Ruotsissa keskustellaan kiivaasti. Mielenkiintoista luettavaa kenelle tahansa. Kenelläköhän Suomen johtavalla terveysviranomaisella ja vuosikymmenten auktoriteetilla olisi mahdollisuus käynnistää keskustelua maassamme? Miksi ollaan hiljaa? Eikö uusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ole oikeasti kiinnostunut kansanterveydestä?
Tässä Timo Kuuselan kirjoitus Lääkärilehdessä:
Professorien Jorma Viikarin ja Timo Strandbergin ehdotus simvastatiinin kattamisesta reseptittömäksi jälkiruuaksi yltäkylläiseen ruokapöytään on sekä periksi antava myönnytys voimassa oleville ravitsemussuosituksille että osoitus medikalisaation kaikkivoipaisuudesta (SLL 1213/2008, s. 11567).
Samalla kyse on siitä, että ravitsemuksessakin Suomi näyttäytyy yhden totuuden maana. Asioista ei keskustella. Toisin on naapurimaassa Ruotsissa (1,2). Siellä valistuneet massat yhdessä keskeisten tiedonvälittäjien kanssa ovat aloittaneet valtavan mylläkän. Ravitsemuksen sääntöjä riepotellaan. Tuotantolaitokset ovat nopeasti sopeuttaneet tuotevalikoimat asiakkaiden vaatimuksiin.
Nelisen vuosikymmentä sitten Yhdysvalloista lähtenyt sokeristuvien hiilihydraattien (tärkkelys, glukoosi) kyseenalaisesti perusteltu ylipainotus ravitsemuksessa on saavuttanut horjumattoman aseman läntisessä maailmassa ja eteneminen jatkuu kehittyvissä maissa. Nämä ravitsemusohjeet hyväksyneillä alueilla liikalihavuus, tyypin 2 diabetes ja valtimotaudit ovat samaan aikaan kehittyneet hallitsemattomiksi epidemioiksi. Vain valtimotautien oireiden hoito on edennyt tyydyttävästi.
Varastoitunut rasva aiheuttaa lihavuuden ja veren lisääntyneet non- HDL-rasvat muodostavat verisuoniriskin. Se ilmaistaan oxLDL:nä, mutta kukaan ei tiedä todellista riskitekijää tai -tekijöitä tarkoin. Nämä rasvat ovat suureksi osaksi maksan itsensä hiilihydraateista tuottamia (lipogeneesi) (3). Uusimman tutkimustiedon mukaan myös tyypin 2 diabetes on häiriintyneen rasva-aineenvaihdunnan seuraus, vaikka sokeriarvoja sekä mitataan että hoidetaan (4). Samanaikaisesti luonnollisten rasvojen käyttö ravitsemuksessa on vähentynyt terveysriskin rajoille.
Ehdotan, että otetaan vuosikymmenien takainen diabeteksen hoitomuoto takaisin käyttöön. Se sopii yhtä hyvin myös painon hallintaan. Kysymyksessä olisi vain sokeristuvien hiilihydraattien yksilökohtainen rajoittaminen sietokyvyn mukaiseksi (tarvittaessa jopa 1020 %:iin kokonaisenergiansaannista) ja korvaaminen vihanneksilla, kasviksilla ja hedelmillä. Hyvänlaatuisten luonnollisten rasvojen kohtuullinen lisääminen on usein hyödyllistä.
Tätä ruokavaliota noudattamalla muutaman kuukauden kuluessa todetaan yleisesti veren riskirasvojen normaalistumista. Tämä Suomen Lääkärilehti 1819/2008 vsk 63 keskustelua koskee LDL:n ohella myös VLDL:ää kuvaavaa trigyseridipitoisuutta, johon on vaikea vaikuttaa lääkkeillä. Erityisen selviä muutokset ovat metabolista oireyhtymää sairastavilla.
Hyvä nälän hallinta helpottaa dieettimuutoksen omaksumista. Suorastaan innostusta aiheuttaa edullinen vaikutus painoon. Viikoittainen 0,51 kg:n painon lasku on tavanomaista. Usein myös mieliala paranee ja työkyky sekä aktiivisuus lisääntyvät.
Esidiabeetikoilla ja jo diagnoosin saaneilla diabeetikoilla muutos vähentää lääkityksen tarvetta. Eräissä tapauksissa insuliinin käytöstä on voitu luopua kontrolloidusti ja korvata se pelkästään metformiinilla.
Kirjallisuutta
1 Ravnskov U. Kolhydratfattig eller fettfattig kost vid fetma hos diabetiker? Läkartidningen 2006;103:3071.
2 Carlin NO. Kolhydratfattig kost bör provas när den traditionella inte hjälper. Läkartidningen 2005;102:3923.
3 Chong MF ym. Parallel activation of de novo lipogenesis and stearoyl-CoA desaturase activity after 3 d of highcarbohydrate feeding. Am Clin Nutr 2008;87:81723.
4 Accurso A ym. Dietary carbohydrate restriction in type 2 diabetes mellitus and metabolic syndrome: time for a critical appraisal. Nutr Metab 2008, julkaistu verkossa 8.4.2008 (Epub ahead of print).
Timo Kuusela
LKT, radiologi, eläkkeellä
Suomi on yhden totuuden maa
kj.mattila
15635
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
lueskella tuolta hiilaritietoisten palstalta Timon kirjoituksia ja omia kokemuksia ruokavaliosta ja sen vaikutuksesta terveyteen. Viisi-kuusikymppisenä sydänkohtaus oli viedä koko äijän mennessään, tuskin sataa metriä sen jälkeen pystyi kävelemään. Nyt seitenkymppisenä kävelee 20-30km lenkkejä. Olen tavannut hänet kerran kahvipöydässä ja jäi kyllä miehestä miellyttävä ja älykäs kuva, samasta kaupungista ollaan.
havahduin siihen että olimme kaulakkain ja lauloimme saksalaista marssimusiikkia. Timo on veikeä vekkuli. muistelee : Arja . S
Kerro lisää.
ei ole syytä kertoa skarppi-illallisista sen enempää. salaisuuden verho jäi lepattamaan vain hieman alakulmastaan ?
yritetään tällekin palstalle tarjota pekkapuupääpuskan hiilaritotuutta.
Mikäs se yksi totuus nyt sitten mahtaisi olla? Sinulla kun niitä on ainakin tusina, joka tilanteeseen sopiva. Mahtaako tusina edes riittää? Kun tiedekään ei kerro totuutta vaan se OMA totuus menee sen edelle, mutta kas, mitenkäs ne VHH-myönteiset tieteelliset tulokset siitä huolimatta voivat olla totta? Ja mitenkäs niiden totuus sitten joiden aineenvaihdunta on kunnossa eivätkä ole laisiasi syömishäiriöisiä eivätkä menetä hiilihydraateista elämänhallintaa? Miksei heidän totuutensa kelpaa? Ja miksi etenkin sinun totuudestasi löytyy epäjohdonmukaisuuksia hakemattakin ja miksi et osaa vastata kysmyksiin kun totuuksistasi kysellään jotain? Miksei niitä totuuksia löydy koskaan mistään tieteellisestä teoksesta mutta sen sijaan vain Heikkilän pseudotieteellisestä populismista? Ja kaikkein kummallisinta on se että totuus tuntuu aina myötäilevän sinun kulloistakin mielipidettä ja vaihtelee sen mukaan.
totuus eikä Heikkilällä ole sen kanssa mitään tekemistä. Opettele lukemaan. http://www.hiilaritietoiset.net/yhdentotuudenmaa.PDF
Aloitus oli kyllä Mattilan ja näin ollen se on myös yksi Mattilan totuuksista, sehän käy sepustuksesta selväksi aivan hyvin. Kuka yleensä väitti että sillä on Heikkilän kanssa mitään tekemistä? Aivan selvästi tuli todettua että Mattilalla on monta totuutta aina tilanteen mukaan, eikä sillä ole mitään merkitystä onko Kuuselan tai Heikkilän totuudet samansuuntaisia vai eivät. Mattila sovittaa aina totuuksia sen mukaan miten hänelle milloinkin parhaiten sopii.
Ehdottaa, että otetaan vuosikymmenien takainen diabeteksen hoitomuoto takaisin käyttöön. Se sopii yhtä hyvin myös painon hallintaan. Hiilihydraatit siis minimiin ja eläinrasvoja peliin. Sillä myös laihtuu niinkuin VHH:laiset tietävät.
Pseudotieteen ominaisuuksiin kuuluu anakronismi, jossa pitäydytään vanhaan tietämykseen ja vanhoihin hyvättyihin teorioihin. Tuo vuosikymmenten takainen diabeteshoitoehdotus edustaa tätä anakronismia, mutta minkäs kaavoihinsa kangistunut eläkeläislekuri muutakaan osaisi asiassa neuvoa. Nykyään tiedetään että VHH-hoito diabeetikoilla oli surullisten seuraamusten hoitoa. Tietysti jos diabeetikko haluaa sitä käyttää niin hänen on oltava valmis lisäämään omaseurantaa yli kymmenkertaisella vaivalla ja ramppaamaan lääkärillä yhtenään. Onhan se tietysti kivaa jos on antaumuksellinen VHH-fanaatikko eikä ole muuta elämää mutta jos puhutaan normaaleista ihmisistä niin sitten asia onon hieman toinen.
Mitä ihmettä sinä oikein kirjoitat? Eihän tuossa ole järjen häivää. Oletko miettinyt hoitoon hakeutumista?
parempi. Itse olen ainakin mieluummin terve ja lääkkeetön, kuin sairas ja lääkitty. Onko todellakin niin, että mieluummin pitäisi syödä taudinaiheuttajaa, ja sitten syödä avuksi lääkettä, kuin että vain poistaisi taudinaiheuttajan ruokavaliostaan? Sitä mieltäkö todellakin olet? Mikä sinua muuten vhh:ssa kiinnostaa?
"Uusimman tutkimustiedon mukaan myös tyypin 2 diabetes on häiriintyneen rasva-aineenvaihdunnan seuraus, vaikka sokeriarvoja sekä mitataan että hoidetaan" Hedelmiä suositellaan osaksi ruokavaliota. Hyvä nälän hallinta! Ihmisen on siedettävä nälän tunnetta. Lääkityksestä ei voida kaikkien kohdalla luopua kokonaan tälläkään ruokavaliolla.
dehko-suosituksen laatijoista, ennen emeritoitumistaan. Mikään tässäkään kirjoituksessa ei ole ristiriidassa nykyisten suositusten kanssa. Ei ole mikään ihme, että ihmiset sairastuvat, jos lukutaito on niin heikko kuin aloittajalla ja monella muulla palstalaisella. VHH:n tueksi tästä minustakin ajatuksia herättävästä artikkelista ei ole, jos sen lukee niin kuin se on kirjoitettu.
Uusi suositus tiukentaa diabeetikon kolesterolitavoitetta Marjatta Karvinen Diabeetikot asetetaan uusissa rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä koskevissa hoitosuosituksissa samalle viivalle sydän- ja verisuonitauteihin sairastuneiden kanssa. Valtimotautiin sairastumisen kokonaisriskiä pyritään pienentämään muun muassa tiukennetuilla kolesterolin tavoitearvoilla ja määräämällä tarvittava lääkitys entistä varhaisemmassa vaiheessa. Uusi rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden Käypä hoito -suositus on valmis. Se korvaa aiemman, yli kymmenen vuotta vanhan edeltäjänsä. Suositus seurailee pitkälti viime vuonna päivitettyä Valtimotautien ehkäisyn suuntaviivat Euroopassa -suositusta, jossa kokonaisriskin määritys perustuu suureen eurooppalaiseen Score-aineistoon. Hoito sairastumisvaaran mukaan Eurooppalaisessa suosituksessa korostetaan kokonaisriskin merkitystä. Jos ihmisellä on eri vaaratekijöiden perusteella viiden prosentin todennäköisyys kuolla valtimotautiin lähinnä sydän- tai aivoinfarktiin seuraavan kymmenen vuoden aikana, hän kuuluu ns. suuren riskin ryhmään. Suuren riskin ryhmässä ovat erilaisia sydän- ja verisuonitauteja sairastavat. Suuri riski on myös niillä, joita rasittaa monen eri vaaratekijän yhdistelmä tai poikkeuksellisen korkea kokonaiskolesteroli (yli 8 mmol/l) tai verenpaine (yli 180/110 elohopeamillimetriä). Myös tyypin 2 diabeetikot sekä tyypin 1 diabeetikot, joilla on todettu mikroalbuminuria eli suurentunut valkuaisen määrä virtsassa, kuuluvat suurimman riskin ryhmään. - Lääkäri arvioi potilaansa kokonaistilannetta ja valitsee ehkäisykeinot ja hoidon sairastumisvaaran perusteella. Suuren riskin ryhmään kuuluvat tarvitsevat usein tehokkaan lääkityksen. Oireettomilla punnitaan kaikkien vaaratekijöiden summa ja valitaan ehkäisykeinot sairastumisen todennäköisyyden mukaan, dosentti Timo Strandberg sanoo. Hän oli mukana laatimassa rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden Käypä hoito-suositusta ja hoitaa kolesteroliongelmien kanssa painivia potilaita omalla vastaanotollaan. Terveillä kokonaisriskin arviointiin vaikuttavat sukupuoli, ikä, tupakointi, systolinen verenpaine (nk. yläpaine), kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridit. Sairastumisvaara pienenee jo muuttamalla yhtä vaaratekijöistä. Riskitaulukko tukena Terveiden kokonaisriskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin arvioidaan edellä mainituissa suosituksissa laajan eurooppalaisen Score-aineiston perusteella. Suosituksiin liittyy taulukko, jossa ihminen sijoitetaan 115 prosentin vaaravyöhykkeelle sen mukaan, millainen vaara hänellä on kuolla valtimosairauteen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Riskin arvioinnissa huomioidaan ikä, sukupuoli, kokonaiskolesteroli, systolinen verenpaine ja tupakointi. Riskinarviointitaulukosta on apua muun muassa potilasohjauksessa: - Taulukon avulla lääkäri voi havainnollistaa nuorelle potilaalle riskitekijöiden vaikutusta terveyteen ja kuolemanvaaraan ikävuosien karttuessa. Tupakoivaa potilasta voidaan motivoida savuttomuuteen vertaamalla hänen sairastumisriskiään samanikäisen tupakoimattoman sairastumisriskiin, Timo Strandberg kertoo. Europpalaisissa suosituksissa on kaksi erilaista vaarataulukkoa, pienemmän riskin taulukko muun muassa Belgiaa, Ranskaa, Kreikkaa, Italiaa, Luxemburgia, Espanjaa, Sveitsiä ja Portugalia varten ja suuremman riskin taulukko Suomea ja muita Euroopan pohjoisia maita varten. Tiukennetut kolesterolitavoitteet Uuden rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden Käypä hoito -suosituksen mukaan valtimotautia sairastavien, tyypin 2 diabeetikoiden, mikroalbuminuriaa sairastavien tyypin 1 diabeetikoiden ja muiden suuren riskin ryhmään kuuluvien kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 4,5 mmol/l ja LDL-kolesterolin alle 2,5 mmol/l. Tätäkin tiukempia tavoitteita on muualla maailmassa jo esitetty. Riskiryhmään kuulumattomien kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5 mmol/l ja LDL-kolesterolin alle 3 mmol/l. Viime aikoina on saatu lisää näyttöä diabeetikon kolesteroliarvojen alentamisen hyödyistä. Aiemmin diabeetikolle määrättiin lääkitys vasta silloin, kun korkeat rasva-arvot itsessään edellyttivät sitä, ja kokonaisvaaran arviointi jäi vähemmälle. Viime vuoden lopulla julkaistiin englantilainen tutkimus, jossa verrattiin diabeetikoiden ja valtimotautia sairastavien ei-diabeetikoiden kolesterolilääkityksen (statiinin) vaikutusta valtimotautisairastuvuuteen viiden vuoden aikana. Molemmissa ryhmissä sydän- ja aivoinfarkteja ilmaantui huomattavasti eli noin 25 prosenttia vähemmän kuin verrokeilla, jotka eivät saaneet lääkitystä. Kolesterolin alentaminen ehkäisee tehokkaasti diabeetikon sairastumista, vaikka kokonaiskolesterolitaso ei olisi kovin korkea, eikä näkyvissä olisi merkkejä sydän- ja verisuonitaudeista. - Tavoitearvot ovat melko kovat, mutta nykyisen lääkevalikoiman avulla lähes kaikille potilaille löytyy sopiva ja tehokas valmiste. Ainoastaan perinnöllisen poikkeuksellisen suuren kolesterolipitoisuuden laskeminen normaalitasolle voi olla ongelmallista, Timo Strandberg sanoo. Uusissa suosituksissa korostetaan lääkehoidon oikeaa kohdentamista. Koko väestöä koskevissa ohjeissa sairauksien ehkäisy painottuu elintapojen tarkistukseen. Ns. suuren riskin potilaat on hoidettava tehostetun ohjelman mukaisesti ja määrättävä heille lääkitys viivyttelemättä, kun elintapahoito ei riitä. - Diabeetikkoa tulee hoitaa samanaikaisesti sekä diabeteksen että sydänsairauden vaaratekijöiden perusteella. Koska diabeetikkoja on paljon, ja heillä on suuri sydänsairauden vaara, heidän hoitoonsa kannattaa keskittyä erityisellä huolella sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, Strandberg sanoo. Veren rasvojen tavoitearvot uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan: Korkean riskin ryhmä Muut Kokonaiskolesteroli LDL-kolesteroli HDL-kolesteroli triglyseridit alle 4,5 mmol/l alle 2,5 mmol/l yli 1 mmol/l alle 1,7 mmol/l alle 5 mmol/ alle 3 mmol/l yli 1 mmol/l alle 1,7 mmol/l Korkean riskin ryhmään kuuluvat mm.: tyypin 2 diabeetikot mikroalbuminuriaa sairastavat tyypin 1 diabeetikot Kolesteroliarvot jumittuneet paikoilleen Aikuisten suomalaisten kokonaiskolesteroliarvot ovat laskeneet 1970-luvun alun lukemista 1520 prosenttia ruokavaliomuutosten ansiosta. Samanaikaisesti työikäisten sydänkuolleisuus on vähentynyt huimat 75 prosenttia. Tällä hetkellä suomalaisten keskimääräinen kokonaiskolesteroli on noin 5,5 mmol/l. Kolesteroliarvot eivät ole viime vuosina enää alentuneet. Suotuisa kehitys pysähtyi vuonna 1997. Elintavat eivät enää juuri muutu. - Kovaa rasvaa syödään edelleen 3040 prosenttia yli suositusten, Timo Strandberg huomauttaa. Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ovat vain yksi, joskin tärkeä riskitekijä. Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä on otettava huomioon kaikki sairastumisvaaraan vaikuttavat tekijät. Ehkäisyn pääpaino on elintavoissa. - Kaikille voi suositella kovan rasvan välttämistä ja kasvirasvojen suosimista, runsasta kuitujen käyttöä, kolesterolipitoisen ravinnon välttämistä, painonhallintaa ja säännöllistä liikuntaa. Jos kolesteroliarvot eivät kaunistu näillä keinoin, ja valtimotaudin vaara on suuri, kannattaa syödä lääkkeitä, Strandberg sanoo. - Mitä matalampi diabeetikon kolesteroliarvo on, sitä paremmin hän välttyy sydän- ja verisuonisairaudelta, hän kiteyttää. Tehokas hoito tarpeen Diabeetikon vaara sairastua sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen ja perifeeriseen valtimotautiin on yli kaksi kertaa suurempi kuin muilla. Lisäksi sepelvaltimotautiin liittyvät seurannaisvaikutukset ovat yleisempiä diabeetikoilla kuin ei-diabeetikoilla, mikä vaikuttaa kuolleisuuteen. Oireettomalla, mutta vuosia diabetesta sairastaneella on yhtä suuri vaara kuolla sydäninfarktiin kuin sepelvaltimotautia sairastavalla ei-diabeetikolla. Sepelvaltimotautia sairastavalla diabeetikolla tämä vaara on yli 42 prosenttia korkeampi.