Gallup naisille

No ensinnäkään en tapailisi ketään miestä, koska olen itse naimisissa. Mutta jos oletetaan, että olisin itse vapaa, nii
-en tapailisi varattua miestä, en edes flirttailisi miehen kanssa, jonka tietäisin olevan varattu
-minulle ei olisi merkitystä miehen parisuhteen laadulla, toisen omat eivät kiinnostaisi olipa sormusta tai ei
-jos mies, jolla on sormus, tulisi minua baarissa jututtamaan, niin juttelisin tietysti takaisin.

Tässä on kuitenkin semmoinen juttu, että jokainen nainen osaa viestittää olemuksellaan (jos haluaa), että juttelenpas tässä sinun kanssa, mutta en ole muuten sinusta kiinnostunut. Eli jutellaan asiallisen ystävällisesti, mutta niin, että toinen tajuaa (jos haluaa), että mitään muuta tässä ei ole. En minä sentään pakoon juokse, jos mies, jolla on sormus, jotain minulle sanoo! Yleensäkään en ole vapaanakaan ollessani ensimmäisenä katsonut, että onko miehellä sormus sormessa. Sillähän on merkitystä vasta, jos itse olisi halukas tutustumaan lähemminkin.
-jos ystäväni tapailisi varattua miestä, paheksuisin ja kertoisin sen hänelle, mutta en todennäköisesti katkaisisi ystävyyttä sen takia, riippuu tosin, miten törkeäksi menisi

En tapailisi, saattaisin pitää jopa saarnan moraalista. Ystävääni suhtautuisin sanomalla että ajatteleppas jos olisit itse se petetty nainen; en hyväksyisi. Mutta en myöskään jättäisi ystävääni.

En tosiaankaan tapailisi. Jos tulisi juttelemaan pahat mielessä, pitäisin pitkän puhuttelun ja käskisin kotiin. Toisen omaan ei kosketa, en ryhdy avustamaan pettämisessä.

Jotenkin omituinen kysymys. Kun kuitenkin on hyvin tiedossa, että naiset nimenomaan jahtaavat varattuja miehiä. Erityisesti baareissa. Mutta kysele vain. Totuutta et täällä esiin saa. Monia naisia hävettää varmasti itseäänkin tunnustaa, että sormus miehen sormessa on "SE" juttu.

Tapailisin, jos olisin kiinnostunut, ja olen tapaillutkin. En tosin ukkomiestä saati lasten isää, mutta avoliitossa olevaa kylläkin...

Asiat eivät ole noin mustavalkoisia kuin nämä moraalisesti ylempiarvoiset siveyden sipulit täällä toitottavat. Ensinnäkin, jos hyvä ystäväni tapailisi varattua, en ryhtyisi tuomitsemaan saati sitten katkaisemaan välejä, vaan päinvastoin olemaan tukena. Ja ei, en miehen 'varastamisessa', vaan siltä varalta, että turpiin tulee. Niinkuin useasti käy. Jokainen meistä luovii täällä pohjimmiltaan yksin, mutta toisaalta olemme täällä myös toinen toistamme tukemassa. Jos ystävältä ei saa hyväksyntää ja lohtua ja kuuntelevaa korvaa, niin keneltä sitten? Ei minun ystävyyteni niin heikkoa tekoa ole, että se kaatuisi toisen pieniin heikkouksiin tai suurempiinkin pulmiin. Eri asia sitten, jos ystävä olisi oman mieheni kimpussa...

Mistä sitten pääsemmekin tähän kaksoismoralismiin. Kukaan tuskin haluaa tulla petetyksi. Ja samalla meistä jokainen sitä pelkää. Ja samalla jokainen meistä etsii vierelleen ihmistä, joka tuntuu oikealta. Jos sellainen tulee vastaan ja näyttää vihreää valoa, minä ainakin tartun hetkeen. Jos joku on 'minulle tarkoitettu' tai jonkun kanssa tahdon katsoa elämää eteenpäin, ei sitä tuommoiset asiat estä. Ja huom. jos mies pettää, hänen sietääkin kalppia tiehensä. Joku toinen ottakoon sitten sen riskin, että kaveri tekee taas saman tempun. Minä esimerkiksi olen ottanut tämän riskin. Olen ylennyt toisesta naisesta ensimmäiseksi ja tehnyt selväksi, että petetyksi naiseksi en rupea vaan siinä vaiheessa se on sitten hei hei. Ja silloin mies sitten joutaakin mennä. Toisten naisten solidaarisuuteen en luota (paitsi ystävieni ollessa kyseessä), mieheni tunteisiin kylläkin - kunnes toisin todistetaan. Ja niille tunteille en minä mahda mitään. Voin vain luottaa, että kukaan toinen nainen ei miestäni minulta VIE, kyllä se on silloin ollut lähtökuopissa jo pitkään. Tämä naisten syyllistäminen vaan tuntuu olevan erityisesti meidän naisten helmasynti. Paljon hyödyllisempiin puuhiin kanavoitavissa olevaa energiaa tuhlataan kyllä tässä maailmassa valtavia määriä naisten väliseen kyräilyyn. Miehet ovat tässä asiassa kyllä huomattavasti energiatehokkaampia.

1.En
2.En
3.Todennäköisesti tokaisen suoraan päin naamaa että multa ei sitten tipu eikä irtoa jos sillä asialla mister on.
4. Ystävän elämä on ystävän elämä, hän tekee omat ratkaisunsa ihan itte. Eli ei vaikuttaisi, tosin kysyttäessä kyllä antaisin rehellisen mielipiteeni asiasta.

Nykytilanteessani en tapaile/tapailisi yhtään ketään, mutta sinkkunakaan en ainakaan rengastettuihin miehiin koskisi (ellei sitten sattuisi olemaan joku syy esim. kostoon tms) tosissani laisinkaan. Seurustelevasta en osaa sanoa.
Onneksi ystäväni eivät tapaile varattuja.

1. En missään nimessä tapailisi.

2. En ole uskonnollinen, enkä muutenkaan pidä suhteen ulkoisia merkkejä tärkeinä, joten minulle seurustelukumppani, kihlattu tai aviopuoliso ovat aivan sama asia.

3. Olen kohtelias, jos hän vaikuttaa vaan haluavan jutella. Mutta jos on yhtään yritteliään oloinen, niin pyydän saada olla rauhassa.

4. Ystäviini ei kuulu sellaisia tyyppejä. Jos tämäntyyppinen juttu minulle selviäisi, se ystävyyssuhde lähtisi vähintään tauolle. En ala saarnaamaan muille, mutta osoitan yhteydenpidon katkaisulla etten hyväksy asiaa.

En usko että tapailisin varattua miestä, mutta jos kuitenkin tosissaan johonkun ihastuu, ehkä sellaisesta ei välitä. Ravintolassa suhtautuisin mieheen kun kehen tahansa ja ajattelin että ei tuo ainakaan ole iskemässä vaan haluaa vain jutella (tämä taitaa olla osittain väärä mielikuva). Ystävien miesystävät ei kiinnosta, eikä seurustelu varatun kanssa muuttaisi suhtautumistani häneen. Tosin ehkä vähän pelkäisin sen puolesta saako ns. nenilleen, mutta en yrittäisi saada häntä lopettamaan.

Kaveri voisin olla, mutta ei ikinä mitään romanttista tai seksuaalista.

Pari vuotta sitten rakastuin yhteen naiseen ja käytännösssä katosin silloisista sosiaalisista kuvioista. Alle puolen vuoden sisään sitten useampi nainen osoitti vakavasti kiinnostustaan tästä joukosta jossa kaikki tiesivät tilanteeni.

Sitten kun sormus ilmestyi käteen tilanne vaimeni tuttujen osalta, mutta baareissa on kiinnostusta osoittanut ihan uusi naisryhmä. Luulen, että näistä aika moni on sellaisia tapauksia, jotka vastaisivat tällaiseen galluppiin kieltävästi.