Mensan testien

Itse tein tuossa neljä vuotta sitten mensan testit ja olisin päässyt sisään, mutta en jostain syystä mennyt sinne. Nyt kyllä sitten ärsyttää paljon kun en sillon tajunnut mennä sinne. Silloin keskihajonta oli pienempi, 142 pääsi sisään, itselläni taisi olla 145 testien keski tulos, mutta mensan testithän testaavat vain matemaattista päättelykyä, eivät sinänsä itse älykkyyttä, tosin ei taida olla sellaista testiä joka testaisi KOKO aivojen kapasiteetin.

Terppa kirjoitti:

Itse tein tuossa neljä vuotta sitten mensan testit ja olisin päässyt sisään, mutta en jostain syystä mennyt sinne. Nyt kyllä sitten ärsyttää paljon kun en sillon tajunnut mennä sinne. Silloin keskihajonta oli pienempi, 142 pääsi sisään, itselläni taisi olla 145 testien keski tulos, mutta mensan testithän testaavat vain matemaattista päättelykyä, eivät sinänsä itse älykkyyttä, tosin ei taida olla sellaista testiä joka testaisi KOKO aivojen kapasiteetin.

Lue lisää

Suomen Mensa on aina käyttänyt testinä Cattell & Cattell Culture Fair -testiä, joka on puhdas kuviopäättelytesti. Testissä ei ole lainkaan sanallisia eikä matemaattisia tehtäviä. Tulokset on myöskin ilmoitettu sekä nyt että neljä vuotta sitten käyttäen keskihajontaa 24, joten pääsyrajana on ollut 148.

Jos todella olet käynyt virallisessa Suomen Mensan järjestämässä testissä 4 vuotta sitten ja saavuttanut silloin jäsenyyteen oikeuttavan tuloksen, niin voit liittyä jäseneksi milloin haluat eli tuloksesi ei mitenkään vanhene. Tuon viestisi perusteella kuitenkin vaikuttaa siltä, että olet nyt sekoittanut keskenään Mensan virallisen testitilaisuuden ja jonkin Valittujen Palojen ns. "älykkyystestin".

-99.9-

>> Normaalijakauma eli Gaussin käyrä kuvaa älykkyyden jakautumista väestössä.

Tuossa älykkyys oletetaan täysin määritellyksi. Sitähän älykkyys ei kuitenkaan ole. Ei edes vähäisimmässä määrin.

Kun ihmisten pituutta mitataan, ihmiset voidaan järjestää riviin pituusjärjestyksessä, ja itse asiassa mitta-asteikko muodostuu tuosta rivistä. Voi olla että tämä ominaisuus jakautuu suuressa populaatiossa Gaussin käyrän esittämällä tavalla.

Älykkyyttä mittaavaa mittanauhaa ei voida johtaa suoraan ominaisuudesta "älykkyys". Siksi älykkyyttä mitataan testeillä, joiden tehtävät on ensin kalibroitu koehenkilöillä, joiden älykkyys oletetaan tiedetyksi. Kun menetelmä on tämä, ei erilaisten testien antamien tulosten suuri keskinäinen korrelaatio kerro mitään älykkyydestä. Testit vastaavat toisiaan, koska ne on laadittu vastaamaan toisiaan. Myöskään se, että tehtävien vaikeusaste näyttäisi asettuvan johdonmukaisesti (että siis vaikeimman tehtävän ratkaiseva pystyisi aina ratkaisemaan kaikki helpommat tehtävät) ei mahdollisesti kerro muusta kuin siitä että nimenomaan kyseisillä kysymyksillä saadaan kyseinen tulos.

Älykkyys-käsitteellä intoilijat haluavat mielellään antaa sellaisen vaikutelman, että kyseessä on jokin määrätty ominaisuus, jota toisilla on ja toisilla ei ole. Suhteellisen nuoren tieteenalan, psykologian, koko keskenkasvuisuus tuntuu tulevan esille nimenomaan kysymyksessä älykkyydestä. Syntyaikoinaan tuo käsite liittyi kiinteästi kehityspsykologiaan, ja itse asiassa termi älykkyysosamäärä tarkoittaa "älykkyysiän" suhdetta fyysiseen ikään. Alan sisäinen keskustelu on johtanut hieman erilaisiin painotuksiin, ja valitettavasti tätä keskustelua ovat ohjanneet toisaalta keskustelun omat itsetarkoitukselliset herätteet, toisaalta psykologiaan ulkoapäin kohdistuva yleinen paine, "tieteellisyyden vaatimus", joka on pakottanut käyttämään empiirisiä metodeja ja eksakteja muotoiluja sielläkin missä ne ovat johtaneet harhaan.

"Älykkyyttä" mitataan näennäisen eksaktein menetelmin, ja mukaan on tuotu tarpeellinen annos tilastomatematiikkaa. "Aina kun itse asia on olemuksellisesti irrationaalinen, sen järjeksi tulee välineen järki." (Tai jotenkin noin - Oikkonen, "Narkissos-esseet") Valitettavasti kysymys siitä mitä älykkyys on ja mikä merkitys sille on annettava, on yhä auki.

hakauma kirjoitti:

>> Normaalijakauma eli Gaussin käyrä kuvaa älykkyyden jakautumista väestössä.

Tuossa älykkyys oletetaan täysin määritellyksi. Sitähän älykkyys ei kuitenkaan ole. Ei edes vähäisimmässä määrin.

Kun ihmisten pituutta mitataan, ihmiset voidaan järjestää riviin pituusjärjestyksessä, ja itse asiassa mitta-asteikko muodostuu tuosta rivistä. Voi olla että tämä ominaisuus jakautuu suuressa populaatiossa Gaussin käyrän esittämällä tavalla.

Älykkyyttä mittaavaa mittanauhaa ei voida johtaa suoraan ominaisuudesta "älykkyys". Siksi älykkyyttä mitataan testeillä, joiden tehtävät on ensin kalibroitu koehenkilöillä, joiden älykkyys oletetaan tiedetyksi. Kun menetelmä on tämä, ei erilaisten testien antamien tulosten suuri keskinäinen korrelaatio kerro mitään älykkyydestä. Testit vastaavat toisiaan, koska ne on laadittu vastaamaan toisiaan. Myöskään se, että tehtävien vaikeusaste näyttäisi asettuvan johdonmukaisesti (että siis vaikeimman tehtävän ratkaiseva pystyisi aina ratkaisemaan kaikki helpommat tehtävät) ei mahdollisesti kerro muusta kuin siitä että nimenomaan kyseisillä kysymyksillä saadaan kyseinen tulos.

Älykkyys-käsitteellä intoilijat haluavat mielellään antaa sellaisen vaikutelman, että kyseessä on jokin määrätty ominaisuus, jota toisilla on ja toisilla ei ole. Suhteellisen nuoren tieteenalan, psykologian, koko keskenkasvuisuus tuntuu tulevan esille nimenomaan kysymyksessä älykkyydestä. Syntyaikoinaan tuo käsite liittyi kiinteästi kehityspsykologiaan, ja itse asiassa termi älykkyysosamäärä tarkoittaa "älykkyysiän" suhdetta fyysiseen ikään. Alan sisäinen keskustelu on johtanut hieman erilaisiin painotuksiin, ja valitettavasti tätä keskustelua ovat ohjanneet toisaalta keskustelun omat itsetarkoitukselliset herätteet, toisaalta psykologiaan ulkoapäin kohdistuva yleinen paine, "tieteellisyyden vaatimus", joka on pakottanut käyttämään empiirisiä metodeja ja eksakteja muotoiluja sielläkin missä ne ovat johtaneet harhaan.

"Älykkyyttä" mitataan näennäisen eksaktein menetelmin, ja mukaan on tuotu tarpeellinen annos tilastomatematiikkaa. "Aina kun itse asia on olemuksellisesti irrationaalinen, sen järjeksi tulee välineen järki." (Tai jotenkin noin - Oikkonen, "Narkissos-esseet") Valitettavasti kysymys siitä mitä älykkyys on ja mikä merkitys sille on annettava, on yhä auki.

Lue lisää

Alkuperäiseen kysymykseen liittyvä keskihajonnan määritelmä ilmeisesti kuitenkin sinullekin kelpasi;-)

-99.9-

PS. Kuten varmaan huomasitkin, niin viestini loppuosa (se, jota kommentoit) oli suora sitaatti Suomen Mensan kotisivulta.

Triple Nine kirjoitti:

Suomen Mensa on aina käyttänyt testinä Cattell & Cattell Culture Fair -testiä, joka on puhdas kuviopäättelytesti. Testissä ei ole lainkaan sanallisia eikä matemaattisia tehtäviä. Tulokset on myöskin ilmoitettu sekä nyt että neljä vuotta sitten käyttäen keskihajontaa 24, joten pääsyrajana on ollut 148.

Jos todella olet käynyt virallisessa Suomen Mensan järjestämässä testissä 4 vuotta sitten ja saavuttanut silloin jäsenyyteen oikeuttavan tuloksen, niin voit liittyä jäseneksi milloin haluat eli tuloksesi ei mitenkään vanhene. Tuon viestisi perusteella kuitenkin vaikuttaa siltä, että olet nyt sekoittanut keskenään Mensan virallisen testitilaisuuden ja jonkin Valittujen Palojen ns. "älykkyystestin".

-99.9-

Lue lisää

Kyllä se oli ihan aito ja oikea mensan testi, minulle sanottiin että ÄO:ni riittäis mensaan, mutta en halunnut liittyä, en sitten tiedä että sekoilivatko ne siellä vai mitä. Mutta lähes kaikki ÄO testit mittaavat enimmäkseen päättely- hahmottelu- ja matemaattisia kykyjä, niin ikävältä kuin se kuullostaakin, niin se vain on.

Tehty on useampikin testi(siis mensan testejä, koska niitähän on erilaisia), ja lähes kaikissa on ollut suurimmaksi(huom!!)osaksi vain em. testejä. Jos löydät jonkun erilaisen testin, niin kyllä minä sellaisen voisin tehdä myöskin, en vain vielä ole löytänyt..

Terppa kirjoitti:

Kyllä se oli ihan aito ja oikea mensan testi, minulle sanottiin että ÄO:ni riittäis mensaan, mutta en halunnut liittyä, en sitten tiedä että sekoilivatko ne siellä vai mitä. Mutta lähes kaikki ÄO testit mittaavat enimmäkseen päättely- hahmottelu- ja matemaattisia kykyjä, niin ikävältä kuin se kuullostaakin, niin se vain on.

Tehty on useampikin testi(siis mensan testejä, koska niitähän on erilaisia), ja lähes kaikissa on ollut suurimmaksi(huom!!)osaksi vain em. testejä. Jos löydät jonkun erilaisen testin, niin kyllä minä sellaisen voisin tehdä myöskin, en vain vielä ole löytänyt..

Lue lisää

Tässä kokonaisuudessa on nyt muutama hämäävä yksityiskohta:

"minulle sanottiin että ÄO:ni riittäis mensaan...".
Aidosta ja oikeasta Suomen Mensan järjestämästä testistä saa kirjallisen todistuksen, joten sellainen paperi sinulla pitäisi olla. Tulosta ei kerrota suusanallisesti itse testitilaisuudessa, koska testin valvoja ei niitä tarkasta.

"siis mensan testejä, koska niitähän on erilaisia". Suomen Mensa ei käytä erilaisia testejä, vaan yhtä ja samaa Cattell & Cattell Culture Fair -testiä.

Näiden valossa näyttäisi siltä, että olet ehkä tehnyt Suomen Mensan ns. kotitestin. Suomen Mensalla on nimittäin käytössään alustavaksi suuntaa-antavaksi älykkyystestiksi tarkoitettu kotitesti, jonka voi tilata netistä. Tai sitten kyse on ulkomailla suoritetusta testistä (ethän ole missään kohtaa maininnut, että olet suorittanut testin Suomessa).

-99.9-

Terppa kirjoitti:

Kyllä se oli ihan aito ja oikea mensan testi, minulle sanottiin että ÄO:ni riittäis mensaan, mutta en halunnut liittyä, en sitten tiedä että sekoilivatko ne siellä vai mitä. Mutta lähes kaikki ÄO testit mittaavat enimmäkseen päättely- hahmottelu- ja matemaattisia kykyjä, niin ikävältä kuin se kuullostaakin, niin se vain on.

Tehty on useampikin testi(siis mensan testejä, koska niitähän on erilaisia), ja lähes kaikissa on ollut suurimmaksi(huom!!)osaksi vain em. testejä. Jos löydät jonkun erilaisen testin, niin kyllä minä sellaisen voisin tehdä myöskin, en vain vielä ole löytänyt..

Lue lisää

Mensalla on vain yksi testi käytössään ja sitten kotitesti, jonka suritusta ei valvota. Riittää kun osaa laskea muistaakseni viiteen, vai oliko neljään.

Taidat sekoittaa asioista.