Mitähän mun pitäs tehdä? Onko kellään viisaita neuvoja tai kokeuksia?
Sanoin avokilleni viime keväällä, että nyt on breikin paikka (kaikki oli kuiten suht koht ok). Itseäni pelotti hirveästi, koska syksyllä tarkoitukseni oli lähteä muualle asumaan opiskelujeni vuoksi (1/2 vuotta näkemättä) ja halusin saada vähän etäisyyttä. Olimme olleet useita vuosia yhdessä ja ajattelin, että sinä aikana selviää varmaan sekin, onko mies varmasti se ns. oikea.
No, lähtö tuli opiskelemaan, ja muutaman kuukauden kuluttua mies ilmoitti, että henellä on ollut säpinää ym. Vaikeaahan se oli kuulla, mutta kuitenkin "sovimme" jo silloin keväällä, että se olisi kuitenkin ok, jos siltä tuntuu...
Noin kuukauden kuluttua tapahtuneesta, mies ilmoitti, että homma on ohi, koska oli kuvitellut minut hoitonsa tilalle.
Nyt kuitenkin, kun palasin takaisin, mies ilmoitti, että sama homma on jatkunut muutaman viikon, saman tytön kanssa (eivät kuitenkaan vielä tunne toisiansa kuin pintapuolisesti). Mutta syystä tai toisesta he eivät ole nyt yhteydessä, eikä aijo missään tapauksessa alkaa seurustelemaan tytön kanssa.
No nyt olisi siis muutto edessä ja ex:n kanssa ollaan asusteltu viikonpäivän vielä yhessä. Itse opin matkan aikanani, että mies olisi se oikea, mutta nyt kaikki näyttää olevan myöhästä. Miten unohdan tämän vai taistelenko? Tuntuu siltä, että maa kaatuu ja sydän vuotaa verta.
Jokatapauksessa huomaan sen, että miehen tunteet on hieman laimenneet minua kohtaan (ihastunut), mutta tiedän kuitenkin senkin, että tunteita on vielä jäljellä. Välillä mies puhelee, että vielähän me nähdään (vaikkei asutakkaan yhdessä) ja katellaan mitä tuleman pitää, välissä ymmärrän että kyllä kaikki oli tässä ja siihen on tyytyminen. Mitä pirua?
Sanoin avokilleni viime keväällä, että nyt on breikin paikka (kaikki oli kuiten suht koht ok). Itseäni pelotti hirveästi, koska syksyllä tarkoitukseni oli lähteä muualle asumaan opiskelujeni vuoksi (1/2 vuotta näkemättä) ja halusin saada vähän etäisyyttä. Olimme olleet useita vuosia yhdessä ja ajattelin, että sinä aikana selviää varmaan sekin, onko mies varmasti se ns. oikea.
No, lähtö tuli opiskelemaan, ja muutaman kuukauden kuluttua mies ilmoitti, että henellä on ollut säpinää ym. Vaikeaahan se oli kuulla, mutta kuitenkin "sovimme" jo silloin keväällä, että se olisi kuitenkin ok, jos siltä tuntuu...
Noin kuukauden kuluttua tapahtuneesta, mies ilmoitti, että homma on ohi, koska oli kuvitellut minut hoitonsa tilalle.
Nyt kuitenkin, kun palasin takaisin, mies ilmoitti, että sama homma on jatkunut muutaman viikon, saman tytön kanssa (eivät kuitenkaan vielä tunne toisiansa kuin pintapuolisesti). Mutta syystä tai toisesta he eivät ole nyt yhteydessä, eikä aijo missään tapauksessa alkaa seurustelemaan tytön kanssa.
No nyt olisi siis muutto edessä ja ex:n kanssa ollaan asusteltu viikonpäivän vielä yhessä. Itse opin matkan aikanani, että mies olisi se oikea, mutta nyt kaikki näyttää olevan myöhästä. Miten unohdan tämän vai taistelenko? Tuntuu siltä, että maa kaatuu ja sydän vuotaa verta.
Jokatapauksessa huomaan sen, että miehen tunteet on hieman laimenneet minua kohtaan (ihastunut), mutta tiedän kuitenkin senkin, että tunteita on vielä jäljellä. Välillä mies puhelee, että vielähän me nähdään (vaikkei asutakkaan yhdessä) ja katellaan mitä tuleman pitää, välissä ymmärrän että kyllä kaikki oli tässä ja siihen on tyytyminen. Mitä pirua?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Avokkisi aikoo pitää suhteita yllä useampaan suuntaan. Jotkut miehethän eivät tule toimeen yksin hetkeäkään vaan aina pitää varalla olla joku.