Stalin ja Molotov hempeinä sotasyyllisille 1945-46

Tutkijatohtori Markku Jokisipilä arvosteli HS:ssa Jukka Tarkan kirjoittaman ja WSOY:n julkaiseman kirjan ”Hirmuinen asia”, joka on tutkimus sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä maailmansodan jälkeen Säätytalolla 15. marraskuuta 1945 – 21. helmikuuta 1946. Hänen mukaansa Jukka Tarkan kirjassa varsinkin ”[oikeus]prosessin kotikutoisuutta ja oikeusministeri Urho Kekkosen roolia korostanut Hannu Rautkallio on oikomishoidon kohteena”. - - - - - - - - - - - Tutkijatohtori Markku Jokisipilä kirjoittaa Tarkan tutkimuksen ”Hirmuinen asia” arvostelussaan: ”Suomi ei olisi voinut välttyä sotasyyllisten tuomitsemiselta, sillä liittoutuneet toteuttivat vastaavan prosessin kaikissa Saksan puolella taistelleissa maissa.” ”Suomessa rangaistukset jäivät verrattain lieviksi ja tuomittujen määrä pieneksi, ja toisin kuin muualla, asia järjestettiin kotimaisin voimin.” ”Tarkka osoittaa Neuvostoliitolle olleen tärkeää, että Suomi tuomitsisi sotasyyllisensä itse. Mikäli suomalaiset eivät olisi saaneet asiaa hoidetuksi, Moskova olisi kyllä puuttunut peliin, jolloin rankaisulinja olisi ollut huomattavaksi kovempi.” ”Oikeudenkäynnin järjestäminen Suomessa oli Josif Stalinin hyvän tahdon ele. Sekä valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanovilla että kotikommunisteilla oli haluja kovempaan linjaan, mutta ohjat olivat ulkoministeri Vjatseslav Molotovin ja Stalinin käsissa.” - - - - - - - - - - - - - - Stalinille ja Molotoville Mannerheimin syyttämättä jättäminen oli Tarkan mukaan poliittisesti ja psykologisesti välttämätöntä. Tosin Mannerheim oli matkustanut Ruotsin avustamana kaiken varalta turvaan diktaattori Salazarin Portugaliin oikeudenkäynnin valmistelujen aikana. Tuomituille tuomiot jäivät lyhyiksi ja tuomitut ovat saaneet omissa ’piireissään’ kansallissankarin sädekehän. Yksilöille seuraukset jäivät pieniksi verrattuna Nürnbergissä ja kaikissa muissa natsi-Saksan liittolaismaissa jaettuihin satoihin kuolemantuomioihin sotasyyllisyydestä ja sotarikoksista. Ja mitättömiä olivat nuo muutaman vuoden tuomiot myös hyökkäyssodassa Hitlerin rinnalla vuonna 1941 kaatuneen 27 000 ja kesäkuun 1944 suurhyökkäyksessä menehtyneen 17 000 suomalaisen sotilaan kuolemaan. Olivatko tuomiot oikeita tai vääriä, pääosan vuoden 1941 hyökkäyssodan ja kesäkuun 1944 viholllisen suurhyökkäyksen kärsimyksistä maksoivat aivan muut Suomen kansalaiset kuin nämä kahdeksan Säätytalossa 1946 sotasyyllisyydestä tuomittua: Henrik Ramsay, Tyko Reinikka, Antti Kukkonen, Edwin Linkomies, J.W. Rangell, Risto Ryti, Väinö Tanner ja T.M. Kivimäki. - Tarkemmin Markku Jokisilän arvoastelu löytyy täältä - HS:n verkkosivuilta: http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Sotasyyllisten oikeudenkäynti oli pakko järjestää/HS20090425SI1KU02aez
6284
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

ja koko syy toiseen maailmansotaan ei tietystikään hetkauta, koska voittaja ei ole syyllinen mihinkään, koskapa itse toimii tuomarina. ---Merkittävä tekijä talvisodan taustalla oli ensimmäisen maailmansota ja sen lopputulos. Sodan seurauksena Saksa ja Neuvostoliiton ytimeksi sittemmin kehittynyt Venäjä menettivät suurvalta-asemansa vuosikymmeneksi. Varhain 1930-luvulla ne alkoivat toipua ensimmäisestä maailmansodasta ja pyrkivät palauttamaan entisen asemansa. Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama sisäinen epävakaus ja sodan antama malli edistivät Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin kaltaisten sotilaallis-diktatoristen johtajien valtaan nousua näissä valtioissa. Sekä natsi-Saksan että Neuvostoliiton sotilaallinen varustautuminen ja suurvaltapoliittinen aktiivisuus lisääntyivät huomattavasti. Molemmat valtiot tavoittelivat menettämiensä alueiden takaisin valtaamista ja valtapiiriensä edelleen laajentamista.-- http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota#Talvisodan_tausta On siin täyttä hurskastelua osoittaa syyttäviä sormia vain Suomea kohtaan, joka vedettiin näiden kahden imperialistsien roistovaltion N:liiton ja Saksan suosiollisella avustuksella suurvaltojen konfliktiin mukaan. Mutta kuten sanottu, voittajat eivät ole koskaan syyllisiä, vaan häviäjät.

Äänestä
  • Wikipediasi ja varsinkin sen suomenkielinen versio ei alkuunkaan kelpaa historiamme ja vielä kirjoittamattoman sotahistoriamme lähteeksi - ei missään tapauksessa! Tuossakin esitetty lyhyt ja hyvin naiivi analyysi toisen maailmansodan syistä heijastaa vain ja ainoastaan voimissaan olevien äärioikeistolaisen Pro Karelian ja muiden revansistien hyvin lapsellisisia "näkökantoja". Sairasta! Wikipediaan voi juttunsa kirjoittaa kuka tahansa ilman minkäänlaista kontrollia ja kritiikkiä - jopa hurrrihenkiset Pro Karelia tai Från Svit till Näset tai Karelia Klubben.

    Äänestä

  • lähdkriitikko kirjoitti:

    Wikipediasi ja varsinkin sen suomenkielinen versio ei alkuunkaan kelpaa historiamme ja vielä kirjoittamattoman sotahistoriamme lähteeksi - ei missään tapauksessa! Tuossakin esitetty lyhyt ja hyvin naiivi analyysi toisen maailmansodan syistä heijastaa vain ja ainoastaan voimissaan olevien äärioikeistolaisen Pro Karelian ja muiden revansistien hyvin lapsellisisia "näkökantoja". Sairasta! Wikipediaan voi juttunsa kirjoittaa kuka tahansa ilman minkäänlaista kontrollia ja kritiikkiä - jopa hurrrihenkiset Pro Karelia tai Från Svit till Näset tai Karelia Klubben.

    Ei se toki tietellinen tutkimus olekaan eikä täydellinen, mutta Wikipedia on avoin verkkotietosanakirja ja on avoimesti kritiikin kohteena ja sitä voi myös korjailla ja tietoja oikoa ja lisätä. Näin ollen sieltä myös seuloutuu pois aika tehokkaasti virheellinen tieto. Niin tässäkin tapauksessa. Et kai voi olla niin aivopesty, että kuvittelet Saksan olleen ainoa syypää toisen maailmansodan syntymekanismiin? On hyvin yleisesti tiedetty, että Saksa ja NL tekivät kekskenään sopimuksen, jossa jakoivat Eurooppaa etupiireihin sulle-mulle-periaattella. Kyllä se punasairaus voi vielä näköjään hyvin siellä teikäläisten puolella.

    Äänestä

  • se sitten kelpaa? kirjoitti:

    Ei se toki tietellinen tutkimus olekaan eikä täydellinen, mutta Wikipedia on avoin verkkotietosanakirja ja on avoimesti kritiikin kohteena ja sitä voi myös korjailla ja tietoja oikoa ja lisätä. Näin ollen sieltä myös seuloutuu pois aika tehokkaasti virheellinen tieto. Niin tässäkin tapauksessa. Et kai voi olla niin aivopesty, että kuvittelet Saksan olleen ainoa syypää toisen maailmansodan syntymekanismiin? On hyvin yleisesti tiedetty, että Saksa ja NL tekivät kekskenään sopimuksen, jossa jakoivat Eurooppaa etupiireihin sulle-mulle-periaattella. Kyllä se punasairaus voi vielä näköjään hyvin siellä teikäläisten puolella.

    Hitlerin ja Mussoliininsa ulosteet!

    Äänestä

  • se sitten kelpaa? kirjoitti:

    Ei se toki tietellinen tutkimus olekaan eikä täydellinen, mutta Wikipedia on avoin verkkotietosanakirja ja on avoimesti kritiikin kohteena ja sitä voi myös korjailla ja tietoja oikoa ja lisätä. Näin ollen sieltä myös seuloutuu pois aika tehokkaasti virheellinen tieto. Niin tässäkin tapauksessa. Et kai voi olla niin aivopesty, että kuvittelet Saksan olleen ainoa syypää toisen maailmansodan syntymekanismiin? On hyvin yleisesti tiedetty, että Saksa ja NL tekivät kekskenään sopimuksen, jossa jakoivat Eurooppaa etupiireihin sulle-mulle-periaattella. Kyllä se punasairaus voi vielä näköjään hyvin siellä teikäläisten puolella.

    Minua ei paskaakaan kiinnosta nassikoiden paskanjauhaminen ja propaganda, mutta Euroopassa jopa pikku pennutkin tuntevat maanosamme sotahistorian sata kertaa paremmin kuin ruotsalaismieliset nassikkamme: Varten vasten lapsille ja muille Pro Karelian ja Karelia Klubbenien älyn tasolla oleville yksinkertaisille natsirevansisteille historin tietoa: http://www.historyplace.com/worldwar2/timeline/ww2time.htm

    Äänestä

-41,oli osa syy miksi venäläiset eivät tuominneet Mannerheimia.Näin avautui Venäläisille tie takaisin iskuun.Hitlerille tosi paha 2. paukku Stalingradin häviöiden jälkeen.Tästä alkoi Saksan kaatuminen.Hitler ei saanut enää mahdollisuutta hyökätä Moskovaan ja voittaa sotaa,kuten myöhemmät tapahtumat todistaa,kun USA avasi rintamansa Normandiassa.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


”Hirmuinen asia” kirjoitti:

Tutkijatohtori Markku Jokisipilä arvosteli HS:ssa Jukka Tarkan kirjoittaman ja WSOY:n julkaiseman kirjan ”Hirmuinen asia”, joka on tutkimus sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä maailmansodan jälkeen Säätytalolla 15. marraskuuta 1945 – 21. helmikuuta 1946. Hänen mukaansa Jukka Tarkan kirjassa varsinkin ”[oikeus]prosessin kotikutoisuutta ja oikeusministeri Urho Kekkosen roolia korostanut Hannu Rautkallio on oikomishoidon kohteena”. - - - - - - - - - - - Tutkijatohtori Markku Jokisipilä kirjoittaa Tarkan tutkimuksen ”Hirmuinen asia” arvostelussaan: ”Suomi ei olisi voinut välttyä sotasyyllisten tuomitsemiselta, sillä liittoutuneet toteuttivat vastaavan prosessin kaikissa Saksan puolella taistelleissa maissa.” ”Suomessa rangaistukset jäivät verrattain lieviksi ja tuomittujen määrä pieneksi, ja toisin kuin muualla, asia järjestettiin kotimaisin voimin.” ”Tarkka osoittaa Neuvostoliitolle olleen tärkeää, että Suomi tuomitsisi sotasyyllisensä itse. Mikäli suomalaiset eivät olisi saaneet asiaa hoidetuksi, Moskova olisi kyllä puuttunut peliin, jolloin rankaisulinja olisi ollut huomattavaksi kovempi.” ”Oikeudenkäynnin järjestäminen Suomessa oli Josif Stalinin hyvän tahdon ele. Sekä valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanovilla että kotikommunisteilla oli haluja kovempaan linjaan, mutta ohjat olivat ulkoministeri Vjatseslav Molotovin ja Stalinin käsissa.” - - - - - - - - - - - - - - Stalinille ja Molotoville Mannerheimin syyttämättä jättäminen oli Tarkan mukaan poliittisesti ja psykologisesti välttämätöntä. Tosin Mannerheim oli matkustanut Ruotsin avustamana kaiken varalta turvaan diktaattori Salazarin Portugaliin oikeudenkäynnin valmistelujen aikana. Tuomituille tuomiot jäivät lyhyiksi ja tuomitut ovat saaneet omissa ’piireissään’ kansallissankarin sädekehän. Yksilöille seuraukset jäivät pieniksi verrattuna Nürnbergissä ja kaikissa muissa natsi-Saksan liittolaismaissa jaettuihin satoihin kuolemantuomioihin sotasyyllisyydestä ja sotarikoksista. Ja mitättömiä olivat nuo muutaman vuoden tuomiot myös hyökkäyssodassa Hitlerin rinnalla vuonna 1941 kaatuneen 27 000 ja kesäkuun 1944 suurhyökkäyksessä menehtyneen 17 000 suomalaisen sotilaan kuolemaan. Olivatko tuomiot oikeita tai vääriä, pääosan vuoden 1941 hyökkäyssodan ja kesäkuun 1944 viholllisen suurhyökkäyksen kärsimyksistä maksoivat aivan muut Suomen kansalaiset kuin nämä kahdeksan Säätytalossa 1946 sotasyyllisyydestä tuomittua: Henrik Ramsay, Tyko Reinikka, Antti Kukkonen, Edwin Linkomies, J.W. Rangell, Risto Ryti, Väinö Tanner ja T.M. Kivimäki. - Tarkemmin Markku Jokisilän arvoastelu löytyy täältä - HS:n verkkosivuilta: http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Sotasyyllisten oikeudenkäynti oli pakko järjestää/HS20090425SI1KU02aez

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu