Talo ja metsää miehen nimissä. Ei avioehtoa. Ei velkaa. Avioliiton kesto yli kymmenen vuotta. Vaimolla ei omaisuutta.
Osituksesta ei päästä sopuun ---> pesänjakaja haetaan käräjäoikeudesta.
Kysymys: Jos tasingosta ei päästä pesänjakajan kanssakaan sopimukseen, miten pesänjakaja menettelee?
Talo toiselle, maat toiselle vai "pakottaako" myymään omaisuutta, jotta saataisiin rahaa maksaa tasinko rahana?
Määrääkö pesänjakaja loppupelissä miten menetellään?
Kauanko kestää ajallisesti, ts. voiko aina valittaa?
Osituskysymys
Miten on?
91030
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pesänjakajan pointti on se, että hän määrää osituksen, eikä neuvottele maailman tappiin siitä. Tasikoa ei tarvitse maksaa, jos muuten omaisuuden jaolla päästään yhtä suuriin nettovarallisuuksiin. Ja jos tarvii, niin on kunkin oma asia mistä tasinkorahat repii. Joko omaisuutta myymällä, tai pankista lainaa. Kaiketi tuo pesänjakajan prosessi kestää muutaman kuukauden, ja siitä voi valittaa sitten kyllä käräjäoikeuteen JOS on joku selvä virhe, puute tms asia hänen suorittamassaan osituksessa.
"Tasikoa ei tarvitse maksaa, jos muuten omaisuuden jaolla päästään yhtä suuriin nettovarallisuuksiin. Ja jos tarvii, niin on kunkin oma asia mistä tasinkorahat repii. Joko omaisuutta myymällä, tai pankista lainaa." Tätä juuri kysynkin, että jos omaisuuden haltijalla ei ole halua maksaa rahalla, eikä antaa omaisuuttaan, niin miten _pääsääntöisesti_ pesänjakaja toimii. Määrääkö omaisuuden (talo, metsät) puoliksi, vai voiko pakottaa maksamaan tasingon rahana. Siis omaisuuden haltijalla ei ole rahaa, vain omaisuutta. Eikä halukkuutta neuvotteluihin.
Veikkaisin, että pesänjakaja määrää tasingon maksettavaksi rahana. Tosin sen siitä huolimatta voi maksaa vastaavalla määrällä omaisuutta. Kylmä käteinen on kuitenkin aina se helpoin vaihtoehto. Pesänjakajan käyttö onkin siitä mukavaa, että siinä ei tarvita osapuolten neuvotteluhalukkuutta.
Jos pesänjakaja määrää tasingon maksettavaksi rahana, mutta mies ei siitä huolimatta sitä halua maksaa (eikä siis antaa myöskään omaisuuttaan), meneekö ulosottoon? Pakkomyydäänkö maita?
Ositussopimus pesänjakajan tekemänä on ihan virallinen sopimus omaisuuden jaosta. Jos ei toinen ole halukas suorittamaan sopimuksen mukaisia velvotteita, niin eiköhän siinä sitten ulosottomies tehtävänsä hoida.
Eli, vaikka vouti määrää tasingon maksuun, se ei ole suoraan ulosottokelpoinen. Asialla voi vetkuttaa vaikka kymmenen vuotta.
>>Veikkaisin, että pesänjakaja määrää tasingon maksettavaksi rahana.
Pesänjakajan osituspäätös lainvoiman saaneenakaan ei ole täytäntöönpanokelpoinen päätös. Sen perusteella voidaan kuitenkin vaatia, että käräjäoikeus velvoittaa tasinkoa antavan osapuolen heti suorittamaan osituspäätöksessä määrätyn tasingon ( laillisen koron korvauksen oikeudenkäyntikuluista). Tämä käräjäoikeuden päätös, kun se on saanut lainvoiman, voidaan toimittaa ulosottoviranomaiselle täytäntöön pantavaksi.
Kiitos, kun jaksoit vastata nix nax! Kauanko arvelet prosessin kestävän ajallisesti, jos kaikesta mistä pystyy niin mies valittaa?