En tiiä oikeesti mitä tehdä...voisin vaik vetää itteni narun jatkeeks, tää on mulle nii tärkee asia..
Yhten iltan baaris sattu oleen mun ystävän jätkäkaveri tosi kovassa kännissä niinku mäkin..
meil ei ollu "mitää sen vakavampaa" ku jotai siin naureskeltiin, soiteltiin(siellä), ja satuin istuu sen sylis..ja muutenki oltii se ilta porukassa..se on siis mun hyvä kaveri se jätkä..
mä tiiän et se rakastaa mun ystävää se jätkä nii ku mäki..tää on ihan kauheeta...tommone on täysin mun periaatteiden vastaista, mut känni ei sais olla selitys..kummatki meist katuu iha hirveesti..
siin tilantees en missää vaihees ajatellu sitä jätkää "sillä tavalla" vaan olin tyhmästi ihan leikillää tos vaik tollast ei tehä...
kaikenlisäks tää mun ystävä ei oo maailman ymmärtäväisimpää tyyppiä..oon pyytäny monta kertaa anteeks, itkeny tätä juttuu ja syyttäny vain itseäni sille..mut en tiiä auttaaks täs mikää..oon ihan onneton jos mei välit ei tuu korjautuu enää koskaa mun mokan takia...kannataaks ees yrittää tälläsis jätkäjutuis yritää korjata välei, vaik mun ystävä on mulle yks tärkeimmist asioist maailmas..en haluis luovuttaa!
Yhten iltan baaris sattu oleen mun ystävän jätkäkaveri tosi kovassa kännissä niinku mäkin..
meil ei ollu "mitää sen vakavampaa" ku jotai siin naureskeltiin, soiteltiin(siellä), ja satuin istuu sen sylis..ja muutenki oltii se ilta porukassa..se on siis mun hyvä kaveri se jätkä..
mä tiiän et se rakastaa mun ystävää se jätkä nii ku mäki..tää on ihan kauheeta...tommone on täysin mun periaatteiden vastaista, mut känni ei sais olla selitys..kummatki meist katuu iha hirveesti..
siin tilantees en missää vaihees ajatellu sitä jätkää "sillä tavalla" vaan olin tyhmästi ihan leikillää tos vaik tollast ei tehä...
kaikenlisäks tää mun ystävä ei oo maailman ymmärtäväisimpää tyyppiä..oon pyytäny monta kertaa anteeks, itkeny tätä juttuu ja syyttäny vain itseäni sille..mut en tiiä auttaaks täs mikää..oon ihan onneton jos mei välit ei tuu korjautuu enää koskaa mun mokan takia...kannataaks ees yrittää tälläsis jätkäjutuis yritää korjata välei, vaik mun ystävä on mulle yks tärkeimmist asioist maailmas..en haluis luovuttaa!
Vastaukset 9
Vanhimmat
jos nyt oikein ymmärsin, sä siis istuit sun hyvän ystävän poikakaverin sylissä baarissa ja soittelit siellä sille... ja siitä se sun kaveris sit inhaloi palkokasvin hedelmän nenäänsä? no huhhuh ei voi muuta sanoa... ja te ette vissiin ees oo mitään 13-14wee jos ihan baarissakin olitte? sen ikäsiltä tommosen vielä ymmärtää...
Loistavasti replikoitu etten paremmin sano! Sanailua parhaasta päästä, nautinnollista lukea! :D
joo ei olla mitää pentui enää..itekki oon miettiny et onks toi nyt niin suuri synti..mitää ei kuitenkaa oikeesti tapahtunu..
ajattelin vaa et jos jollai muilla on kokemuksia pahoista riidoista ysätvyyssuhteissa, ja mite ne on ratkastu..en vaa tiiä mitä tehdä..
Minulla on ollut ystäväni kanssa paljon vaikeita aikoja. Kaikesta huolimatta me edelleen tallaamme yhteistä taivaltamme.
Kaikki alkoi kun ystävälläni oli nuorempana tapana valehdella paljon. Sain hänet monta kertaa valheesta kiinni ja aina hän selitti valheen toisella valheella. Annoin kaiken kuitenkin anteeksi. Vähitellen aloin väsymään valheisiin, ja aloin itsekin keksimään mitä hurjimpia asioita hänelle.
Jäin itsekin kiinni monesti valheistani.
Hieman vanhempina alkoi kilpailu miehistä. Paneskelimme toinen toistemme miehiä, teimme sikamaisia temppuja, välit meni poikki harva se viikko. Palasimme aina katuvaisina toisiemme luokse.
Rakastuin vakavasti, ystäväni ei kestänyt seurusteluani. Hän juotti rakastukseni todella humalaan ja harrasti seksiä hänen kanssaan. Mietitte nyt varmaan, että ketään ei voi pakottaa. Ei voikaan, mutta ystäväni tiesi että miehen heikkous oli kauniit naiset, varsinkin kännissä.
Siitä alkoi hirveä taistelu, tappelu, syytökset ja ennen kaikkea kostaminen. Pääsimme siihen koston kierteeseen. Minä olin sellaisten miehien kanssa jotka olivat hänet torjuneet, jättäneet.. Hän kosti minulle kostoni... Jne.
Huomasimme kuitenkin kuinka paljon toisiamme kaipasimme, toistemme seuraa ja toistemme parantavaa vaikutusta. Yhtäaikaa aloimme tehdä sovintoa, kaikki puhuttiin läpi, anteeksi annettiin.
Tärkein syy siihen, että kaikki on nyt hyvin, on lupauksemme ettei KUKAAN voi koskaan rikkoa meidän välejä, ei ainakaan miehet.
Siksi me nyt edelleen olemme parhaita ystäviä, luotamme toisiimme 100%:sti, ja vaikka kaikki tämä tapahtuisi kuinka monesti uudestaan,me selviäisimme. Emme vain tule toimeen ilman toisiamme.
Luulen, että oikeat ystävät eivät koskaan eroa, tapahtui mitä tapahtui.
Jos ystäväsi sinusta välittää, hän kyllä on ajna kanssa valmis sopimaan.
olen iloinen puolestasi, että sinulla kaikesta huolimatta näyttää olevan todellinen ystävä:)
kaikista eniten vaan pelkään, että tälläinenkin asia voi näyttää minulle, että en ollutkaan niin tärkeä, mitä luulin, jos ystäväni ei haluakkaan sopia..:/
Onko se ystäväyyttä että petetään ja valehdellaan pää punaisena. Minun näkökulmastani ei ole. Ystäviä ei loukata tieten tahtoen tai sitten olen ymmärtänyt ystävyyden määritelmän aivan väärin.
Itselläni on ollut melkein samanlainen tilanne. Hyvä ystäväni oli seurustellut jo useamman vuoden erään miehen kanssa. Olin usein heidän kanssaan milloin missäkin ja tottakai myös miehestä tuli hyvä ystäväni. Kerran sitten istuimme isolla kaveriporukalla iltaa ystävättäreni kotona. Ystävättäreni oli jo mennyt nukkumaan, mutta oli antanut meidän muiden kuitenkin jäädä. Juttelin ystävättäreni miehen kanssa kuten monesti muulloinkin, mutta sillä kertaa oli mukana myös pientä flirttiä. Molemmin puolin. Liekö alkoholilla ollut osuutta asiaan...? Seuraavalla viikolla ystävättäreni tuli syyttämään minua, että olin yrittänyt iskeä hänen kultansa. Mies oli kuulemma myös samaa mieltä. Flirtti oli kuitenkin ainakin minun puoleltani ollut aivan viatonta, minkä selitin myös ystävälleni. Muut illanistujaisissa olleet kaverini vahvistivat minun puhuvan totta ja asia painettiin sillä kertaa villaisella.
Puolisen vuotta myöhemmin ystäväni kuitenkin jätti miehen. En tiedä mikä minun osuuteni asiassa oli. Mutta minun ja ystävättäreni välit säilyivät ennallaan.
voi olla ettei ystäväsi ley vielä pitkään aikaan mutta älä anna sen vaikuttaa!!!! yritä!!!!
itseltäni on tuhoutunut monta hyvää ystävyyttä nytkin olen riidoissa....
pidä huoli ettei tuollaista enää tapahdu ja pidä muistakinystävistäsi kiinni...!!!
Harmillinen juttu toi sun juttu. Mulle tapahtui melkein samalla tavalla tai ei nyt samalla tavalla mutta oma mokani oli.
Kirjoitinkin tänne silloin kun tuntui että voisin ampua itteni..mutta en saanut käsiini asetta ni olen vieläkin elossa. Harmi.
En tiedä kiinnostaako sua mutta kerron silti oman tarinan.
Olin puhunut eräälle meidän luokkalaiselle ystäväni asioista joita en ymmärtänyt hänen seurustelu elämässä ym. Luokkalaiseni meni kertomaan sitten ystävälleni. Hän suuttui silmittömästi ja pyysin anteeksi ja myönsin tehneeni virheen ja ystäväni sanoi että voitas joskus olla vielä kavereita mutta se ottaa aikansa. Okei..oletin niin ja en luovuttanut mutta tänään hän sitten repäsikin ja rupesi koko luokan kuullen huutelemaan kaikkea kun tuli ystävistä puhetta.
just olin saanut ajatus maailmani uskoteltua niin että meistä vielä tulee kavereita ja nyt hän sitten räjäytti nekin haaveeni ja tämä ystävä oli mulle kuin sisko.
jos haluat mailailla ja vaihtaa mielipiteitä ni laita postia [email protected]
mutta jos et niin pärjäilehän ja toivon että sun ystävä antaa anteex toisin kun minun... älä luovuta ennen kun on pakko....