aion kertoa viikonloppuna kullalleni pettäneeni häntä kerran kännipäissäni.. mitkähän on seuraukset? olemme seurustelleet reilun vuoden ja asuttu yhdessä puoli vuotta. rakastan kultaani ja en halua että eroamme, mutta niin vain taitaa käydä.. vai mitä olette mieltä? voiko pettämisen antaa anteeksi?? ja kuinka usein sellainen ihme voi tapahtua.. tiedän tehneeni todella väärin ja syy on täysin minun, en kaipaa mitään saarnoja "mitäs olet niin tyhmä"-tyyliin.. tiedän kyllä sen..
kiitos jos joku voisi vastata!
kiitos jos joku voisi vastata!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miksi kerrot ?
Jatkuuko sivusuhde ?
Epäileekö puolisiosi ?
Meneekö muuten hyvin ?
Voisiko mennä paremmin ?
Pettämisen voi antaa anteeksi, ei unohtaa. Entiseksi "viattomaksi" suhde ei palaa .. mutta voi kasaantua kovalla työllä ihan hyväksi, jopa vahvemmaksi (karaistuu). Pettäminen (ja moni muukin kolhu) on suhteessa kuin iso avohaava kauniissa kasvoissa ... arpeutuu ja paranee ... mutta muistuttaa aina mistä se tuli -- ehhä silloin vasta osaa seuraavalla kerralla ottaa vastuun valinnoistaan, kun tulemat tiedossa ja toivottavasti muistaa ...
kerron koska hän saisi kuitenkin jostain tietää, mm. hänen ystävänsä tietää ja kehoitti minua kertomaan asiasta. on parempi että hän kuulee sen minulta kuin jostain muualta..
kultani ei osaa epäilläkään, ei ole ainakaan sanonut asiasta eikä käytöskään ole muuttunut.
muuten menee todella hyvin, kaikki on kohdallaan, paitsi minua painaa tapahtunut.. enkä todellakaan jatka pettämistä, se oli vain yksi kännipano ja siinä se! en kaipaa mitään ekstraa suhteeseen, olen täysin tyytyväinen!
paremmin voisi mennä ellen olisi kännissä tyhmä kuin saapas ja pilaisi hyvää suhdetta jonkin tuntemattoman kanssa pelkän seksin ja hyväksynnän saamiseksi..
kaduttaa niin helvetin paljon ja en tiedä mitä teen jos ja kun suhde nyt loppuu.
tiedän että luottamuksen takaisin saamiseksi menee paaaljooon aikaa. mutta pakko on vain kertoa...
kiitos kun vastasit!
Me ihmiset olemme teoissamme ajattelemattomia.
Toimimme egomme alaisuudessa ja haluamme tyydyttää erilaisia tarpeita päivittäin.
Haluamme saada sen sijaan, että antaisimme jotakin itsestämme.
Pettäjä on tehnyt valinnan ja hänen on kannettava valintansa seuraukset. Hän on loukannut ehkä ikuisen arven jättäen toista ihmistä. Hän on tehnyt sellaisen loven tämän toisen ihmisen luottamukseen, että hänen voi olla mahdoton koko elämänsä aikana rakentaa sitä takaisin kenenkään kanssa. Kärsimys on suuri.
On hyvä, että ymmärrät, ettet toiminut täydessä ymmärryksessä ja että kaipasit hyväksyntää. Käänny nyt itseesi ja kysy, saitko todella jotakin - ehkä menetit jotakin arvokasta? Sellaista, mikä ei ole rahalla ostettavissa, ei ansaittavissa teoin - rakkauden toiseen sieluun.
On tärkeää, että pystyt katumaan ja ymmärtämään tekosi luonteen siinä mielessä, että olet vahingoittanut sekä itseäsi että tuota toista osapuolta, jota sanot rakastavasi. Yhtä tärkeää on, että pystyt antamaan anteeksi itsellesi, jotta vapaudut.
Olet astunut pyhälle maalle ja häpäissyt sen. Olet silti armoitettu sitä kautta, että on olemassa anteeksianto. On olemassa rakkaus, joka on sisäistä ja ikuinen olemuspuolemme. Joten ole rauhassa. Et ole koskaan yksin!
En tiedä, mikä minuun nyt on mennyt, että tällaista tekstia kykenen kirjoittamaan. Voisin nimittäin vihata sinua kaiken sen perusteella, jota sanot. Mutta lähetän sinulle rakkauden energiaa. Joku päivä olet vapaa ja joku päivä se, jota olet pettänyt on vapaa. Tavalla tai toisella.
En tiedä, onko kumppanisi valinnut tapahtuman osana karman suunnitelmaa eli oletko toteuttanut karmallisen tehtäväsi vai hankkinut ns. huonoa karmaa. Joka tapauksessa muista aina, että anteeksianto on sitä armoa, joka on kaikille tarkoitettu ja että helvetti on väliaikainen. Samoin kuin taivaskin...
Ole rakkaudessa ja toteuta elämäntehtävääsi muita kunnioittaen. Kun tiedostat ydinolemuksesi, et voi loukata ketään, eikä sinua voida loukata. Anna kärsimykselle, katumukselle ja surulle oma aikansa. Sillä valoa on tunnelin päässä.
Vasta pimeys tekee valon mahdolliseksi, vaikka se ei ole ainoa tie valoon.
Muutama sana luottamuksesta. Olen sitä mieltä että sen voi kyllä saada takaisin. Se riippuu tietysti molemmista osapuolista. Minua petettiin tasan vuosi sitten. Alussa en uskonut meihin enää ollenkaan. Enkä luottanut sentin vertaa. Mutta mieheni päätti tehdä kaikkensa että pystyisin taas luottamaan häneen. Ja on onnistunut aika hyvin. Työtä se on tosiaan vaatinut meiltä molemmilta. Ja välillä tietysti saan vielä kohtauksia, joissa voin penkoa mieheni puhelinta, tavaroita tms. Mutta pettämisen jälkeen en ole enää mitään löytänyt. Mieheni ei ole nyt vuoteen käynyt esim. kavereittensa kanssa baarissa tms. Olemme tehneet lähes kaikki asiat yhdessä. Hän ei ole halunnut laittaa minua tilanteeseen, jossa edes voisin epäillä mitään. Olen kyllä sanonut hänelle että voi mennä, mutta hän ei ole mennyt. En tiedä onko ollut menemättä vain minun takiani, ja kärsiikö hän siitä, että on enemmän 'kahleissa' kuin ennen. Kuitenkin se on ollut hänen päätöksensä. Nyt minusta alkaa tuntua ettei hän minua enää petä. Eli luottamus alkaa tulla takaisin. Se on kyllä vaatinut paljon. Monet riidat, keskustelut jne. Mutta on ollut sen väärti.
Mun mielestä on tosi hyvä asia, että olet päättänyt kertoa asiasta itse. Mä olen itse omassa suhteessani petetty osapuoli ja sain kuulla asiasta vasta vuosi tapahtuman jälkeen, mutta en mieheltäni vaan muualta. Se vain pahensi tilannetta.
ja vielä vähemmän kännipäissäsi.
kertoisit, ei se asiaa miksikään paranna.
kärsi nahoissasi ja anna toisen pitää hyvä
mielensä. saa kun harmia liialla rehellisyydella
tuollaisessa asiassa. omatunto kyllä rauhoittuu