Olen ollut pari vuotta sinkkuna pitkän seurustelun jälkeen, ja mielistynyt entistä enemmän yksin elämiseen. Elämä on helpompaa ilman parisuhteen kummallisia kiemuroita. Naisen ja miehen suhde on niin vaikea, että harvalla meistä on kykyjä sen hyvin hoitamiseen. Eläköön ihana itsekkyys!
Sinkkuna on mukavaa
Uusiosinkku
4817
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
että helpompaa on. Kukaan ei pura pahaa tuultaan minuun eikä jätä vaatteitaan sinne tänne. Kotona on aina siistiä ja rauhallista eikä vanha viina haise.
- kun ikää tulee
- kun sairastut
- kun tarvitset apua
- kun haluaisit puhua
- jne
>- kun ikää tulee
Vanhainkotiin. Niinhän ne parillisetkin. Sitä paitsi parhaat kaatuvat joka tapauksessa viimeistään kolmekymppisenä...
>- kun sairastut
Hyvin on tähän mennessä pärjätty, särkylääkkeiden voimilla kaupasta hakemaan keltaista Jaffaa (aika kosmisia trippejä, muttei mitään varsinaisia ongelmia ;) Niin ja kolarin jäljiltä olen joutunut kerran nukkumaan yön sairaalassa, kun en viitsinyt mennä kaverin nurkkiin pyörimään.
>- kun tarvitset apua
Niinkuin mitä?
>- kun haluaisit puhua
Kaverit (harrastuksissa, töissä, muuten vaan). Sisarukset. IRC ja typerät keskustelupalstat... ;)
>- jne
Jos on pakonomainen tarve lisääntyä, niin voi tulla ongelmia. Tosin yksinhuoltajiahan on Suomi pullollaan. Ja ainahan voi asioida spermapankissa ;)
Kun ikää tulee, jäisin luultavasti leskeksi, koska naiset elävät pitempään. Olen sairastanut, ja voin kertoa, että silloinen aviomieheni vain pahensi oloani. Onneksi on sairaalat. Apua saa ystäviltä ja rahalla ammattilaisilta. Puhua voin ystävieni kanssa ihan samalla tavalla kuin ollessani naimisissakin. Mieheni ei juuri mitään puhunutkaan. Seksiä et maininnut, mutta sitäkin saa eikä sen takia tarvitse miestä kotiinsa kokopäiväisesti ottaa.