Täällä saa usein lukea, miten suhteeseen PANOSTETAAN aikaa, rahaa ja tunteita. Mitä ihmettä sellainen panostaminen on? Tulee tunne, että jotkut ihan vakavissaan pitävät ihmissuhteita samanlaisina kohteina kuin osakkeita, joiden arvon halutaan nousevan, kun oikein panostetaan. Ihmisiä kohtaan tunnetaan TUNTEITA, joihin joko saa vastakaikua taikka sitten ei. Heittäkää ne panokset hittoon!
Panostatko suhteeseen?
Ilman panoksia
6901
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Et oo tainu koskaan elää pidemmässä parisuhteessa? Kyllä parisuhteen eteen on myös tehtävä töitä ja panostettava. Tietty tunteet tärkeä juttu ja yleensä tuo panostaminen käy ihan itsestään kun haluaa toiselle ja suhteelle hyvää.
Kerropa nyt ihan tarkkaan, mitä tarkoittaa, että TEET TÖITÄ parisuhteen eteen. Siinä on nimittäin naistenlehtien lanseeraama termi, joka ei tarkoita yhtään mitään. Minä käyn päivällä töissä ja illalla elämä kullan kanssa ei tunnu työltä yhtään. Onneksi.
..kirjoittaja on ilmeisen nuori, taikka onnellisesti rakastunut, joko vasta-tai edelleenrakastunut =) ..kun ei huomaa panostavansa kaiken aikaa..sillä sitähän(muun muassa)panostaminen on, antaa aikaa rakkaalleen.
alkuperäinen kirjoittaja on ehkä vieläkin nuorempi.. ;)..kun sekoittaa raha-asiat suhde-kieleen..
saattaahan se joskus rahaakin viedä..tuloista riippuen;viekö rakkaallen vaikkapa yhden namin josta tietää toisen pitävän,antaa suukon kera ja ottaa vaikka kainaloon taikka vie kävelylle tms.,illaksi,
taikka kuka kykenee..vie timantteja :)(aidossa rakkaussuhteessa se ja sama, miten muistaa,kunhan toisen huomaa, eikös..?)
itse en ole eri syistä johtuen viettänyt koskaan yli 10 vuotista suhdetta esimerkiksi, mutta kuulen paljon erilaisia ihmisiä työssäni, ja "panostaminen" tarkoittaa juuri sitä, että esim.viettää aikaa mahdollisuuksien mukaan myös kahden, ettei suhde kaadu esim.jatkuvaan kiireeseen,lasten ja omiin harrastuksiin,työhön, sillätavoin, että tavataan suurinpiirtein muutaman kerran viikossa puoliunessa sängyn eri laidoilla..tuntuu, että tämä on enemmänkin kuin yleistä, valitettavasti.
eli;"tehdään työtä"voidaan ehkä sanoa, jos vaikka luopuu tai vähentää esim.omia harrastuksiaan joskus, yhdessäolon mahdollistamiseksi :)
...sekä panostaa siihen,että käyttää aikaa kahdenkeskisiin syvällisiin keskusteluihin,joissa puntaroidaan yhteiselämän vaikeatkin asiat läpi-ja keksitään keinot yhdessä niistä selviytymiseen.Ei nääs pelkät lahjukset takaa yhteiselämän onnellisuutta-voi jäädä tyhjä olo,vaikka niitä kuinka paljon rakkaalleen kantaisi.
Tietysti kukat ja lahjat piristää päivää...
Olen rakastunut; se on totta. En panosta suhteeseeni enkä tee sen eteen töitä. Pidän parisuhdettani luksuksena, mutta ns. omasta elämästäni en ole tinkinyt vähääkään. Tämä on tietysti helppoa, kun meitä on vain kaksi.
Sen verran on kokemusta parisuhteesta, että tiedän "panostamisen"olevan turhaa. Toiselle on aikaa, kun sitä haluaa. Ei sitä tarvitse hampaat irvessä järjestää. Työtä ei tarvitse tehdä suhteen eteen, niin kauan kuin on rakkautta ja yhteisymmärrystä. Kun se loppuu, alkaa kurjuus eikä siltä pelasta mikään panostus eikä työ. Koko elämästä tulee yhtä yrittämistä ja työleiriä. Parina oleminen on ihanaa ja luonnollista: pois työ ja panostus.
..voipi olla, että kun elät/elätte yhdessä vielä vähän kauemmin, muistat, mitä me kaksi vastaajaa olemme sinulle "panostamisesta" selvittäneet :)
Toisiltahan se toki käy ihan ajattelematta mitään erikoista panostusta tai työtä tekemättä,
jos kumppanukset tosiaan ovat niin toiselleen luodut, ja sehän hieno asia on =)
Usein kuitenkin, jos perheeseen syntyy lapsia, tai sairautta, rahattomuutta, tai jotain muuta ikävyyttä, silloin harva selviää ilman panostamista..tahtoa rakastaa toista..
RakastUneena oleminen ei ole ihan sama asia kuin rakastAminen..
Mutta Onnea matkaan teille! =)