Moi.
Pitää kai sanoa, että onhan tämä vähän laimeaa, kun jäähyväiset ovat tietokoneella tehdyt mutta ei niitä pirun harakanvarpaita lue kukaan.
Sitten asiaan. Eli: Pitää heti aluksi kertoa syy ja seuraus tähän valintaani. Ettei kukaan luule sitä omaksi syyksi tai tule muita väärinkäsityksiä.
Ensin pieni pohjustus.
Isä ja äiti. Tämä EI missään nimessä ollut teidän syy! Te kasvatitte minut oikein ja teitte kaiken oikein. En syytä teitä mistään ja teidänkään ei pidä syyttää itseänne mistään. Rakastan teitä kovasti ja te olitte maailman parhaat vanhemmat. Saatte koko omaisuuteni.
Siskot. Myös te olette tehneet kaiken oikein. Mikään EI ole teidän syytä. En syytä teitä mistään ja teidänkään ei pidä syyttää itseänne mistään. Rakastan teitä kovasti ja olitte maailman parhaat siskot. Koska isosiskolla on jo auto niin pikkusisko saa minun autoni.
Kaverit ja ystävät. En luettele nimiä, koska teitä on paljon. Meillä oli hauskoja ja mieleenpainuvia hetkiä. Olitte todella tärkeitä ja rakkaita minulle. Teitte asiat oikein ja tämä minun itsemurhani EI ole mitenkään teidän syy.
Nyt se syy miksi tein tämän valintani ja minusta tuli nyt yksi luku lisää Suomen synkkiin itsemurhatilastoihin.
1. En jaksa enää elää. Haluan saada vastarakkautta, haluan intohimoa, läheisyyttä, rakastelua, apua, tukea, ymmärrystä, kunnioitusta, tasa-arvoa, haluan herätä aamulla rakkaani vierestä ja pitää häntä koko ajan hyvänä, haluan mennä illalla nukkumaan hänen viereen. Olen niin yksin. Minulla on kavereita mutta haluan muutakin. Olen yksin... Minulla EI ole mitään näitä mitä haluan ja kaipaan. Luulin että minulla oli osa näistä, mutta erehdyin... erehdyin niin pahasti... Ja se sattuu!!!
2. Minun itsetuntoni, elämänhaluni, iloni, huumorintajuni ja toivoni on kadonnut. Se katosi jo kuukausia sitten mutta olen sinnitellyt ja toivonut, että se palautuu... ei se palautunut. Yritin ja toivoin, että joku päivä se helpottaa mutta ei se helpota. Joka päivä on yhtä huono kuin edellinen tai jopa pahempi.
3. Olen nyt kuukausia ollut vakuuttunut, että olen ruma kasvoista, minulla on ruma laiha vartalo, Olen huono sängyssä, olen täysin tarpeeton, täysin riittämätön, minulla ei ole mitään annettavaa naiselle, melkein kaikki miehet ovat paljon parempia joka asiassa, kuin minä. Olen huono. Olen välillä yrittänyt vakuuttaa itselleni, että ei asia ole näin mutta en voi enää vakuutella, kun näin minun on annettu ymmärtää. Mikään ei riitä vaikka tekisin mitä, minuun ei olla koskaan tyytyväisiä, mikään ei riitä, olen huono. Annan vain pelkää paskaa vaikka tekisin mitä.
4. Olen yrittänyt päästä irti tästä. Olen yrittänyt pyytää apua... tuloksetta, olen yrittänyt olla ajattelematta asiaa... ei onnistu, olen yrittänyt toivoa parempaa huomista... ei ole tullut. Nyt en vain jaksa. En parane tästä, olen sama paska 30v mies josta kukaan nainen ei välitä. En saa ketään. En ikinä saa tuntea kohdassa 1. mainittuja. Pahinta, että haluan näitä vain yhden naisen kanssa. Tunteet ovat täysin yksipuolisia. En jaksa enää odottaa, että saisin joskus näitä, kun en voi saada. Ja miten voin enää tässä tilanteessa niitä saada. En kelpaa kellekään edes tervejärkisenä ja itsetunnon omaavana niin miten tässä tilanteessa? En mitenkään. Ihmistä ja minua EI ole luotu olemaan ilman rakkautta. Minä olen ollut sitä AINA!!! Olen rakastunut vain yhdesti. Olen nirso, minulle kelpaa vain sellainen mitä TODELLA haluan. Se yksi nainen oli sellainen. Se oli TÄYDELLINEN ulkonäöltä, juuri sellainen herkkupala, kuin unelmissa toivoin naiseni olevan. Pieni, siro, kaunis, seksikäs, naisellinen, USKOMATON vartalo, jne... Se jäi vain uneksi.
5. Olen harkinnut itsemurhaa jo kuukausia. Yhdesti yritin sitä... Epäonnistuin tässäkin. En saa edes itseäni hengiltä. Ase ei lauennut... Käsittämätöntä. Luulin, että se tarkoitti jotain, kun ase ei lauennut. Olenko tärkeä? Onko minulla jokin tarkoitus, kun en kuollut... Vitut! Se oli vain sattumaa. Joskus ase EI laukea. Pelkkää ironinen sattuma. Kestä vielä paskaa... Et pääse näin helpolla.
6. Näen joka yö painajaisia, en saa unta. Näen unia mitä minulle on tehty, mitä olen menettänyt ja mitä EN koskaan saa kokea. Kun herään joudun miettimään joko tapan itseni vain koitanko kestää vielä tämän päivän. Ainoastaan, kun on työpäivä voin olla jotenkin. Siellä minä riitän, minuun ollaan tyytyväisiä, teen työni hyvin, saan kiitosta ja positiivista palautetta päivittäin, esimiehiltäni ja asiakkailta. Mutta ei tämä riitä enää... se riitti pitämään minut hengissä tähän asti... ei enää.
Nyt olen kirjoittanut itsemurhaviestini. En tapa itseäni tänään. Olen väsynyt, en haluan herättää naapureita laukauksella, kestän tämän yön. Mutta viikonloppu!!! Ne ovat pahimpia. Katson onko tässä viikonlopussa mitään syytä elää. Vain yksi takaisku, vain yksi pettymys tai paha asia ja teen ratkaisuni. Yritän vielä tämän viikonlopun… mutta voi olla, että tänä viikonloppuna teen sen. Kuten sanoin... Viikonloput ovat AINA pahimpia. Jos vain yksi hyvä asia tapahtuisi niin lykkäisin ratkaisua vielä. Pieni merkki, että joku välittää, elämän paranee, minulla on toivoa! En usko tähän mutta katson vielä tämän viikonlopun. Tai ainakin yritän siihen saakka kunnes...
Minä TEIN AINA PARHAANI!!! Mutta en enää jaksa, kun se EI riitä.
Rakkaudella.
Pitää kai sanoa, että onhan tämä vähän laimeaa, kun jäähyväiset ovat tietokoneella tehdyt mutta ei niitä pirun harakanvarpaita lue kukaan.
Sitten asiaan. Eli: Pitää heti aluksi kertoa syy ja seuraus tähän valintaani. Ettei kukaan luule sitä omaksi syyksi tai tule muita väärinkäsityksiä.
Ensin pieni pohjustus.
Isä ja äiti. Tämä EI missään nimessä ollut teidän syy! Te kasvatitte minut oikein ja teitte kaiken oikein. En syytä teitä mistään ja teidänkään ei pidä syyttää itseänne mistään. Rakastan teitä kovasti ja te olitte maailman parhaat vanhemmat. Saatte koko omaisuuteni.
Siskot. Myös te olette tehneet kaiken oikein. Mikään EI ole teidän syytä. En syytä teitä mistään ja teidänkään ei pidä syyttää itseänne mistään. Rakastan teitä kovasti ja olitte maailman parhaat siskot. Koska isosiskolla on jo auto niin pikkusisko saa minun autoni.
Kaverit ja ystävät. En luettele nimiä, koska teitä on paljon. Meillä oli hauskoja ja mieleenpainuvia hetkiä. Olitte todella tärkeitä ja rakkaita minulle. Teitte asiat oikein ja tämä minun itsemurhani EI ole mitenkään teidän syy.
Nyt se syy miksi tein tämän valintani ja minusta tuli nyt yksi luku lisää Suomen synkkiin itsemurhatilastoihin.
1. En jaksa enää elää. Haluan saada vastarakkautta, haluan intohimoa, läheisyyttä, rakastelua, apua, tukea, ymmärrystä, kunnioitusta, tasa-arvoa, haluan herätä aamulla rakkaani vierestä ja pitää häntä koko ajan hyvänä, haluan mennä illalla nukkumaan hänen viereen. Olen niin yksin. Minulla on kavereita mutta haluan muutakin. Olen yksin... Minulla EI ole mitään näitä mitä haluan ja kaipaan. Luulin että minulla oli osa näistä, mutta erehdyin... erehdyin niin pahasti... Ja se sattuu!!!
2. Minun itsetuntoni, elämänhaluni, iloni, huumorintajuni ja toivoni on kadonnut. Se katosi jo kuukausia sitten mutta olen sinnitellyt ja toivonut, että se palautuu... ei se palautunut. Yritin ja toivoin, että joku päivä se helpottaa mutta ei se helpota. Joka päivä on yhtä huono kuin edellinen tai jopa pahempi.
3. Olen nyt kuukausia ollut vakuuttunut, että olen ruma kasvoista, minulla on ruma laiha vartalo, Olen huono sängyssä, olen täysin tarpeeton, täysin riittämätön, minulla ei ole mitään annettavaa naiselle, melkein kaikki miehet ovat paljon parempia joka asiassa, kuin minä. Olen huono. Olen välillä yrittänyt vakuuttaa itselleni, että ei asia ole näin mutta en voi enää vakuutella, kun näin minun on annettu ymmärtää. Mikään ei riitä vaikka tekisin mitä, minuun ei olla koskaan tyytyväisiä, mikään ei riitä, olen huono. Annan vain pelkää paskaa vaikka tekisin mitä.
4. Olen yrittänyt päästä irti tästä. Olen yrittänyt pyytää apua... tuloksetta, olen yrittänyt olla ajattelematta asiaa... ei onnistu, olen yrittänyt toivoa parempaa huomista... ei ole tullut. Nyt en vain jaksa. En parane tästä, olen sama paska 30v mies josta kukaan nainen ei välitä. En saa ketään. En ikinä saa tuntea kohdassa 1. mainittuja. Pahinta, että haluan näitä vain yhden naisen kanssa. Tunteet ovat täysin yksipuolisia. En jaksa enää odottaa, että saisin joskus näitä, kun en voi saada. Ja miten voin enää tässä tilanteessa niitä saada. En kelpaa kellekään edes tervejärkisenä ja itsetunnon omaavana niin miten tässä tilanteessa? En mitenkään. Ihmistä ja minua EI ole luotu olemaan ilman rakkautta. Minä olen ollut sitä AINA!!! Olen rakastunut vain yhdesti. Olen nirso, minulle kelpaa vain sellainen mitä TODELLA haluan. Se yksi nainen oli sellainen. Se oli TÄYDELLINEN ulkonäöltä, juuri sellainen herkkupala, kuin unelmissa toivoin naiseni olevan. Pieni, siro, kaunis, seksikäs, naisellinen, USKOMATON vartalo, jne... Se jäi vain uneksi.
5. Olen harkinnut itsemurhaa jo kuukausia. Yhdesti yritin sitä... Epäonnistuin tässäkin. En saa edes itseäni hengiltä. Ase ei lauennut... Käsittämätöntä. Luulin, että se tarkoitti jotain, kun ase ei lauennut. Olenko tärkeä? Onko minulla jokin tarkoitus, kun en kuollut... Vitut! Se oli vain sattumaa. Joskus ase EI laukea. Pelkkää ironinen sattuma. Kestä vielä paskaa... Et pääse näin helpolla.
6. Näen joka yö painajaisia, en saa unta. Näen unia mitä minulle on tehty, mitä olen menettänyt ja mitä EN koskaan saa kokea. Kun herään joudun miettimään joko tapan itseni vain koitanko kestää vielä tämän päivän. Ainoastaan, kun on työpäivä voin olla jotenkin. Siellä minä riitän, minuun ollaan tyytyväisiä, teen työni hyvin, saan kiitosta ja positiivista palautetta päivittäin, esimiehiltäni ja asiakkailta. Mutta ei tämä riitä enää... se riitti pitämään minut hengissä tähän asti... ei enää.
Nyt olen kirjoittanut itsemurhaviestini. En tapa itseäni tänään. Olen väsynyt, en haluan herättää naapureita laukauksella, kestän tämän yön. Mutta viikonloppu!!! Ne ovat pahimpia. Katson onko tässä viikonlopussa mitään syytä elää. Vain yksi takaisku, vain yksi pettymys tai paha asia ja teen ratkaisuni. Yritän vielä tämän viikonlopun… mutta voi olla, että tänä viikonloppuna teen sen. Kuten sanoin... Viikonloput ovat AINA pahimpia. Jos vain yksi hyvä asia tapahtuisi niin lykkäisin ratkaisua vielä. Pieni merkki, että joku välittää, elämän paranee, minulla on toivoa! En usko tähän mutta katson vielä tämän viikonlopun. Tai ainakin yritän siihen saakka kunnes...
Minä TEIN AINA PARHAANI!!! Mutta en enää jaksa, kun se EI riitä.
Rakkaudella.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Älä tee sitä. Ei elämä lopu yhteen rakkauteen tai ihastukseen. Olet hyvä ihminen siinä missä muutkin. Älä aliarvioi itseäsi. Kukaan tai kenekään elämä ei ole arvokkaampaa ja hienompaa kuin sinulla. Olemme kaikki samassa veneessä. Kevät tulee ja linnut ovat alkaneet laulaa.Ei elämä voi olla niin mustaa. Löydät aivan varmasti vielä ihanan ihmisen vierellesi. Lopeta itsesi mollaaminen. Nyt revit itsesi kotoa pois ja lähde ulos haistelemaan uusia tuulia sillä kukaan ei osaa tulla ovesi taakse hakemaan sinua ja seuraasi. Ihania naisia on maailma pullollaan avaa silmäsi. Älä katkeroidu elämälle sillä elämä on lahja ja elämisen arvoinen juttu!
joo no en jaksanu lukee kaikkee kun en jaksa turhaa itsesyylistämistä.
mut voin silti sanoa jotain elämästä.
minä löysin pointin elämääni kun ymmärsin että elämä on vain elämää ja siksi siitä ei pidä tehdä liian vaikeeta itselleen.
jos ei kiinosta ni anti mennä sinne missä oli ennen syntymäänsä. mut mistä tietää että pärjääkö siinä seuraavassa elämässä yhtään sen paremmin jos tällä kerralla ei sisu riittänyt parempaan.
mitäs vielä, no okei tuuriakin tarvitaan, mut vastoinkäymiset kasvattaa luonnetta.
nyt kärsin flunsasta, mut mitäpä siitä, sekin on yks tunne jonka tunnen ja siksi olen mielummin tunteva.
Rakas ystävä, älä luovuta!
Anna kyynelten virrata, anna surun palaa sydämessäsi täysimääräisenä loppuun saakka.
Kun mustat varjot väistyvät,
näet kaiken entistä kirkkaampana.
Jaksamisia sinulle ja kaikkea hyvää elämääsi.
Vaikeuksista selvitään,uskomalla parempaan huomiseen!
Hei ei nyt mitään tollasta. Ajattele vanhempiasi, sukulaisiasi, ystäviäsi, työ kavereitasi yms olet kaikille tärkeä ihminen jolle varmasti voi kertoa ilonsa ja surunsa ja johon luottaa.
Sinulla on työ ja varmasti hyviä harrastuksia jossa aika kuluu ja aivan varmasti myös naisia jotka seuraavat sinua siinä ja pitävät hyvänä tyyppinä. Ei välttämättä ole sitä sanallisesti sinulle ilmoittaneet mutta varmasti on.
Samat tunteet on ollu mulla mielessä monta vuotta. En kelpaa kenellekkään ja sukulaiset ihmettelee miksi en seurustele.
On asunto osake, auto, työt ja elämä luistaa mutta ilman naista ja pahimpana aikana sitä ei tahtonu kestää ja olin vetää kiikkuun itteni monta kertaa. Ja nyt kun keskityin enään vain ja ainoastaan harrastukseeni unohtaen naiset tai ainakin yrittäen unohtaa vapaa aikanani koin yllättävää kun minun perääni kyseltiin usean naisen osalta kun lopetin baarissa ja tuttujen kanssa pyörimisen. Pientä suhteen poikastakin on.
Ja tän kaiken mä olin jo valmis päättämään.
Hei vietä mukava viikonloppu harrastuksiesi parissa pidä yhteyttä ystäviisi ja silmät auki. Kyl se tästä. Varmasti joku nainen ajattelee sua nytkin.
Jokainen ihminen on laulun ja elämän arvoinen!!!
sä oot ensimmäinen henkilö, jolle haluan ehdottomasti vastata. sä vaikutat tunteelliselta ja älykkäältä mieheltä ja naisena voin kertoa, että ne on nykyään harvassa!! ÄLÄ VAAN TEE ITELLES MITÄÄN JA LUOVU ELÄMÄSTÄ NOIN HELPOSTI!! oon itse kokenut itsemurhan läheltä, kun mun kundikaveri toteutti aikeensa. mulla on vieläkin kauhea suru ja tuska rinnassa. mä en ehtinyt sanoa sille mitään mitä olisin halunnut (kuinka paljon siitä oikeesti välitin!!)....en uskonut, että se on tosissaan.olin sillon vielä teini- iässä, joten en siksikään ottanut sen uhkailuja tosissani. tiedän, että se teki sen kuitenkin kauheessa epätoivossa ja varmaan nyt katuis tekoaan. sun pitää hakea apua jostain. on olemassa esimerkiksi "itsemurhien ehkäisypiste", mistä saat keskusteluapua ym. ja ei ole raukkismaista hakea apua...päinvastoin se on vahvuutta, että ottaa asiat pöydälle. ja sust sitä näköjään löytyy, koska kirjotit noin paljon itestäsi ja vaikeista asioista tänne!!! oot vahva, nostan hattua sulle!!! mä oon ite ollut joskus masentunut aika pahastikin, vaikka olen ns. hyvännäköinen ja miesten mukaan pitäs olla kaikki piirteet kohdallaan ja elämä "hymyillä"...mutta sydän itkee.. tai itki. Joten ei se kaunis tai komea ulkokuori mitään ratkaise. jotenkin sain nostettua itteni kaikesta loskasta kauheella vaivalla ylös...siihen meni monta vuotta, mutta se kannatti. kävin "ammattiauttajalla" purkamassa huoliani...ja niitä riitti!! ja "parasta" että kaikki luuli, että mun elämä hymyilee. uskon, että hyvin monet ihmiset eivät näytä päällepäin, että heillä on oikeesti paha olla.
mutta nyt nään elämässä paljon hyvääkin ja ennen kaikkea nautin elämän pienistä asioista. tiedän, että tollasessa tuskasessa tilanteessa missä sä oot tää mun teksti ei tunnu auttavan (siltä multakin varmaan tuntuis), mutta toivon sitä ees hiukan. ja varmasti joka toinen ihminen on kokenut yksipuolista rakkautta...mäkin...!! mutta vaikka monesti ja monista tuntuu, että ei löydä koskaan sitä elämänsä rakkautta, jossain syvällä sisimmässään siihen kuitenkin on uskottava. mäkin uskoin monta vuotta, että se kundi, joka tappoi itsensä olis ollut se ainoa ja oikea...mutta ei se niin mee..silloinhan ihmiset ei rakastuis koskaan uudestaan ja toiseen ihmiseen. et oo vaan vielä tavannut sitä oikeaa...tervetuloa isoon joukkoon...meitähän on kauheesti!! ja onhan elämässä muutakin mistä voi nauttia. siis vaikka mitä!!! haluatko oikeesti mennä johonkin, jota et vielä ees tiedä...?....haluatko unohtaa ihmiset jotka on sulle tärkeitä ja jotka välittää susta...etkö halua nähdä tätä maailmaa ja sen uskomatonta luontoa ja kaikkea ihania juttuja mitä täällä maapallolla on....???elämä on HELVET...rankkaa välillä - sen voi monet sanoa...mutta aina ...ihan AINA kaikesta selviää!! ja jos ei luovuta, ni kasvaa entistä vahvemmaksi ja löytää aivan uuden, entistä kauniimman elämän (nimimerkillä kokemusta on)....ja luulen ja TIEDÄN sen olevan sunkin kohdalla...mutta SUN EI PIDÄ LUOVUTTAA!!!!!!!!!!!!!!!sä jos kuka ansaitset elämän!!!!!!!!
Kaikki ajattelevat jossain elämän vaiheessa varmasti että kaikki on yhtä sontaa ja miksi täällä ollaan..niin myös minä aikoinaan.Viisi vuotta sitten luulin oman elämäni päättyvän mutta täällä vielä ollaan ja elämäkin alkaa pikkuhiljaa hymyillä joten toivon että myös sinä hymyilisit siellä jossain pieni hymykuoppa poskessasi;)
Toivon todella sinulle kaikkea hyvää,
päivä kerrallaan välillä on ummistettava silmät mutta jokukerta kun avaat ne aurinko paistaakin suoraan SINULLE.
Oletko vakavainen? oletko todellisesti niin itsekäs ihminen? Mietit vain itseäni, mutta siskot,
vanhemmat, kaverit kuka rakasta sinua? usko ei itsemurha ole ratkaisu. Mä oikeasti tiedän
mitä Sä tuntet. Olen itse ollut sielä, onneksi järkiintyin.
Olen mietinyt täusin samoja ajatuksia, kun sinäkin. Olen itsekin ollut erittäin lähellä itsemurhaksen, mutta
tänään olen hyvin onnelinnen että en tehnyt sita. Ei ole minula tänään päivänä kaikkea
siitä mistä kirjoittit ja mitä myös hyvin paljon haluan:
"vastarakkautta, intohimoa, läheisyyttä, rakastelua, apua, tukea, ymmärrystä,
kunnioitusta, tasa-arvoa, herätä aamulla rakkaani vierestä ja pitää häntä koko
ajan hyvänä, haluan mennä illalla nukkumaan hänen viereen." Mutta ei see mitään, koska
olen itse TÄÄLLÄ. On minulla paljon vapaa-aikaa ja sitä viedän oman harrastuksin kanssa,
koetta uusia asjoja elämässä ja yrittän totteuta haaveisi. Kaikki luetellut asiat ottavat
enemmys mun vapa-ajasta. On minulla paljon rakkauta annetavaksi ja tällä on ihmisiä kuka
tarvita meidän huomiota ja apua.
Kuullu kliseeltä, tiedän sen, mutta kaikki on kinni meidän suhtautumista elämään. Ole avoin
kaikkille. Ja tiedä että kukan, EI KUKAN ole arvoinen toisen ihmisen elämä. Mieti, kun hän
ei vasta sinun tunteisiin, miksi hän pitäisi välitta siitä että teetkö itsemurhan tai ei?
Ehkä mietit vain siitä naista ja et huoma että tuolla voi olla nainen kuka ehkä ei vastaa
noiden kriteeriumille, mutta hän voisi rakasta sinua kokoaan oman pienen sydämessäni?
Älä ole kiinni vain yhdessä ja ole positiivinen-koska ihmiset tajuvat sen. Ja mä tiedän mistä
puhun-olen ollut siellä ja kokenut sen kaikki.
Mieti vähän kaikkile vastauksille mitä olet jo saannut. Ehkäpä elämä on sittekin elämpä arvoinen!
Ja kun halaut puhua tuosta jokun kanssa, sitten jättä oma mailisi.
Oma sisareni ampui itsensä ja niistä tunnelmista sen jälkeen voisin kertoa pitkät litaniat. Vaikka sitä itsensä ampuukin, niin ei se tuska mihinkään lähde. Se siirtyy potensiin 100 niihin jäljelle jääneisiin. Itsemurhan tekemisellä sitä vetää monen perässään lokaan ja se se on rämpimistä jos joku. Sitä syyttelee itseään mitä kummallisemmista asioista ja sitä ikävää ja surua ei mikään mittaa.
Ymmärrän hyvin ne tunnelmat ja sen ahdingon, joka ajaa elämän tuntumaan täydelliseltä umpikujalta. Elämä on ihan mustaa ja paskaa. Niitä tunnelmia taitaa jokainen nähdä jossakin vaihetta elämää. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kyse on omista tunteista, jotka sen elämän ajavat sinne umpikujaan. Varsinkin jossei kenenkään kanssa puhu tai kirjoittele ajatuksistaan ja murheistaan, niin ne ajatukset alkaa omassa päässä pyöriin täyttä ympyrää ja mitä enemmän ajattelee sen kovempaa se itsemurha tuntuu ainoalta vaihtoehdolta. Ahdistus ja se, ettei pääse siitä ahdistuksesta omin avuin irti (!)ajaa ihmisen joskus tosi loppuun. Ne on niitä hetkiä, jolloin voi valita, että mitä rataa elää, luovuttaako vai koittaako päästä siitä ahdistuksesta irti. Siitä ahdistuksesta irti pääsemistä siinä loppujen lopuksi on kyse, ei siitä etteikö elämää kannattaisi ihan oikeesti jatkaa.
Kerroit siitä mitä kaipaat elämässä. On hyvä, että osaat määritellä se oman pahan olon lähteen ja mitä kaipaisit. Mikään niistä asioista ei ole mahdoton saavuttaa, sinullekaan. Meitä ihmisiä, jotka kaipaa sitä läheisyyttä ja toista ihmistä viereen (vaikka vaan nukkumaan) on kuule paljon! Mutta ei se kaipuu ole syy tappaa itseään. MIstä sinä voit tietää minkä naisen olisit tavannut ensi viikolla, jos olet kuollut. Koskaan ei voi tietää mitä nurkan takana odottaa, takuuvarmaa on se, että siellä jotakin odottaa (usko pois). Siellä on pahoja asioita, mutta niin on hyviäkin.
Itsemurha ei ole ratkaisu mihinkään, eikä mikään syy oikeuta tai ole riittävä itsensä tappamiseen. Itsemurha on niin käsittämättömän turha asia. Varsinkaan kenenkään naisen takia sitä ei kannata tehdä. Ei kukaan nainen niin pyhä ole, etteikö joku voisi olla vielä parempi. Itse myöskin aikoinaan uskoin, että tuo oli se yksi ja oikea jumalainen mies, jota ei kukaan peittoa. Mutta mutta tulikin sen jälkeen vielä jumalaisempi, meinasi ihan taju lähteä.
Minusta sinä olet masentunut ja tarvisit juttuseuraa ja keinoja irrottautua masennuksesta ja ahdingosta. Itse käyn psykologin juttusilla ja olen paljon lukenut elämää koskevaa kirjallisuutta. Niistä on ollut apua ja pääsin sen pahimman ahdingon yli. Mutta jokaisen on kait vaan tajuttava, että elämä on välillä täyttä paskaa ja ei sitä meinaa jaksaa, mutta ei pidä kiinnittää niihin paskoihin asioihin kohtuutonta huomiota. KUn sitä siinä paskassa tarpeeksi syvällä rämpii, se peittää myös näkymän, eli ei näe niitä hyviä asioita enää. Ja jokaisella ihmisellä on itsellä oman elämän ohjat käsissä, jos haluaa elämästään paremman se kyllä onnistuu ihan varmasti. Toki on voimat loppu välillä, mutta pitää levätä välillä. Oman pään pitää tavallaan saada levätä siltä ahdingolta. Lue kirjoja, käy lenkillä, punttiksella, käy kahvilla kavereiden kanssa, ihan mitä vaan, että ne ajatukset pysyy vähän aikaa niistä huonoista asioista pois. Tällä minä jaksan.
Toivoisin kovasti, että menisit hakemaan apua (sitä ei tarvitse hävetä mitenkään) tai kirjoittele elämästä ja tunnelmista ihmisten kanssa keskustelupalstoille. Käy tukiasema.net:n sivuilla, siellä varmasti huomaat, että monella menee vielä huonommin kuin sinulla. Mutta siellä myös huomaa, että se huonosti meneminen menee AINA ohi.
Sitä paitsi, mietipä mitä tuskaa läheistesi ja kavereidesi elämä on sen jälkeen, jos tapat itsesi. Ja mistä tiedät mitä paskaa sinua odottaa seuraavassa elämässä, jos nyt ammut itsesi. Voi olla, että siellä sinulla vasta vaikeaa onkin, koska itse uskon siihen, että elämä on vaan opittava elämään ja se on otettava oikein, eli ei liian vakavasti. Ja jossei sitä nyt opi, niin varmasti seuraavassa elämässä on opetukset kahta kauheemmat.
Tsemppiä ja kyllä kuule ihmiset välittää sinustakin. MOnien on vaan vaikea näyttää sitä välittämistä ja jos sulla näyttää menevän hyvin, niin miten joku sinua osaisi tulla halaamaankaan, josset sitä osoita kaipaavasi. Tässä sinulle kuitenkin virtuaalihalaus ja miljoonia kiloja voimia jaksaa. Ei kannata antaa periksi, usko pois. Katuisit sitä jo 3 kuukauden päästä.
Ja sitä vielä, että aina ei tarvitse yrittää parastaan, eikä jaksaa. JOskus voi itkeä ja potkia seinää ja haistattaa naapurille. Täydellinen ei ole kukaan, eikä kenestäkään sellaista tule.
Älä ihmeessä. Ei ketään ole tehty elämään ilman rakkautta. Siksi sitä pitää osata katsoa ympäriltään ihan hiljaa ja muistaa, että asiat muttuvat pikkuhiljaa. On varmasti ihmisiä, jotka välittävät sinusta kun annat heille mahdollisuuden. Olet varmasti kaunis, pärjäävä mies ja onnistuvaa sorttia. Älä vain vaadi itseltäsi liikaa ja anna jonkun rakastaa sinua. Ja aina on huominen. Tänään mene jonkun ihmisen luokse, joka välittää sinusta. Ja anna sielun levätä ja ruumiin levätä. Et ole yksin, jos et niin halua. Ensi rakkaus on aina miehille tärkeä. Rakkautta on kuitenkin erilaista ja sitten jokupäivä huomaat varmasti taas olevasi onnellinen. Kyllä vielä löydät onnesi. Ihan pienillä asioilla aloita. Ja todennäköisesti vain itse kuvittelet epäonnistuneesi suhteissa. Niissä on aina kaksi osapuolta, etkä varmasti toivoisi että kukaan jonka kanssa olet ollut ihmissuhteessa ajattelisi itse itsestään, että on epäonnistunut. Miksi siis sinunkaan pitäisi.
Elämästä ja rakkaudesta ei anneta arvosanaa.
Ja sellainen rakkaus joka sopii Sinulle löytyy varmasti. Niin se vain menee, ihan varmasti.
Ihmisellä on hyvä työpaikka ja paljon ystäviä, eikä sekään riitä. Pitäisi vielä saada joku juuri täydellinen herkkupala, muut ei kelpaa. Haloo! kukaan ei ole täydellinen.
On niin paljon sellaisia joilla on paljon vähemmä kuin sinulla, etten oikein osaa olla kovin myötätuntoinen, sorry vaan.
vai ei ase lauennut? kyseessä puoliautomaatti pistooli? katsoppa onko lippaassa ammuksia, sitten liaps sisään, viritä se torrakko, varmistin pois ja tadaa.
Se on itselataava, siis pistooli 9mm. Ehkä tiedän miten aseita käsitellään, koska niitä on minulla tosi paljon ja harrastan ampumaurheilua. Niin ja itselataavasta EI tarvitse poistaa varmistinta... Se ei mene lataamisen jälkeen itsestään päälle. Aseesta meni iskurinpiikki!!! Todella harvinaista. Niin... Kuten huomaatte, olen toistaiseksi hengissä. Viikonloppu oli siedettävä ja kerroin kavereille tapahtuneesta ja ne nyt yrittävät auttaa ja tukea minua. Ja kiitos myös kannustavista viesteistä... kiitos:)
Itkuhan tässä pääsi kun tuon luki!
Sinulle on varmana joku tuolla valmiina, et vain ole osannut etsiä, älä luovuta vielä.. Rakkautta on joka paikassa, se osuu vielä sinullekin!
Älä luovuta, ystävä kallis. Olet monille tärkeä, myös minulle!