minua,olen kohta ollut kaksikymmentäviisi vuotta naimisissa elämä on ollut aika helppo.Neljä melkein aikuista lasta ja ihana aviomies,mutta silti harkitsen eroa vaikka itken ja pelkään yksin olemista.
Minusta on aina pidetty huolta mieheni on aina huomaavainen,kohtelias siisti eikä yhtään hullumman näköinen.
Minulta on vaan kaikki tunteet mitä vaimolla pitäisi olla kuolleet,en halua enään mieheni kanssa sänkyyn en muista koska viimeksi olisin suudellu häntä.
Se sattuu kun näen että mieheni edelleen rakastaa,mutta kun en voi.
Älä sano että se johtuu vaihdevuosista tunne on ollut liian monta vuotta,nyt vaan tuntuu että haluaisin välimatkaa.
Kerroin miehelleni miltä minusta tuntuu ja hän epäili että minulla on joku toinen mutta haluaisi järjestää asiat niin että minulla olisi hyvää olla.Vaikka sanoi että yleensä ihmiset eroaa jos mutta vähän aikaa erilleen.
Olen niin solmussa haluan olla mieheni kanssa mutta haluan ja olla vapaa.
Tunne tappaa ja olen ihan maassa,eikä miehellänikään ole hyvä olla.
Mutta näinkö pitäisi jatkaa loppu elämän ilman kainaloa minne ryömiä.Rakastan hellyyttä ja hyväilyjä mutta nyt en niitä pysty ottaa vastaan ainakaan mieheltäni.
Ihmettelen miten voi tunteet loppua vaikka on maailman suloisin mies.
Minusta on aina pidetty huolta mieheni on aina huomaavainen,kohtelias siisti eikä yhtään hullumman näköinen.
Minulta on vaan kaikki tunteet mitä vaimolla pitäisi olla kuolleet,en halua enään mieheni kanssa sänkyyn en muista koska viimeksi olisin suudellu häntä.
Se sattuu kun näen että mieheni edelleen rakastaa,mutta kun en voi.
Älä sano että se johtuu vaihdevuosista tunne on ollut liian monta vuotta,nyt vaan tuntuu että haluaisin välimatkaa.
Kerroin miehelleni miltä minusta tuntuu ja hän epäili että minulla on joku toinen mutta haluaisi järjestää asiat niin että minulla olisi hyvää olla.Vaikka sanoi että yleensä ihmiset eroaa jos mutta vähän aikaa erilleen.
Olen niin solmussa haluan olla mieheni kanssa mutta haluan ja olla vapaa.
Tunne tappaa ja olen ihan maassa,eikä miehellänikään ole hyvä olla.
Mutta näinkö pitäisi jatkaa loppu elämän ilman kainaloa minne ryömiä.Rakastan hellyyttä ja hyväilyjä mutta nyt en niitä pysty ottaa vastaan ainakaan mieheltäni.
Ihmettelen miten voi tunteet loppua vaikka on maailman suloisin mies.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sä haluaisit vielä elää, ole rohkea ettet vanhana sitten kadu elämättä jäänyttä elämää...tutki mitä sun sisin kaipaa.
Kaikki asiat kuten meillä lasten lukumääräkin sama.Minä miehenä löysin ratkaisun huomasin vaimosta nuo piirteet.Nyt minulla on oma elämä ja kulta 41v 49kg 169 cm ei ole ollut minulla valittamista ja kotona riittää kun tuon sinne turvan ja rahan vain vanhin pojistani tietää kaiken ja ymmärtää minua ja äitiään rakkaani ymmärtää vaimoni tilanteen ja kaikki pidetään salassa,saan olla vaimoni luona kotona kaikki tuntuu pyörivän tosi hienosti.työmatkoille rakas haluaa aina mukaan niihin on helppo liittää kaikkea kaunista ja antaa vaimolle haluamansa rauha,en ole yrittänytkään enää suudella enkä lähestyä häntä,kotona keskustellaan ja eletään normaalia elämää tuttavat ilmeisesti ymmärtää ja eivät puutu. Ja meillä on helppoa kun vaimo ei varmaan näe kuin oman nenänsä.Tämä on meillä ollut hyvä ratkaisu samaan tilanteeseen kuin sulla on.Se antaa ikäänkuin ilmaa meille kaikille.Uskon että miehesi ei ole nynny sekin löytää oman ratkaisunsa,sulle neuvo odota rauhallisena.Minutkin rakkaani löysi en tarvinnut kuin odotin.Älä hermoile ole rauhallinen
Tarinaasi lukiessa palaa monta kaunista muistoa,tilanteeni muistan samanlaisena. Nyt yksin eläjänä lapset 2 maailmalla,olen rukoillut pyytänyt anteeksi ex mieheni pitää minusta ja huolehtii monista asioista. Ja kertoo itsekkin miettivänsä mahdollista paluuta,ymmärrän miestäni hän asuu nyt 15v nuoremman kanssa ja varmaan rakastaa sitä,tunnen itseni vanhaksi kanaksi enkä ihmettele kun mieheni ei enää suostu edes saunomaan kanssani.Tiedän tilanteeni en voi vihata mutta en kestä katsoa niitä yhdessäkään Tässä yksi elämä mies oli ratkaisun tekijä ongelmaan.joka minulle nyt järjen palattua ei ole lohdullinen.
Sinun vaivasi nimi elämä liaan hyvä ja valmis,paljon yleisempi vaiva kuin luullaan. Tämän vaivan korjaajaksi itsensä luulevat ovat usein tuhon tiellä.
Oletko ajatellut perheneuvojalle menoa? Tarvitset uutta näkökulmaa elämäntilanteellesi.
Sinun kannattaa olla tyytyväinen siitä, että kaikki elämässäsi on onnistunut hyvin. Monesti vaan tässä tilanteessa säntilliset ihmiset alkavat katua tekemättömiä syntejään, ja näiden naistenlehtien nyyhkytarinoiden innoittaman ryntäävät täysin sinisilmäisinä maailmalle etsimään seikkailuja ja sitä suurta tunnetta ja onnea.
Tällaiset "elämässään pettyneet" naiset ovat helpointa mahdollista riistaa näille "alan tekijämiehille", jotka pienen seikkailun jälkeen lentävät taas metsästämään uutta kokematonta täysin sinisilmäistä oman elämänsä etsijää. Nämä "onnettomat" naiset haluaisivat perustaa yhtä pysyvän suhteen kuin heillä aiemminkin on ollut, mutta eiväthän nämä seikkailijamiehet siihen suostu. Kun maa alkaa polttaa jalkojen alla, niin silloin taas metsästämään uutta hyväuskoista uhria. Kysyntä ja tarjonta siis kohtaavat, mutta nämä hyvässä kodissaan "syrjityksi tulleet" naiset eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä, vaan suru on useimmiten heidän seuranaan.
Joo-o,se on sellasta kun nyhjätään äijän kanssa vuodesta toiseen-taitaa olla sullakin menny liian hyvin?Vaihda osasi jonkun vähäosaisen kanssa:sellaisen,jonka äijä on ryypännyt kaikki perheen rahat ja nainen on saanut tehdä perheen ja lasten eteen kaikkensa ja kenties jäänyt yksinhuoltajaksi.
Olisko kannattanut ajatella silloin kakskytviis vuotta sitten?Kaikki tais alkaa silloinkin alkuhuumassa-ja taasko pitäis löytää sitä uutta huumaa jostakin?
Niin,näytelmät on näytelty-olisiko kerrankin aika näyttää,ettei kaikki olekaan ollut niin ruusuilla tanssimista?
No,jos suurin osa täällä käskisi sinua hyppäämään sillalta jokeen niin tekisitkö sen vai osaisitko käyttää kenties omaa järkeäsi-sitähän sinulla jo tuossa iässä pitäisi olla?
säälin sinua onpa katkera ihminen,ensinäkin en ikinä katsoisi sellaista miestä puolituntia kauempaa,en ymmärrä miksi joku tuhlaa elämän sellaisen kanssa.Enkä hyppää sillalta,kirjoitin tänne kun on kivaa kuulla eri ihmisten mielipidettä.Ja mitä mä oikeesti sinulle säälittävälle selitän,et näköjään ymmärrä mitään kun olet niin katkera.