Mielestäni on erittäin itsekästä kertoa kumppanilleen syrjähypystä, jos aikomuksena on erota. Ymmärrän että näin pettäjän omatunto tulee puhdistettua, mutta mielestäni pettäjän tulisi kantaa vastuu teoistaan loppuun saakka ja pitää mölyt mahassaan.
Parasta olisi vain tunnustaa, että tunteet ovat kuolleet ja suhde on nyt ohi. Miksi suotta enää aiheuttaa tuskaa kumppanilleen kertomalla syrjähypystä? Kertomatta jättäminen estäisi luottamuspulan uudessa parisuhteessa. Tuntuukin siltä että pettäjät ovat useimmiten todella itsekkäitä.
Parasta olisi vain tunnustaa, että tunteet ovat kuolleet ja suhde on nyt ohi. Miksi suotta enää aiheuttaa tuskaa kumppanilleen kertomalla syrjähypystä? Kertomatta jättäminen estäisi luottamuspulan uudessa parisuhteessa. Tuntuukin siltä että pettäjät ovat useimmiten todella itsekkäitä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oon ajatellu tota uskottomuus asiaa ja olen kanssasi aivan samaa mieltä. Jos kertoo syrjähypystä toiselle, niin se on tosi julmaa ja väärin. Tietenkin tässä voisi vedota rehellisyyden nimeen, mutta ketä sellainen rehellisyys palkitsee? Varsinkin, jos syrjähyppy on tapahtunut hetken mielijohteesta ja sillä ei ole mitään merkitystä. En kannata uskottomuutta enkä puolustele pettäjiä. Pettäjä kärsiköön hiljaa sisällään...
Toisaalta taas kumppanista pääsee nopeammin yli, kun on saanut tietää millainen kusipää tämä on. Tuskin tulee silloin väkisin yritettyä lämmittää niitä tunteita uudelleen.
Koska se jättää rumat arvet petetyn sydämeen.