Mitä tästä kaikesta pitikään oppia??

(ehkä naisen) vaisto että jotain on vialla, kun yksi tyyppi alkoi kovasti olemaan ystävää. Kun sitä oli vähän jatkunut, hän alkoi mollata raakasti yhtä läheisintä työtoveriaan mulle ja yritti vissiinkin saada minua siihen mukaan, että menisin valittamaan yhteiselle pikkupomollemme.

Tyyppi oli kuitenkin minusta jotenkin outo - minusta tuntui aina kiusalliselta ja rauhattomalta kun olimme jossain tekemisissä. Kerran huomasin vaikka hän yritti sitä peittää, miten hän halveksi minua (siis naista, hän on irakilainen mies).

En tiedä sitten mitä tapahtui, mutta hyvin pian tuo hänen mollaamansa työkaveri lähti äkkinäisesti, ja irakilainen alkoi loistaa. Kun hän niin "RAKASTI" työtään... No joo... Että sellaisia kokemuksia.

Ei siis kannata mennä mukaan mihinkään mollaukseen, KOSKAAN. Ite olen hyvin onnellinen siitä että pysyin poissa jutusta. Tsemppiä sinulle, toivottavasti kaikki kuitenkin selviää. Oletko jossain tekemisissä sen kanssa joka menetti työkykynsä? Hän voisi olla kiitollinen yhteydenotosta, vaikka täytyy olla varovainen ettei loukkaa lisää.

keneenkään ei kannata luottaa varsinkaan sellaisella työpaikalla, jossa on valtaosa naisia, etenkin 40 v.

on kokemusta puukotuksesta, turhista haukuista ja siitä, että syyt vieritetään aina jonkun muun niskoille. toisten välejä yritettiin pilata kaikin mahdollisin tavoin. lopulta, kun kaikki muut kyllästyivät "ystävän" kieroiluun ja asiat haluttiin selviksi (=jokaiselle työrauha ja juoruilu seis), kaikki kääntyikin päälaelleen, eli tämä kaikkien kaveri/kaikkien puukottaja olikin kiusattu ja tahdotaan savustaa pois.

itsetunnoton ja luonnehäiriöinen ihminen pilaa kymmenien muiden elämän, jos sen annetaan tapahtua. varokaa ja puuttukaa ajoissa asiaan. oveliakin ovat nämä perkeleet jotka esittävät kaikkien kaveria.

>Ystäväkseni kuvittelema ihminen tokaisi minulle:"kyllä jokaisella täytyy olla joku jolle puhuu asiansa".

... mieluusti työpaikan ulkopuolella. Sehän on niin, että sinä valitset ystäväsi eivätkä ystäväsi sinua.

>Tarinan opetus lienee, älä luota varsinkaan niihin jotka haluavat esittäytyä ystävänäsi.

Juu. Varsinkin kun ystävyyden tyrkytys tapahtuu nopeasti. Eli ensin mielistellään, urkitaan, kerätään aseita ja sitten puukotetaan.

Firmassa jossa olin 14v töissä, oli yksi nainen joka oli huippuhyvä ilkeilyssä ja selkäänpuukotuksessa (kieli ruskeana) hän meni aina juoruamaan johonkin huoneeseen ja pisti oven kiinni,, tuli naama punaisena ulos. Oli taas haukkunut muita ja oli onnesta punaisena. Nosti vain omia osakkeitaan. Ei se mitään, minut sai savustettua niin pahasti että sanoin itseni irti ja siitä puoli vuotta savusti seuraavan ulos, nyt on jännää nähdä kenet hän seuraavaksi ottaa saksiinsa.... kuka seuraavaksi lähtee ulos!!!??? Toisaalta kun ajattelee näitäkin ihmisiä kenelle tämä haukkuu ja juoruaa muista pahaa, eivät hekään ole kovin viisaita kun uskovat kaiken mitä tämä skitso kertoo. Että näin täällä Lapissa asiat ovat. Kaunista ovat vain hanget.