Paljonko sulla on rahaa?

Enpä viitsis pitää tavoitteena pärjäämistä, jotain pitäis jäädä viivan allekkin.

Matti Kukkaro kirjoitti:

Enpä viitsis pitää tavoitteena pärjäämistä, jotain pitäis jäädä viivan allekkin.

Ei sellainen ole hyvä tavoite, jonka on jo saavuttanut. Jos ei pärjää, niin silloin hyvä tavoite on pärjätä. Jos pärjää, luonnollinen tavoite on saada jotain säästöönkin. Jos saa jotain säästöönkin, sitten voisi tavoitteena olla vaikkapa vaurastua. Tavoitteet pitää asettaa siltä tasolta, jossa itse on. Persaukinen tuskin kuitenkaan on sellainen, joka kuitenkin pärjää, vaikka se itsestä saattaisi siltä tuntuakin. Sen huomaa viimeistään sitten jos käy niin, ettei enää pärjääkään. Silloin kun on joutunut karsimaan menojaan rankalla kädellä, huomaa, että aikaisemmin olisi voinut jäädä jotain säästöön, jos olisi elänyt tarkemmalla taloudenpidolla. Nyt tällaisina aikoina, kun moni joutuu huomaamaan, ettei enää olekaan varaa entiseen elintasoon, luottotietoja menee kuitenkin ropisemalla. Ihmiset eivät oikein osaa muuttaa elintapojaan mahdollisuuksiaan vastaaviksi tarpeeksi nopeasti, jos tulot hiipuvat. Tulojen kasvaessa se yleensä on helpompaa.

Moni pärjää nipinnapin normaalista elämästä. Mutta talous romahtaa, jos pesukone tai auto hajoaa. Puhumattakaan, että sairastuu tai joutuu työttömäksi. Paljonkohan pitäsi olla jemmassa, ettei persaukisuus väijy jatkuvasti nurkan takana?

Ratikkakuski kirjoitti:

Moni pärjää nipinnapin normaalista elämästä. Mutta talous romahtaa, jos pesukone tai auto hajoaa. Puhumattakaan, että sairastuu tai joutuu työttömäksi. Paljonkohan pitäsi olla jemmassa, ettei persaukisuus väijy jatkuvasti nurkan takana?

Lue lisää

Tota mä mietin. Tein muutamia hankintoja ja paniikki iski päälle, ku tilin saldossa pilkku siirtyi kolmannen numeron perään. Mun mielestä se on persaukisuutta. Raha-asiat pitäis hoitaa niin että on aina rahaa hätävaroiksi, ettei tartte peruselannossa mennä luoton puolelle. Kumma juttu et sitä sit pidetään kusipäisyytenä.

Ratikkakuski kirjoitti:

Moni pärjää nipinnapin normaalista elämästä. Mutta talous romahtaa, jos pesukone tai auto hajoaa. Puhumattakaan, että sairastuu tai joutuu työttömäksi. Paljonkohan pitäsi olla jemmassa, ettei persaukisuus väijy jatkuvasti nurkan takana?

Lue lisää

ja usko siihen et elämä kantaa, ilman niitä rahavarojakin. Joka tapauksessa.

vänksy kirjoitti:

ja usko siihen et elämä kantaa, ilman niitä rahavarojakin. Joka tapauksessa.

Eihän Suomessa nälkään kuole eikä rakkautta tai terveyttä saa voi ostaa. Mutta ainakin minä saan rahalla taloudellista turvaa. Turvaa, etten menetä vaikkapa kotiani. Minun betoniseinäni kun eivät vain ole asunto vaan koti, jolla on tunnearvoa ja turvallisuudentunnetta tuova vaikutus. Jos tämä on heikkoutta, niin ainakin se on inhimillistä sellaista. Raha on vain rahaa, mutta jos ensin säästää 15 vuotta, sitten joutuisi pakkomyymään asuntonsa pilkkahintaan aloittaen alusta, niin minua ainakin vituttaisi. Eikä yhtään helpottaisi, ettei jollain ole sitäkään vähää. Minulle kun ei riitä vain se, että minulla on enemmän kuin naapurilla vaan minulla pitää olla riittävästi itselleni naapurista välittämättä.

Matti Kukkaro kirjoitti:

Tota mä mietin. Tein muutamia hankintoja ja paniikki iski päälle, ku tilin saldossa pilkku siirtyi kolmannen numeron perään. Mun mielestä se on persaukisuutta. Raha-asiat pitäis hoitaa niin että on aina rahaa hätävaroiksi, ettei tartte peruselannossa mennä luoton puolelle. Kumma juttu et sitä sit pidetään kusipäisyytenä.

Lue lisää

"Raha-asiat pitäis hoitaa niin että on aina rahaa hätävaroiksi, ettei tartte peruselannossa mennä luoton puolelle." Aivan totta, se olisi hyvä asia. "Kumma juttu et sitä sit pidetään kusipäisyytenä." No se taas riippuu tietenkin siitä, kelle ja miten asian esität. Jos kaverillasi ei ole pennin penniä, laskuja pukkaa ovista ja ikkunoista ja sinä valitat, ettei ole kuin vaikkapa muutama tonni tilillä, ymmärtäähän sen. Jollekin kaverillesi se olisi iso raha ja vapauttaisi hänet suuremmista taloudellisista ongelmistaan. Et kai oleta, että vaikkapa nälkäänäkevä afrikkalainen tuntisi empatiaa "kurjuuttasi" kohtaan? Kuulut joka tapauksessa maailman rikkaimpien ihmisten joukkoon elintasoltasi. Eikö sinusta ole ollenkaan typerää vaatia sellaisia ihmisiä huolestumaan sinun tilanteestasi, joilla omat asiat ovat paljon huonommin? Eikö sinun pitäisi olla se, joka huolestuu heidän tilanteestaan, jos jonkun. Yritä vaikka neuvoa heitä taloudenpidossa, mutta älä kitise omasta tilanteestasi, kun sinulla kuitenkin menee paljon paremmin kuin heillä. Jos haluat sympatioita, kerro huolesi varakkaammille ihmisille, sellaisille, joille tonni tai pari tilillä olisi katastrofi. Eiks jeh? Mut hyvää vappua!

Ratikkakuski kirjoitti:

Eihän Suomessa nälkään kuole eikä rakkautta tai terveyttä saa voi ostaa. Mutta ainakin minä saan rahalla taloudellista turvaa. Turvaa, etten menetä vaikkapa kotiani. Minun betoniseinäni kun eivät vain ole asunto vaan koti, jolla on tunnearvoa ja turvallisuudentunnetta tuova vaikutus. Jos tämä on heikkoutta, niin ainakin se on inhimillistä sellaista. Raha on vain rahaa, mutta jos ensin säästää 15 vuotta, sitten joutuisi pakkomyymään asuntonsa pilkkahintaan aloittaen alusta, niin minua ainakin vituttaisi. Eikä yhtään helpottaisi, ettei jollain ole sitäkään vähää. Minulle kun ei riitä vain se, että minulla on enemmän kuin naapurilla vaan minulla pitää olla riittävästi itselleni naapurista välittämättä.

Lue lisää

se tavallaan noinkin. Kuitenkin, jos oppii elämään ilman niitä "turvarahastoja", niin oppii pärjäämään ilmankin ja luottamaan siihen et huominen koittaa jokatapauksessa, aina, ilman niitä rahojakin.

lködsa kirjoitti:

"Raha-asiat pitäis hoitaa niin että on aina rahaa hätävaroiksi, ettei tartte peruselannossa mennä luoton puolelle." Aivan totta, se olisi hyvä asia. "Kumma juttu et sitä sit pidetään kusipäisyytenä." No se taas riippuu tietenkin siitä, kelle ja miten asian esität. Jos kaverillasi ei ole pennin penniä, laskuja pukkaa ovista ja ikkunoista ja sinä valitat, ettei ole kuin vaikkapa muutama tonni tilillä, ymmärtäähän sen. Jollekin kaverillesi se olisi iso raha ja vapauttaisi hänet suuremmista taloudellisista ongelmistaan. Et kai oleta, että vaikkapa nälkäänäkevä afrikkalainen tuntisi empatiaa "kurjuuttasi" kohtaan? Kuulut joka tapauksessa maailman rikkaimpien ihmisten joukkoon elintasoltasi. Eikö sinusta ole ollenkaan typerää vaatia sellaisia ihmisiä huolestumaan sinun tilanteestasi, joilla omat asiat ovat paljon huonommin? Eikö sinun pitäisi olla se, joka huolestuu heidän tilanteestaan, jos jonkun. Yritä vaikka neuvoa heitä taloudenpidossa, mutta älä kitise omasta tilanteestasi, kun sinulla kuitenkin menee paljon paremmin kuin heillä. Jos haluat sympatioita, kerro huolesi varakkaammille ihmisille, sellaisille, joille tonni tai pari tilillä olisi katastrofi. Eiks jeh? Mut hyvää vappua!

Lue lisää

En ole vaatinut ketään huolestumaan mun puolesta. Mietin vaan et mikä on sellanen normaali persaukisuuden tason määritelmä. Kai mä nyt tajuan et työttömälle kymppi on eri asia kuin mulle ja persaukisuus on eri juttu. Hainkin vastauksia siihen et mikä se ois keskimäärin. Ajattelin et tällä palstalla saattais olla työssäkäyviä äijiä, jotka osais ottaa kantaa. Ku vituttaa et joku alkaa vittuileen siitä että tienaan enemmän ja syyttää kusipäisyydestä ku ollaan eri mieltä normaalista elintasosta. Vittu mä olen kuitenkin köyhä jantteri!

Matti Kukkaro kirjoitti:

Enpä viitsis pitää tavoitteena pärjäämistä, jotain pitäis jäädä viivan allekkin.

Mun filosofian mukaan, jos ihmisellä on koko ajan rahaa, niin silloin se ei oo peraukinen. Pitää elämästä nauttua tässä ja nyt, ei huomenna.

scale kirjoitti:

Mun filosofian mukaan, jos ihmisellä on koko ajan rahaa, niin silloin se ei oo peraukinen. Pitää elämästä nauttua tässä ja nyt, ei huomenna.

Aika harva vanhempi ottaa setelitukkoja mukaan arkkuunsa vaan antaa ne lapsilleen. Jotkut materialistit pitävät tätä jopa toivottavana. Eikä tuo minun ymmärtääkseni edes välttämättä estä kohtuudella tuhlaamasta ja elämästä nauttimasta.

Ratikkakuski kirjoitti:

Moni pärjää nipinnapin normaalista elämästä. Mutta talous romahtaa, jos pesukone tai auto hajoaa. Puhumattakaan, että sairastuu tai joutuu työttömäksi. Paljonkohan pitäsi olla jemmassa, ettei persaukisuus väijy jatkuvasti nurkan takana?

Lue lisää

joka jokaisen on mietittävä kohdallaan. Määrä riippuu tuloista. Esimerkiksi jos perheen yhteenlasketut tulot ovat vaikka 6000€/kk on tilanne toinen, kuin jos on vaikka yh ja tulot 1500€/kk. Oman merkityksensä asialle antaa myös se, mikä on marginaali pakollisten menojen jälkeen. Jos se jollakin on 2000€/kk ja jollakin toisella 200€/kk. Parin tonnin huvittelumarginaalilla pärjää loistavasti yllättävistäkin menoeristä, kun taas parilla satkulla ei ihmeitä ostella. Sillä parin satasen marginaalilla keikkuvalla pitäisi olla se kuukauden palkka jemmassa.

Ratikkakuski kirjoitti:

Aika harva vanhempi ottaa setelitukkoja mukaan arkkuunsa vaan antaa ne lapsilleen. Jotkut materialistit pitävät tätä jopa toivottavana. Eikä tuo minun ymmärtääkseni edes välttämättä estä kohtuudella tuhlaamasta ja elämästä nauttimasta.

Lue lisää

ihan mukavan potin kiinteästä omaisuudesta, joka usein on talo, kesämökki, vene, jne... Pointtini oli, että elämästä pitää osata nauttia tässä ja nyt, ei vasta huomenna. Me ihmiset ollaan usein sellaisia, että ajatellaan, että lomalla mä teen sitten...tai sitten kun talo on kokonaan maksettu... tai sitten eläkkeellä mä sitten....

scale kirjoitti:

ihan mukavan potin kiinteästä omaisuudesta, joka usein on talo, kesämökki, vene, jne... Pointtini oli, että elämästä pitää osata nauttia tässä ja nyt, ei vasta huomenna. Me ihmiset ollaan usein sellaisia, että ajatellaan, että lomalla mä teen sitten...tai sitten kun talo on kokonaan maksettu... tai sitten eläkkeellä mä sitten....

Lue lisää

Minusta tässäkin asiassa kultainen keskitie on hyvä ratkaisu. Osa säästöön tulevaisuutta varten ja osa kulutukseen ja tästä päivästä nauttimiseen. Joidenkin mielestä nämä asiat tuntuvat sulkevan toisensa pois ja he usein muistuttavat taskujen puutteesta käärinliinasta. Siksi minä tähän takerruin.

Matti Kukkaro kirjoitti:

En ole vaatinut ketään huolestumaan mun puolesta. Mietin vaan et mikä on sellanen normaali persaukisuuden tason määritelmä. Kai mä nyt tajuan et työttömälle kymppi on eri asia kuin mulle ja persaukisuus on eri juttu. Hainkin vastauksia siihen et mikä se ois keskimäärin. Ajattelin et tällä palstalla saattais olla työssäkäyviä äijiä, jotka osais ottaa kantaa. Ku vituttaa et joku alkaa vittuileen siitä että tienaan enemmän ja syyttää kusipäisyydestä ku ollaan eri mieltä normaalista elintasosta. Vittu mä olen kuitenkin köyhä jantteri!

Lue lisää

"vituttaa et joku alkaa vittuileen siitä että tienaan enemmän ja syyttää kusipäisyydestä" No, jos joku niin tekee, niin sitten se on itse kateellinen kusipää. Suomalaiset on kyllä semmoista kansaa, ettei täällä tosiaan kannata rahoista puhua tai mitenkään sitä näyttää. Ihmiset osaavat olla kateellisia ihan kaikesta silloinkin kun siihen ei ole syytäkään. Vaikka olisit ikäsi köyhyydessä säästänyt jotain haluamaasi asiaa varten, ihmiset ovat kateellisia siitäkin ja tuntisivat vilpitöntä vahingoniloa, jos menettäisit sen. Minullakaan ei ole mitään kadehdittavaa, mutta osaavat jotkut olla kateellisia siltikin. Sekin ottaa päähän, että kaverit, jotka tienaavat enemmän, yrittävät pummata rahaa, kun tuhlaavat kaiken aina heti. Sit poitävät kusipäänä, jos niille ei mitään anna. Pitäkööt.

Matti Kukkaro kirjoitti:

En ole vaatinut ketään huolestumaan mun puolesta. Mietin vaan et mikä on sellanen normaali persaukisuuden tason määritelmä. Kai mä nyt tajuan et työttömälle kymppi on eri asia kuin mulle ja persaukisuus on eri juttu. Hainkin vastauksia siihen et mikä se ois keskimäärin. Ajattelin et tällä palstalla saattais olla työssäkäyviä äijiä, jotka osais ottaa kantaa. Ku vituttaa et joku alkaa vittuileen siitä että tienaan enemmän ja syyttää kusipäisyydestä ku ollaan eri mieltä normaalista elintasosta. Vittu mä olen kuitenkin köyhä jantteri!

Lue lisää

Ylensä kestää pari kuukautta, ennen kuin vakuutusyhtiöstä, työkkäristä tai sossusta saa rahaa. Sen verran olisi hyvä olla jemmassa. Minulla ainakin on.

Ratikkakuski kirjoitti:

Minusta tässäkin asiassa kultainen keskitie on hyvä ratkaisu. Osa säästöön tulevaisuutta varten ja osa kulutukseen ja tästä päivästä nauttimiseen. Joidenkin mielestä nämä asiat tuntuvat sulkevan toisensa pois ja he usein muistuttavat taskujen puutteesta käärinliinasta. Siksi minä tähän takerruin.

Lue lisää

varmaan joskus ennenkin vihjassut, että C on perinyt ihan mukavasti omaisuutta, että eiköhän siitä lapsillekkin jotakin jää. Minä taas takerruin siksi, että tunnen yhden tyypin töistä, joka ei milloinkaan tuhlaa yhtään mitään ja se on nuuka kuin perkele. Ei käy naisissa (ei oo vissiin käyny ikinä), ei matkaile, ei yleensäkkään tee yhtään muuta kuin käy joskus fillarilla kylillä. Ryypätä se raaskii vasta, jos joku tarjoo ilmaiset viinat. Tollainen tyyppi huomaa varmaan joskus, että siltä on jäänyt elämä elämättä.

Heh toi pissis vertailu oli muuten osuva. :D

enemmän.Ei silti,kokoajan pelko perseessä,ettei kukaan vaan kadota mun rahoja siellä pankista,joten ostin teräskaapin kotiin ja laitoin säästöt sinne.Varmemmassa tallessa ne kotona on.

Sitähän mä kaverille koitinki selittää, että köyhä olen, mut ratkes vittuileen. Tuo kuulostaa hyvälle, toivottavasti mullakin on joku päivä paljon ja paljon päälle. Vaikka vittuillahan sä koitit.

Matti Kukkaro kirjoitti:

Sitähän mä kaverille koitinki selittää, että köyhä olen, mut ratkes vittuileen. Tuo kuulostaa hyvälle, toivottavasti mullakin on joku päivä paljon ja paljon päälle. Vaikka vittuillahan sä koitit.

Lue lisää

siinä pientä piruilua olla. Rahaa on tarpeeksi sitten, kun sitä ei enää joka hetki ajattele, eikä siitä varsinkaan ole tarvetta puhua. Toivoisin että kaikilla olisi paljon rahaa. Elämä on paljon helpompaa näin. Ei purista niin paljon.