tiedän ettet todennäköisesti tule koskaan näkemäänkään tätä viestiä, mutta haluan silti kirjoittaa sen tänne, koska en pysty tätä onnetonta oloani sinulle kertomaan.
Ystävänpäivä oli surullinen päivä. Olit ajatuksissani koko päivän ja halusin toivottaa sinulle tekstiviestillä hyvää ystävänpäivää. Kuvittelin, että olemme vähintäänkin niin hyviä ystäviä, että muistaisimme toisiamme ystävänpäivänä. Olin ilmeisesti väärässä - sinä et halunnut minua muistaa -olinpa naiivi ja lapsellinen. Se oli elämäni yksi onnettomimmista päivistä. Kiitos.
Tämä oli omistettu teille kaikille, jotka ette viitsineet muistaa ystävänpäivänä ihmistä, jolle ainakin te merkitsette paljon.
Ystävänpäivä oli surullinen päivä. Olit ajatuksissani koko päivän ja halusin toivottaa sinulle tekstiviestillä hyvää ystävänpäivää. Kuvittelin, että olemme vähintäänkin niin hyviä ystäviä, että muistaisimme toisiamme ystävänpäivänä. Olin ilmeisesti väärässä - sinä et halunnut minua muistaa -olinpa naiivi ja lapsellinen. Se oli elämäni yksi onnettomimmista päivistä. Kiitos.
Tämä oli omistettu teille kaikille, jotka ette viitsineet muistaa ystävänpäivänä ihmistä, jolle ainakin te merkitsette paljon.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Onko muilla samanlaisia kokemuksia, ettei ystävä viitsi edes vastata soittoihin tai viesteihin tyyliin kuin viikon välein?
Onko kohtalotovereita - tai tunsiko kukaan pistoa sydämessään?
Minullekin se oli surullinen päivä. En uskaltanut laittaa sinulle mitään ja kun sitten pitkällisen pohdinnan jälkeen laitoin, vastauksesi oli se mitä oli. Ei minuun koskaan ole sattunut näin paljon, enkä koskaan ole ketään näin itsekään loukannut. Merkitsit minulle vain niin kovin paljon. Ei auta enää. Meitä ei ole enää. Olen kuulema sinulle kuollut. Olen kuitenkin onnellinen, että olet onnellinen. On haudattava ystävyys.
Mielestäni ystävänpäivät pitäisi vain lopettaa. Tietysti olen onnellinen muiden ihmisten onnesta, mutta silloin kyllä kokee oman yksinäisyytensä niin katkerasti. Kaikkea hyvää sulle Anna
Jospa hän oli vuorotyössä niinkuin minä eikä ehtinyt muistella ystävän päivää. Mutta niin teillä ihmisllä pyörii oman napanne ympärillä loppujen lopuksi tarpeet. Te ja teidän naiivit haaveet.
Olet oikeassa nainen. Mistä tuntee todellisen rakkauden? (sikäli mikäli sellaista nyt on) Itsekkyyshän se maailmaa pyörittää. Ilkeästi sanottu, mutta ehkä ihan oikein sinulle alkuperäisen viestin laittaja. Mitäs varten ne ystävät ovatkaan? Odotit vain viestiä...tuliko lainkaan mieleen, että toisella olisi saattanut olla vaikka pää kainalossa sairaalan teho-osastolla.
Ei liity ystävänpäivään, mutta vastaamatta jättämiseen kuitenkin. Eräs henkilö jättää vastaamatta viesteihini. Kyse on vieläpä hänen aloitteestaan etukäteen sovituista asioista, muttei pihaustakaan kuulu.
Pari viimeisintä esimerkkiä:
- ko. henkilö pyysi minua selvittämään hänelle erään asian. No minä soittelin, kyselin ja selvitin. Tarvitsin kuitenkin hiukan lisätietoja ja kyselin niitä viestillä ko. henkilöltä. Ei vastausta, eikä sen koomin ole kuulunut asiasta mitään. Hienoa.
- ko. henkilö kysyi minua mukaan erääseen juttuun. Sovimme tapaavamme asian merkeissä myöhemmin. Ei tavattu. Ko. henkilö ei ollut paikalla sovittuna aikana. Tiedustelin asiasta lisätietoja viestillä. Ei vastausta.
Tätä vastaamattomuutta on jatkunut jo jonkin aikaa ja nyt riittää. Saa hoitaa asiansa tästä lähtien ilman minun osallistumistani. No miksi en soittanut, vaan laitoin viestejä? Siksi, että nimenomaan sovittiin asioiden hoitamisesta viesteillä.
Meikä pistää pe iltana aina kännyn kii, mikään ei oo raivostuttavampaa kun et joku soittaa työjuttuja viikonloppuna.
Eli jos työnumeroon soittaa, niin en vastaa ennen maanantaita.
Kuvittelit, että olemme vähintäänkin niin hyviä ystäviä, että muistaisimme toisiamme ystävänpäivänä. Kuitenkin olet osoittannut käytöksellä että toivoisit hieman enemmän. Et kykene kunnioittamaan sitä tosiasiaa että rakastuin toiseen naiseen vaan viesteilläsi yrität tulla väliimme ja sotkea suhteen.
Olemme kuitenkin vain kaksi ihmistä jotka kohtasimme ja totesin että meistä ei tule mitään. Pitämällä yhteyttä ihmiseen jolla ei ole minulle suurta merkitystä viestittäisin rakaalleni jotain jota en halua viestittää. Meillä oli hetken pinnallinen suhde, ei todellista ystävyyttä.
Olin ilmeisesti väärässä - sinä et halunnut minua muistaa sinua ystävänä vaan naisena -olinpa naiivi ja lapsellinen. Naisena et kykene ystävyyteen vaan haluat minun kohtelevan yhä sinua naisena. Tiedän toiveesi, valitettavasti se ei ole minun toiveiden mukainen.
se entinen ystävä, tietääkö, että sinä seurustelet? (ei mitään vastauksia, että pitäshän sen tietää)
Jo on muuten aikoihin eletty. Suoruus peliin ja ei lähimmäiset ole mitään kaltoin kohdeltavia!!!!!
Oletko aivan varma, että tiedät toiveeni? Sanot, ettei sinua kiinnosta enää. Sanot, että meillä oli hetken pinnallinen suhde.Niinkö sinusta? Minulle se oli puheistani huolimatta muutakin ja ennen kaikkea, kuten ehkä muistatkin, halusin sen olevan kaikkea muuta.
Kaikkein eniten minua kuitenkin ihmetyttää se, miten aggressiiviseksi kaikki on muuttunut. Miksi vihata toista? Oikeasti...kyllä minä kunnioitan sitä tosiasiaa, että rakastat toista. Ei minulla sen suhteen ole mitään ongelmaa. Rakastan itsekin. Se minua vain kummastuttaa, miksi ihmeessä suljit minun yhtäkkiä niin kokonaan pois. Ei sillä ole välttämättä kovinkaan paljoa tekemistä naiseuteni kanssa. Olitpa sitten mies tai nainen, ihmettelisin samaa.
Onhan tämä ollut melkoista ylä-ja alamäkeä. Ei olisi pitänyt leikkiin lähteä, mutta tehty mikä tehty. Nyt meikä porskuttelee elämässä eteenpäin-tiedäs mitä kivaa sillä onkaan vielä tarjottavanaan :)
Moro!
Kun kohtasin rakaani, ilmoitin välittömästi haluavani lopettaa niin sanotun "suhteen" koska en riskeeraa uutta oikea suhdetta.
Suora olin mistään vakavasta ei ollut edes puhetta vaan pelkästään... Haluan sua ja rakastan sinua on kaksi täysin eri asiaa. ( Meillä oli viimeinen, yhteisestä sopimuksesta johtuen. )
" Voisimmehan me joskun tavata, eihän sen sun uuden tarvitse tietää.... " Ja ei varmana, en ole ihan tyhmä.
Sinulle se oli puheistasi huolimatta muutakin ja ennen kaikkea, kuten muistankin, halusit sen olevan kaikkea muuta, mutta minä en.
Alkuperäisesti olisit voinnut olla rehellinen. Ystävyyden edelletys se olisi, et siihen kykene.
Vihata, sitä en tee, olen vain välinpitämätön. En jaksa arvostaa ihmistä ( miestä tai naista ) joka ei kykene sanomaan sitä mitä tarkoittaa, vaan kertoo yhtä ja tarkoittaa toista. Kuka sellaista ihmistä jaksaa muistaa tai yhteyttä pitää.
Olet oikeassa, elämä on kivaa ja kivahan oli tapaa aikaa kanssasi, mutta ohi jo kaikki on.
Puhetta ei ollut meidän seurustelevan ja sen piti päättyä heti jos jompi kumpi siitä vain ilmoittaa. Jolloin kaikki on ohi niin kuin sitä ei olisi ollutkaan.
Roikkuu perkele yhä kiinni ja lähettelee viestejä vaikka vastassa on hiljaisuus. Kerran kerroin että homma on ohi, pitäisi riittää... vaikka olisin vapaa poikamies enkä varattu.
millainen olet??????
Sillä mihinpä tiikeri raidoistaan pääsee? En usko, että muutut, ellet tee parannusta sitten. Sorkke, mutta näin minä ajattelen.
1 ) Kun tapasimme ja ihastuin, pyytelin ulos. Vaatimuksena oli että olen vapaa kaikista muista suhteista. OK; ihan hyvä vaatimus ( iso naiselle, tietää mitä vaatii )
2 ) Kerroin että on suhteita naisiin ( pano ) jotka ei merkitse mitään ja voin ne välittömästi päättää ja ne todellakin loppuu siihen. ( siltä istumalta soitin ( leidini kuullen ) ja lopetin )
3) Tiedostan että pitämällä yhteyttä vanhoihin panoihin loppuu tämä uusi suhde kun kanan lento. Kerta laakista. Ei selityksiä ( Hyvin reilua ja rehellistä, edelliselle kävi näin )
4) Tämän naisen halua saada pysyvästi itselleni ja mikään ex-pano ei sitä taatusti sotke. Tämä on sitä mitä olen etsinyt. Loistava nainen, älykäs, sexy, esittelykelpoinen ja loistavalla huumorilla varustettu. Täys kymppi.
5) Olen kertonnut jokaisen panon seurustelu suhteen ( nimen, keston ja luonteen ) ja hän myös minulle. Yhteinen päätös, vanhat ovat loppu ja pysyvät siellä menneisyydessä ( ei paikkaa nykyisyydessä tai tulevaisuudessa )
huuh..toivottavasti sä et oo se, kuka mä kuvittelen..tuskin oot, mut naama ainaki valahti punaseks, niin tutulta kuulosti, ja kuullostaa.
jos sä olisit sama, mä sanoisin, että mä en kykene päästämään susta irti. Vaikka mä tiedän, ettet sä halunnu vakavaa juttua, tai muuta kun sitä tunnetta, niin mä odotin...valehtelin itelleni, että joskus oltas taas yhessä.
Anteeks..sattui, ku et vastannu ystävänpäiväviestiin, vaikkei sulla oo puheaikaa, ja ku erehdyin soittamaan, niin sä kuulostit niin tympääntyneeltä, ettei voinu ku pistää pää kainaloon ja syyttää itteensä, et mitäs soitit..
sano joku varma tuntomerkki?esim mistä päin oot?tai nimen ekakirjain..
--lapsellista, mutta tulipahan nii outo olo..
joo, no sori, et sä sama oo..en lukenu tätä viestiä äsken:)
Kirjaimet mun
Olisi aika epätodenäköistä että olisti hän jolta sain viesti ystävänpäivänä ja jolle tein selväksi että se on loppu mikä loppu.
on amerikkalaisten keksimä keino myydä taas lisää romua.
Seuraavaksi keksitään varmaan "lähetä rakkaallesi Microsoftin 5€ nettikukka"-päivä. Sitten kun kumppanisi ei kauheena noteeraa tollasia päiviä, niin syytä häntä sitten loppuikäsi elämäsi pilaamisesta.
... se et ole sinä, ethän?
Ja jos olet, tiedä, että minä yritin. Ihan totta, minä muistin sinua kyllä, enkä pelkästään ystävänpäivänä. Mutta en minä kehdannut, en minä uskaltanut lähettää mitään, enkä edes soittaa.
Olisit ehkä pitänyt sitä liian tungettelevana.
Tai sitten et.
Anteeksi.
Minä jätin myös yhteen ystävänpäivätoivotukseen vastaamatta, koska minua alkoi todella ahdistaa sen tyypin yhteydenpidon tiheys.. Olemme tavanneet vain kerran, ja nyt hän ilmeisesti kuvittelee meidän olevan ylempiä ystäviä. Uskon kyllä että hän on kiinnostunut minusta enemmänkin kuin vain ystävänä. Jos joka päivä alkaa tulla viestiä ja puheluita, vähemmästäkin sitä perääntyy, eikä halua antaa vääriä signaaleja = että olisi kiinnostunut. En nimittäin tekstaile/soittele edes ystävieni kanssa päivittäin.
Jätin vastaamatta...
Olimme ystäviä, ja vähän enemmänkin... Luulin että halusit samaa kuin minäkin, ja kovin kauniita puhelit... Mutta minä en riittänyt sinulle. Löysit toisen, ja kolmannenkin ja minutkin olisit halunnut siinä samalla pitää. Yö minun luona, toinen toisen luona ja exääkin kävit välillä lohduttamassa...
Kun sain tietää muista, sain tarpeekseni! Ajattelin kuitenkin että voitaisiin olla ystäviä, ja yritinkin sitä aluksi, mutta ajan kuluessa aloin ymmärtämään miten pahasti minua oikeastaan kohtelit, enkä yksinkertaisesti pysty antamaan anteeksi.
Haluaisit olla edelleen ystävä. Oletko oikeasti noin naiviivi, etkä ymmärrä että se ei ole mahdollista enää? Toivottavasti et enää kohtele muita ihmisiä yhtä huonosti...
...miesystäväni menneenä ystävänpäivänä.
En edes muistanut moista erityispäivää, forget America.
Mutta miehelle välittäisin mieluusti vittumaiset terveiset. Viimeiset kuukaudet menivät lähestulkoon koomassa, kiitos ainaisen haukkumisen ja vähättelyn. Ikävä on, mutta se on harhaa.
t.k?