itselläni on ollut useita seksipartnereita (n.70), tuntuu kuitenkin siltä etten tätä ikinä voisi kertoa mahdolliselle seurustelukumppanilleni. jossain vaiheessa asia tulee kuitenkin varmasti puheeksi, enkä halua tyttöystäväni tuntevan tämän takia oloaan "likaiseksi". partnereiden lukumäärä johtuu ainoastaa juhlimisen seurauksena syntyneistä lyhyistä suhteista eikä valta-osa näistä naisista merkinnyt minulle mitään.
mikä oli sopiva partenereiden määrä teidän naisten mielestä? en haluaisi valehdella asiassa, mutta se tuntuu molempien kannalta ainoalta järkevältä vaihtoehdolta. itse toivoisin seurustelukumppanillani olleen kokemusta n. 5-10 miehestä entuudessaan (toisaalta, oman keveytkenkäisyyteni johdosta en tietenkään voi tätä "vaatia")
mikä oli sopiva partenereiden määrä teidän naisten mielestä? en haluaisi valehdella asiassa, mutta se tuntuu molempien kannalta ainoalta järkevältä vaihtoehdolta. itse toivoisin seurustelukumppanillani olleen kokemusta n. 5-10 miehestä entuudessaan (toisaalta, oman keveytkenkäisyyteni johdosta en tietenkään voi tätä "vaatia")
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mitä yrität todistella tuolla lukumäärä-jutulla?
Minun mielestäni voit suhteessa ollessasi kertoa että joo, olit aika kova menemään nuorempana. Mutta ainakaan minulle ei tulisi mieleenkään lähteä jotain lukumääriä kyselemään. Täytyy olla aikamoinen kusipää jos oikeasti on mielessä vaan numerot kun rakastelusta puhutaan.
Jos rehellisiä ollaan - onko sillä oikeasti väliä oliko niitä entisiä 2 vai 200? Kun "se" on jonkun kanssa ensi kerran koettu, niin eihän se asia siitä mihinkään muutu.
Otetaanpa vaikka esimerkki.
Neiti A (25v) on oikeasti tosi kiltti, mutta hiukan naiivi. Hän on aloittanut seksielämän 16-vuotiaana (olihan hän silloin erityisen herkkäuskoinen) ja tavannut ehkä 2-4 kertaa vuodessa miehiä, joihin on joka kerran ihan aidosti ja oikeasti ollut rakastunut. Ikävä kyllä hän tuppaa rakastumaan hyväksikäyttäjiin, ja siksi "miesluku" onkin jo reilusti päälle 25.
Entäpä sitten neiti B (21v). Aloittanut seksielämän vasta 19-vuotiaana kun tapasi silloisen poikaystävänsä. Ja eipä mennyt kauaa, kun tuli petettyä pari kertaa. Nyt, kun suhde on loppunut, neiti B bailaa vauhdilla sängystä toiseen. Mutta kuitenkin, neiti B on ehtinyt vasta lukuun 9.
Itse olet siis sitä mieltä, että neiti B on ok, mutta neiti A puolestaan lumppu...
Jos todellakin luulet että määrällä ei ole väliä, niin minkä ikäinen olet? Ei kukaan voi olla niin tyhmä että luulisi ettei menneisyydellä ole mitään väliä. Kyllä ne rajat liikkuu jossain, henkilöstä riippuu missä. Ja 25 on paljon, oli ne valittu millä tavalla hyvänsä.
...eli 30-vuotias
Enkä provosoidu aiheesta, koska tiedän, että on teitä miehiä, jotka ette ymmärrä ns "jalkapallokenttä-mallia"
Eli: laitetaan kentän toiseen laitaan 100 miestä ja toiseen laitaan 100 naista. Nämä henkilöt juoksevat kentän yli suorittaen matkalla X kappaletta yhdyntöjä eri henkilöitten kanssa. Jos suljetaan pois homoseksuaaliset suhteet, niin faktaa on, että sekä miesten että naisten yhdyntäkumppanien määrän keskiarvo on täsmälleen sama.
Et taida ymmärtää, että asenne on paljon tärkeämpi kuin numerot.
Niin, itse olen melko pidättyväinen, ja itse asiassa aloittanutkin seksielämän vasta 27-vuotiaana - joten "numeropohjalla" olen varmaan ihan hyväksyttävissä sinunkin kirjoillasi. Mutta edelleen, olen sitä mieltä että jos on se yksi seksisuhde takana, ei se nyt hirveästi siitä eroa että niitä on ollut 5 tai 10.
Mutta kokemissani suhteissa on kyllä yksi asia jonka huomaa. Enkä siihen tarvitse tietoa kumppanien määrästä. Se on suhtautuminen rakasteluun. Minulla on ollut yksi rakastaja, joka on ollut ns "ammattimainen". Erittäin taitava, mutta huomaavaisuudesta ja taidosta huolimatta ei ole nautinnollista huomata toisen suhtautuvan asiaan täysin suorituspainotteisesti.
Pidän mieluummin ihmisestä, jonka asenne on herkempi ja rakastavampi. Enemmän tunnetta ja vähemmän taitoa. Ja se ei liity lukumäärään vaan asenteeseen - toki jossain määrin on totta, että liian kokenut rakastaja ei koskaan voi olla yhtä ihastuttava kuin epävarmempi. Ja puhun siis naisena!!
Ei panojen määrää ole pakko kertoa, se on yksityisasia. Itse en kerro naiselleni vaikka se joskus on kysynytkin ("muutama.. yksityisasia"), enkä toisaalta halua tietää montako hänellä on ollut. Nykytilanne on pääasia.
Mahdoton sanoa paljonko on sopivasti ja paljonko liikaa. Se riippuu naisesta miten hän siihen suhtautuu.
Itse en koskaan sellaista edes kysy, koska asia ei minulle kuulu, enkä myöskään mielelläni vastaa jos minulta kysytään entisistä seksikumppaneista (määrä on n.15).
Olen seurustellut miehen kanssa jolla entisten kumppanien määrä oli varmaankin vielä enemmän, eikä se mua millään tavoin häirinnyt.
Älä missään tapauksessa valehtele jos sinulta tuota asiaa kysytään! Jos nainen ei voi hyväksyä sun "entistä elämääsi", se nainen ei ole oikea sulle.
ei oo oikea vai... on vaan paljon helpompaa ja fiksumpaa säästää molempien tunteita valehtelemalla luku alaspäin. luvullehan en enää mitään voi, eikä se mua oikeestaan kadutakaan... mut eikö oikeesti kaikkii naisia häiritsis jos ne tietäs et ravintolassa jossa istutaan saattaa pahimmassa tapauksessa olla viiskin vanhaa hoitoa samalla... taidanpa siis säästää kaikki joista välitän tältä tiedolta..
Valehtelu ei ole koskaan fiksumpaa!
Ja ei, mua ei ainakaan häiritse. Onhan monet exänsä kanssa edelleen ystäviä eikä sekään häiritse.
Mun mielestä valehtelu on pahinta mitä voi kumppanilleen tehdä, totuus on AINA parempi vaihtoehto.