
Mutta itsepä tunnet miehesi ja sen, millainen hän on luonteeltaan.
Minä "päästäisin" mieheni ilman muuta tuulettumaan muille maille. Jos hän sitten tyrii suhteen, niin ei sellaista suhdetta oisi kannattanut enää jatkaakaan...
sitä vain mietin, että mistäs minä sitten tiedän, jos siellä jotain tapahuu.. eihän sitä kaikkea ole pakko kotona kertoa ja pitää näin helposti minut tyytyväisenä.vain pelottaa.
bordellit.
Sotaan on aina kuulunut ja tulee aina kuulumaan sotilashuorat.
Eli miehesi maistaa matkalla vierasta.
Ex-poikaystäväni oli Libanonissa 99-00, ja suhteemme kesti hyvin YK-vuoden, mutta vajaa puoli vuotta paluun jälkeen tuli ero. Poikaystävälleni maistuu viina muutenkin ja yk-vuoden aikana hänestä tuli, niinkuin hän itse asian ilmaisi - yhteiskuntakelvoton. Kaikki vapaa-aika meni kännissä. Yk-vuoden aikana suunnittelimme perheen perustamista ym. mutta kaikki kaatui hänen palattuaan. Suosittelen www.holkkari.net sivuille tutustumista ja kotijoukkoihin liittymistä. Siellä on samassa tilanteessa olevia naisia joiden kanssa voit keskustella mieltäsi painavista asioista. Kannustan kaikkia ketkä vähänkin suunnittelevat lähtöä ehdottomasti lähtemään. Se vuosi opettaa ja kasvattaa paljon.
Näköjään "opetti ja kasvatti paljon" sinunkin kaveriasi: alkoi ryypätä oikein kunnolla ja sanoo itsekin olevansa yhteiskuntakelvoton...
Itse seurustelin aikoinaan miehen kanssa joka oli ollut turvaajana pariin otteeseen. Hänellä oli hoito tai pari kummallakin kerralla vieraalla maalla, vaikka silloinen vaimo oli kotosalla. Tosin vaimo sääti täällä päässä omia juttujaan miesten kanssa.
Tämä mies kertoili juttuja kuinka jotkut turvaajat toivat tuliaisina kotiin HIV:n, naista kun kuulema pääsi painamaan vaikka auton konepellillä kahvipaketin hinnalla. Tai antamalla sen kahvipaketin. Muut sukupuolitaudit oli tietysti myös ihan arkipäivää.
Viina virtaa turvaajien joukossa myös, juoppouteen jos on taipumusta, niin viimeistään siellä se nousee pinnalle. Edes Virossa ei viina, kuulema, ole niin halpaa.
Minusta kuulosti siltä ettei siellä paljon muuta tekemistä ollutkaan kuin saunoa, vetää viinaa ja ravata huorissa. Kovasti oli tälläkin miehellä hinku takaisin. Ihme juttu.
Minun kokemukseni on tyly. Eräs mies, johon minulla oli suhde, olikin naimisissa ja lapsikin oli jo silloin. Sitten tämä meni rauhanturvaajiin. Olen nähnyt häntä usein suhteemme jälkeen(kun asuu aika lähellä) ja hän on kertonut, kuinka petti toisessa maassa. Naiset olivat kuulemma tapelleet suorastaan miehistä ja oli ollut varaa valita. Itse en katsoisi päivääkään! Tämäkin mies on ulospäin niin kilttiä aviomiestä että!
mutta eivätkö eri ammateissa olevien miesten kulkeminen ole eri tavalla rajotettua? esimerkiksi poliisien ja armeijan?
älä hätäänny. mun mies on just nyt kosovossa. meillä on kaikki tosi hyvin! =) jos haluat jutella, laita sähköpostiosottees tänne niin kirjotan sulle!
laittaa sähköpostia tänne :) mukavaa ois jutella naisten kanssa, kun vain tutut miehet voi kertoa kokemuksistaan!
mun sähköpostiosote on [email protected]
kirjota niin mä kerron mitä sielä kosovossa oikeesti tehdään :)
Mun miesystävä on juuri kosovossa. Pettämisestä olen sitä mieltä, että ei palvelusaika altista pettämiselle, jos suhde on kunnossa. Saahan sitä vierasta suomessakin ja ihan ilmaiseksi jos haluja siihen suuntaan on. Ei siihen kosovon halpoja huoria tarvita...
Ikävä on aivan järjetön jatkuvasti, mutta lomat sitäkin ihanampaa aikaa. Kyllä tämä erossaolo vahvistaa suhdetta, jos suhde on vahvalla pohjalla.
Tuosta pelostasi, pelkäätkö kultasi turvallisuuden vai suhteenne puolesta? Itse pelkäsin kullan puolesta hänen lähtiessään. Pelko helpotti, kun sain ensimmäiset kuvat ja kertomukset arkipäivästä siellä. Turvassa ne siellä on ja olot on todella hyvät.
Lomille pääsee n kuukauden välein, joskus pidempi väli ja loma kestää keskiviikko-illasta seuraavaan keskiviikko-aamuun. Yhteydenpito sujuu varsinkin tekstareilla, meilillä ja sitten tietysti perinteiset kirjeet. Soittelu on kallista.
Kannattaa päästää kulti maailmalle, jos se sitä toivoo. Muuten se voi jäädä kaihertamaan väliinne. Opitte arvostamaan toisianne ja yhteistä aikaa ihan eri tavalla.
Toivottavasti vähän rauhoitti...
Tilanne on tosiaan ihan eri kosovossa, kuin silloin Libanonissa. Libanonissa juomista ei rajoitettu kunhan hoidit hommasi. Kosovossa on operatiivinen 2-kaljaa ja se pitää. En koskaan epäillyt mieheni pettävän, voi olla että hän sen teki, mutta ei ainakaan kantanut tauteja ja se riittää. Mutta kuten joku jo sanoi, jos haluaa pettää se onnistuu täälläkin. Mielestäni on turha pelätä turvallisuuden puolesta. Ihan yhtä todennäköisesti loukkaannut täällä kuin sielläkin. Suomalaiset ovat hyvin suojattuja ja hyvässä asemassa. Silloin mieheni Libanonin komennuksen aikana kuoli yksi suomalainen. Ei tosin ulkopuolisten takia, vaan hän oli kiivennyt jonkin rakennuksen katolle joka petti.