kemiasta

En tiedä mistä on kyse, mutta tilanne nyt vain on sellainen, etten tapaile miestä joka ei sytytä. En pysty määrittelemään minkälainen miehen tulee olla jotta mies sytyttäisi tai minkälainen ei saa olla, jotta ei sytytä. Kyse on tunteesta (vetovoima, fyysikasta kai sitten kappaleiden vetovoima toisiaan kohtaan voisi kuvata ilmiötä). Tästä syystä en usko nettideittailuun sen enempää kuin muuhunkaan kahden tuntemattoman ihmisen kohtaamiseen.

Minna vaan. kirjoitti:

En tiedä mistä on kyse, mutta tilanne nyt vain on sellainen, etten tapaile miestä joka ei sytytä. En pysty määrittelemään minkälainen miehen tulee olla jotta mies sytyttäisi tai minkälainen ei saa olla, jotta ei sytytä. Kyse on tunteesta (vetovoima, fyysikasta kai sitten kappaleiden vetovoima toisiaan kohtaan voisi kuvata ilmiötä). Tästä syystä en usko nettideittailuun sen enempää kuin muuhunkaan kahden tuntemattoman ihmisen kohtaamiseen.

noita vaikka kemioilla, fysiikoilla yms. mutta tulet huomaamaan että lopulta hyvin paljon on kiinni siitä miten sinä itse suhtaudut siihen toiseen ja havainnoit hänessä olevia suotuisia ominaisuuksia. Jos tuo seula on tiukka niin tuskimpa kovin moni sinuun sitten vetoaa kun et anna heidän vedota. Biologiaan ja kemioihin vetoaminen on vain yleensä tekosyy juosta karkuun itse itselleen asettamia keinotekoisia rajoitteita ja kriteerejä kuka sytyttää ja kuka ei. Mutta kun ne kertyvät ajan kuluessa niin ihmiselle alkaa tulla tunne ettei voi niille mitään ja että niissä on jotain "syvempää" kuin todellisuudessa on. Tunteetkin syntyvät sinun myötäavustuksella, eivät yksinään.

tai sisäinen selitys sille ettei joku sytyttänyt ja tehnyt heihin vaikutusta komeudellaan tai miehisyydellään. Mies vastaavassa tilanteessa ei sano mitään ja nainen epäilee omaa viehättävyyttään kunnes toteaa että miehet ovat pinnallisia sikoja. Ehkä miestenkin pitäisi sanoa niinkuin asia on että naiset ovat pinnallisia sikoja. Mutta naisen on vaikea käsittää että hän itse on vastuussa niistä tunteistaan eikä se toinen ihminen. Naisille kaikki tunteet vaikuttavat olevan asioita jotka tapahtuvat kuin itsestään ja sitten naisen täytyisi vain todeta että esimerkiksi mies ei kelvannut kun ei "tunteita" herännyt. Jos miehet lähtisivät samalla linjalle niin jokaisella naisella tulisi olla täydellinen tiimalasivartalo, tietyn kokoiset rinnat ja kauniit kasvot jotta syntyisi sitä "kemiaa". Me miehet emme kuitenkaan ole niin ranttuja koska meillä ei usein ole niin paljon valinnanvaraa että voisimme aina luottaa johonkin "kemiaan". Me joudumme itse yrittämään kovemmin että suhde onnistuisi, naiset odottavat että se vain loksahtaa tai sitten kumppani on väärä.

naisten tekosyy kirjoitti:

tai sisäinen selitys sille ettei joku sytyttänyt ja tehnyt heihin vaikutusta komeudellaan tai miehisyydellään. Mies vastaavassa tilanteessa ei sano mitään ja nainen epäilee omaa viehättävyyttään kunnes toteaa että miehet ovat pinnallisia sikoja. Ehkä miestenkin pitäisi sanoa niinkuin asia on että naiset ovat pinnallisia sikoja. Mutta naisen on vaikea käsittää että hän itse on vastuussa niistä tunteistaan eikä se toinen ihminen. Naisille kaikki tunteet vaikuttavat olevan asioita jotka tapahtuvat kuin itsestään ja sitten naisen täytyisi vain todeta että esimerkiksi mies ei kelvannut kun ei "tunteita" herännyt. Jos miehet lähtisivät samalla linjalle niin jokaisella naisella tulisi olla täydellinen tiimalasivartalo, tietyn kokoiset rinnat ja kauniit kasvot jotta syntyisi sitä "kemiaa". Me miehet emme kuitenkaan ole niin ranttuja koska meillä ei usein ole niin paljon valinnanvaraa että voisimme aina luottaa johonkin "kemiaan". Me joudumme itse yrittämään kovemmin että suhde onnistuisi, naiset odottavat että se vain loksahtaa tai sitten kumppani on väärä.

Nimenomaan kemiaan ei vaikuta ulkonäkö, onko sitä oikeasti miesten vaikea tajuta? Vaikka mies olisi kuinka täydellisen näköinen ja muutenkin ihan ok, ei sitä suhdettä väkisin synny, ellei synkkaa. Eikä sitä tule. Olen aloittajan kanssa täysin samaa mieltä. Miehille ilmeisesti kelpaa nainen kuin nainen, kun on isot tissit ja tiukka peppu. Minulla esim. on n 200 miespuoleista työkaveria ja osa oikein hyvännäköisiäkin ( kaikilla akateeminen tutkinto). Silti siellä on vajaa kymmenkunta, joiden kanssa kemiat kohtaa ja joiden kanssa on mukava jutustella. Muut ovat ihan ilmaa, ei vois vähempää kiinnostaa. Olen treffannut tänä vuonna kolme nettituttavuutta ja oikein mukavia miehiä, ei mitään valittamista. Kahden kanssa ei kemiat kohdanneet lainkaan kun tavattiin, voin sanoa että toinen oli ihan "pappa" minuun verrattuna ja toinen sellainen kuin oltaisiin oltu 30 vuotta naimisissa. Ei vaan sytyttänyt. Tämä kolmas on ok ja jatkamme tutustumista, tosin jäämme varmaan kaveritasolle, hänellä on vielä niin paljon selvittämättömiä asioita menneisyydessä.

jaana-* kirjoitti:

Nimenomaan kemiaan ei vaikuta ulkonäkö, onko sitä oikeasti miesten vaikea tajuta? Vaikka mies olisi kuinka täydellisen näköinen ja muutenkin ihan ok, ei sitä suhdettä väkisin synny, ellei synkkaa. Eikä sitä tule. Olen aloittajan kanssa täysin samaa mieltä. Miehille ilmeisesti kelpaa nainen kuin nainen, kun on isot tissit ja tiukka peppu. Minulla esim. on n 200 miespuoleista työkaveria ja osa oikein hyvännäköisiäkin ( kaikilla akateeminen tutkinto). Silti siellä on vajaa kymmenkunta, joiden kanssa kemiat kohtaa ja joiden kanssa on mukava jutustella. Muut ovat ihan ilmaa, ei vois vähempää kiinnostaa. Olen treffannut tänä vuonna kolme nettituttavuutta ja oikein mukavia miehiä, ei mitään valittamista. Kahden kanssa ei kemiat kohdanneet lainkaan kun tavattiin, voin sanoa että toinen oli ihan "pappa" minuun verrattuna ja toinen sellainen kuin oltaisiin oltu 30 vuotta naimisissa. Ei vaan sytyttänyt. Tämä kolmas on ok ja jatkamme tutustumista, tosin jäämme varmaan kaveritasolle, hänellä on vielä niin paljon selvittämättömiä asioita menneisyydessä.

että jos miesten ulkonäkövaatimuksia rukattaisiin vastaamaan naisten puhetta tuosta "kemiasta" niin kuinka kävisi. En tarkoittanut että naisten kemia liittyisi välttämättä ulkonäköön. Minusta tuntuu että naiset viittavaat kemialla useisiin eri osatekijöihin mutta eivät vain osaa kuvailla mistä asia johtuu. Osa voi johtua ulkonäöstä, osa miehen statuksesta, huumorintajusta, jne. Mutta kyllä niille syy löytynee. Usein veikkaisin sen johtuvan siitä ettei mies seksuaalisesti sytytä tai häntä ei koeta tarpeeksi miehekkääksi sillä tavoin.

oli sanoa kirjoitti:

että jos miesten ulkonäkövaatimuksia rukattaisiin vastaamaan naisten puhetta tuosta "kemiasta" niin kuinka kävisi. En tarkoittanut että naisten kemia liittyisi välttämättä ulkonäköön. Minusta tuntuu että naiset viittavaat kemialla useisiin eri osatekijöihin mutta eivät vain osaa kuvailla mistä asia johtuu. Osa voi johtua ulkonäöstä, osa miehen statuksesta, huumorintajusta, jne. Mutta kyllä niille syy löytynee. Usein veikkaisin sen johtuvan siitä ettei mies seksuaalisesti sytytä tai häntä ei koeta tarpeeksi miehekkääksi sillä tavoin.

Olen samaa mieltä muiden naisten kanssa siitä, että se miehen ulkonäkö ei ole ratkaiseva tekijä. Esim. minulla on paljon miespuolisia kavereita, jotka ovat suunnilleen kaikkien maailman naisten mielestä mielettömän komeita, mutta silti he eivät kiinnosta minua. Koska he ovat liian tuttuja, vähän niin kuin veljiä. En osaa määritellä mikä Se Jokin miehessä sytyttää. Ehkä äly voisi olla sellainen tekijä. Eräs älykkö säväytti jutuillaan. Mutta, eivät kaikki älyköt ole kiehtovia. Oma mielentila vaikuttaa myös. Jos olen suhteessa en kiinnita vieraisiin miehiin mitään huomiota, mutta jos olen sinkku niin sama mies voi kiinnostaa. Ei näitä asioita voi oikein selittää. Tulee jos on tullakseen. Se ihastus.

Minna vaan. kirjoitti:

Olen samaa mieltä muiden naisten kanssa siitä, että se miehen ulkonäkö ei ole ratkaiseva tekijä. Esim. minulla on paljon miespuolisia kavereita, jotka ovat suunnilleen kaikkien maailman naisten mielestä mielettömän komeita, mutta silti he eivät kiinnosta minua. Koska he ovat liian tuttuja, vähän niin kuin veljiä. En osaa määritellä mikä Se Jokin miehessä sytyttää. Ehkä äly voisi olla sellainen tekijä. Eräs älykkö säväytti jutuillaan. Mutta, eivät kaikki älyköt ole kiehtovia. Oma mielentila vaikuttaa myös. Jos olen suhteessa en kiinnita vieraisiin miehiin mitään huomiota, mutta jos olen sinkku niin sama mies voi kiinnostaa. Ei näitä asioita voi oikein selittää. Tulee jos on tullakseen. Se ihastus.

Komppaan täällä kirjoittavia naisia. Sillä ns kemialla on hyvin vähän tekemistä ulkonäön tai tulotason kanssa. Joidenkin miesten kanssa vaan kolahtaa, toisten kanssa ei. Yleensä jos tällä palstalla puhuu biologiasta, saa hirveän vihavyöryn päälleen ihmisiltä, joiden mielestä se on merkki pinnallisuudesta ja joustamattomuudesta. Kypsän ihmisen pitäisi antaa kenelle tahansa mahdollisuus jne. Selitys niille kemioille on kuitenkin ihan oikeasti kemiallinen. Se perustuu aika pitkälle toisen hajuun. Sitä ei mitenkään voi saada selville netin kautta, mutta sitten kun tavataan oikeasti niin sen vaan tuntee, jos toinen sytyttää vai ei. Turha sitä on surra tai yrittää selittää järjellä, homma perustuu paljon eläimellisemmälle tasolle. Tietenkin ihminen huomioi hajun lisäksi kaikenlaisia muita tekijöitä kuten yhteisiä perusarvoja, taustaa, elämäntilannetta, huumorintajua jne, mutta jos biologista yhteensopivuutta ei ole, niin ei siinä paljon auta että toinen olisi mukava tyyppi. Jos ei sytytä niin ei.

on tosiaan kemiaa kirjoitti:

Komppaan täällä kirjoittavia naisia. Sillä ns kemialla on hyvin vähän tekemistä ulkonäön tai tulotason kanssa. Joidenkin miesten kanssa vaan kolahtaa, toisten kanssa ei. Yleensä jos tällä palstalla puhuu biologiasta, saa hirveän vihavyöryn päälleen ihmisiltä, joiden mielestä se on merkki pinnallisuudesta ja joustamattomuudesta. Kypsän ihmisen pitäisi antaa kenelle tahansa mahdollisuus jne. Selitys niille kemioille on kuitenkin ihan oikeasti kemiallinen. Se perustuu aika pitkälle toisen hajuun. Sitä ei mitenkään voi saada selville netin kautta, mutta sitten kun tavataan oikeasti niin sen vaan tuntee, jos toinen sytyttää vai ei. Turha sitä on surra tai yrittää selittää järjellä, homma perustuu paljon eläimellisemmälle tasolle. Tietenkin ihminen huomioi hajun lisäksi kaikenlaisia muita tekijöitä kuten yhteisiä perusarvoja, taustaa, elämäntilannetta, huumorintajua jne, mutta jos biologista yhteensopivuutta ei ole, niin ei siinä paljon auta että toinen olisi mukava tyyppi. Jos ei sytytä niin ei.

ensinnäkin sille että haju merkitsee paljon parinvalinnassa ja vielä paremminkin sille että naiset puhuessaan kemiasta tarkoittavat tuota biologista juttua eivätkä niitä muita juttuja niin alan ottamaan asian todesta. Eikä mitkään tutkimukset että tietyt hajut miellyttävät ja tietyt eivät riitä eivätkä myöskään mitkään feromonit koska edelleen suurin osa ihmisistä silläkin perusteella ovat yhteensopivia. "Yleensä jos tällä palstalla puhuu biologiasta, saa hirveän vihavyöryn päälleen ihmisiltä, joiden mielestä se on merkki pinnallisuudesta ja joustamattomuudesta." "Turha sitä on surra tai yrittää selittää järjellä, homma perustuu paljon eläimellisemmälle tasolle." Täyttä paskaa. Kukaan ei ole sanonut että pitää antaa kaikille mahdollisuus (mitä te kuvittelette olevanne oikein jos "annatte" jollekin mahdollisuuden? Onko tämä joku palkintokisa?) vaan se että omia valintojaan joka voi perustua MIHIN TAHANSA perustellaan "kemioilla" ja siitä johdetaan vielä jotain muka biologisperusteisia johdantoja että saadaan sille valinnalle oikein evoluutioperusteet. Tämä päätelmäketju on se ainakin mikä minua rassaa koska se osoittaa että ihmisillä ei ole hajuakaan biologista eikä myöskään siitä millä perusteella valitsevat tietoisesti/tiedostamattomasti kumppaneitaan. Tämä tarkoittaa todennäköisesti myös sitä että parisuhteissa he käyttäytyvät äärimmäisen oudosti koska edelleen luottavat vaistomaiseen sekä opittuun käyttäytymiseen (media, omat kokemukset) enemmän kuin omien viallisten käyttäytymismallien korjailusta. "Kypsän ihmisen pitäisi antaa kenelle tahansa mahdollisuus jne." Ei vaan, kypsä ihminen miettii että mikä siinä toisessa oli sellaista ettei sitä yhteistä säveltä löytynyt. "Jos ei sytytä niin ei." Kävelenpä tissibaariin niin alkaa sytyttää. Sitten kaikki tavalliset naiset jotka piilottelevat rumia rintojaan eivät enää sytytä. Yrittäkää nyt ymmärtää että mitään aasin siltoja niiden asioiden välille ettei joku teitä sytytä joka perustuu myös teidän oppimille tavoille pitää tiettyjä ominaisuuksia teitä sytyttävinä voi mitenkään johtaa biologiaan. Aivan samasta asiasta on kyse kun puhutaan miesten rintojen ihailusta. Sille on biologinen perusta toki mutta se tapa millä se nykyään tapahtuu on jotakin muuta kuin pelkästään biologista koska esimerkiksi joidenkin heimojen paljaine rintoine liikkuvat naiset eivät noiden heimojen miesjäseniä heti sytytä. Biologia antaa vain perusmallia mutta jota liioitellaan kulttuurin ja henkilökohtaisten opittujen mallien myötä niin että kumppaniehdokkaista ei oikein kelpaa kukaan. Sitten todetaan että "se on kemioista" kiinni. Harhakäsityksiä pahimmillaan joka näyttää pesiytyneen erityisesti naisten ajatusmaailmaan koska sitä vauhtia täällä sitä kompataan.

todisteet kirjoitti:

ensinnäkin sille että haju merkitsee paljon parinvalinnassa ja vielä paremminkin sille että naiset puhuessaan kemiasta tarkoittavat tuota biologista juttua eivätkä niitä muita juttuja niin alan ottamaan asian todesta. Eikä mitkään tutkimukset että tietyt hajut miellyttävät ja tietyt eivät riitä eivätkä myöskään mitkään feromonit koska edelleen suurin osa ihmisistä silläkin perusteella ovat yhteensopivia. "Yleensä jos tällä palstalla puhuu biologiasta, saa hirveän vihavyöryn päälleen ihmisiltä, joiden mielestä se on merkki pinnallisuudesta ja joustamattomuudesta." "Turha sitä on surra tai yrittää selittää järjellä, homma perustuu paljon eläimellisemmälle tasolle." Täyttä paskaa. Kukaan ei ole sanonut että pitää antaa kaikille mahdollisuus (mitä te kuvittelette olevanne oikein jos "annatte" jollekin mahdollisuuden? Onko tämä joku palkintokisa?) vaan se että omia valintojaan joka voi perustua MIHIN TAHANSA perustellaan "kemioilla" ja siitä johdetaan vielä jotain muka biologisperusteisia johdantoja että saadaan sille valinnalle oikein evoluutioperusteet. Tämä päätelmäketju on se ainakin mikä minua rassaa koska se osoittaa että ihmisillä ei ole hajuakaan biologista eikä myöskään siitä millä perusteella valitsevat tietoisesti/tiedostamattomasti kumppaneitaan. Tämä tarkoittaa todennäköisesti myös sitä että parisuhteissa he käyttäytyvät äärimmäisen oudosti koska edelleen luottavat vaistomaiseen sekä opittuun käyttäytymiseen (media, omat kokemukset) enemmän kuin omien viallisten käyttäytymismallien korjailusta. "Kypsän ihmisen pitäisi antaa kenelle tahansa mahdollisuus jne." Ei vaan, kypsä ihminen miettii että mikä siinä toisessa oli sellaista ettei sitä yhteistä säveltä löytynyt. "Jos ei sytytä niin ei." Kävelenpä tissibaariin niin alkaa sytyttää. Sitten kaikki tavalliset naiset jotka piilottelevat rumia rintojaan eivät enää sytytä. Yrittäkää nyt ymmärtää että mitään aasin siltoja niiden asioiden välille ettei joku teitä sytytä joka perustuu myös teidän oppimille tavoille pitää tiettyjä ominaisuuksia teitä sytyttävinä voi mitenkään johtaa biologiaan. Aivan samasta asiasta on kyse kun puhutaan miesten rintojen ihailusta. Sille on biologinen perusta toki mutta se tapa millä se nykyään tapahtuu on jotakin muuta kuin pelkästään biologista koska esimerkiksi joidenkin heimojen paljaine rintoine liikkuvat naiset eivät noiden heimojen miesjäseniä heti sytytä. Biologia antaa vain perusmallia mutta jota liioitellaan kulttuurin ja henkilökohtaisten opittujen mallien myötä niin että kumppaniehdokkaista ei oikein kelpaa kukaan. Sitten todetaan että "se on kemioista" kiinni. Harhakäsityksiä pahimmillaan joka näyttää pesiytyneen erityisesti naisten ajatusmaailmaan koska sitä vauhtia täällä sitä kompataan.

että todellakin paljon riippuu mikä on teidät opittu mallinne esimerkiksi ihastua sekä miten vastaanottavaisia olette sekä siitä mielentilasta ja tunnetilasta missä kulloinkin olette. Usein niiden "kemioiden" löytyminen vaatii vain sitä työtä molempien puolelta. Tiedän että tämä vain romuttaa pahasti monien romanttis-biologista maailmankäsitystä jonka vuoksi tuosta ajatusmallista on vaikea luopua.

todisteet kirjoitti:

ensinnäkin sille että haju merkitsee paljon parinvalinnassa ja vielä paremminkin sille että naiset puhuessaan kemiasta tarkoittavat tuota biologista juttua eivätkä niitä muita juttuja niin alan ottamaan asian todesta. Eikä mitkään tutkimukset että tietyt hajut miellyttävät ja tietyt eivät riitä eivätkä myöskään mitkään feromonit koska edelleen suurin osa ihmisistä silläkin perusteella ovat yhteensopivia. "Yleensä jos tällä palstalla puhuu biologiasta, saa hirveän vihavyöryn päälleen ihmisiltä, joiden mielestä se on merkki pinnallisuudesta ja joustamattomuudesta." "Turha sitä on surra tai yrittää selittää järjellä, homma perustuu paljon eläimellisemmälle tasolle." Täyttä paskaa. Kukaan ei ole sanonut että pitää antaa kaikille mahdollisuus (mitä te kuvittelette olevanne oikein jos "annatte" jollekin mahdollisuuden? Onko tämä joku palkintokisa?) vaan se että omia valintojaan joka voi perustua MIHIN TAHANSA perustellaan "kemioilla" ja siitä johdetaan vielä jotain muka biologisperusteisia johdantoja että saadaan sille valinnalle oikein evoluutioperusteet. Tämä päätelmäketju on se ainakin mikä minua rassaa koska se osoittaa että ihmisillä ei ole hajuakaan biologista eikä myöskään siitä millä perusteella valitsevat tietoisesti/tiedostamattomasti kumppaneitaan. Tämä tarkoittaa todennäköisesti myös sitä että parisuhteissa he käyttäytyvät äärimmäisen oudosti koska edelleen luottavat vaistomaiseen sekä opittuun käyttäytymiseen (media, omat kokemukset) enemmän kuin omien viallisten käyttäytymismallien korjailusta. "Kypsän ihmisen pitäisi antaa kenelle tahansa mahdollisuus jne." Ei vaan, kypsä ihminen miettii että mikä siinä toisessa oli sellaista ettei sitä yhteistä säveltä löytynyt. "Jos ei sytytä niin ei." Kävelenpä tissibaariin niin alkaa sytyttää. Sitten kaikki tavalliset naiset jotka piilottelevat rumia rintojaan eivät enää sytytä. Yrittäkää nyt ymmärtää että mitään aasin siltoja niiden asioiden välille ettei joku teitä sytytä joka perustuu myös teidän oppimille tavoille pitää tiettyjä ominaisuuksia teitä sytyttävinä voi mitenkään johtaa biologiaan. Aivan samasta asiasta on kyse kun puhutaan miesten rintojen ihailusta. Sille on biologinen perusta toki mutta se tapa millä se nykyään tapahtuu on jotakin muuta kuin pelkästään biologista koska esimerkiksi joidenkin heimojen paljaine rintoine liikkuvat naiset eivät noiden heimojen miesjäseniä heti sytytä. Biologia antaa vain perusmallia mutta jota liioitellaan kulttuurin ja henkilökohtaisten opittujen mallien myötä niin että kumppaniehdokkaista ei oikein kelpaa kukaan. Sitten todetaan että "se on kemioista" kiinni. Harhakäsityksiä pahimmillaan joka näyttää pesiytyneen erityisesti naisten ajatusmaailmaan koska sitä vauhtia täällä sitä kompataan.

Miksi täällä netissä nainen ei saa esittää omia mielipiteitään. Itse olen osallistunut ketjuun ja sanonut etten tiedä miksi joku mies sytyttää ja joku toinen ei. Kyllä minä tuon hajuasian tunnistan itsessäni. Inhoan pahoja hajuja, tupakkaa, viinaa joten lienee selvää että miehen pitää olla hyväntuoksuinen (raikas) jotta voisi kiinnostua. Miksi asiasta ei saisi täällä kirjoittaa, ts. miksi vastustat meidän naisten ajatuksia noin voimakkaasti. Miksi naisen pitäisi netissä miellyttää miestä. Elävässä elämässä sama juttu. Jopa siinä, minkälainen mies kiinnostaa, pitäisi asia esittää miestä miellyttävällä tavalla.

todisteet kirjoitti:

ensinnäkin sille että haju merkitsee paljon parinvalinnassa ja vielä paremminkin sille että naiset puhuessaan kemiasta tarkoittavat tuota biologista juttua eivätkä niitä muita juttuja niin alan ottamaan asian todesta. Eikä mitkään tutkimukset että tietyt hajut miellyttävät ja tietyt eivät riitä eivätkä myöskään mitkään feromonit koska edelleen suurin osa ihmisistä silläkin perusteella ovat yhteensopivia. "Yleensä jos tällä palstalla puhuu biologiasta, saa hirveän vihavyöryn päälleen ihmisiltä, joiden mielestä se on merkki pinnallisuudesta ja joustamattomuudesta." "Turha sitä on surra tai yrittää selittää järjellä, homma perustuu paljon eläimellisemmälle tasolle." Täyttä paskaa. Kukaan ei ole sanonut että pitää antaa kaikille mahdollisuus (mitä te kuvittelette olevanne oikein jos "annatte" jollekin mahdollisuuden? Onko tämä joku palkintokisa?) vaan se että omia valintojaan joka voi perustua MIHIN TAHANSA perustellaan "kemioilla" ja siitä johdetaan vielä jotain muka biologisperusteisia johdantoja että saadaan sille valinnalle oikein evoluutioperusteet. Tämä päätelmäketju on se ainakin mikä minua rassaa koska se osoittaa että ihmisillä ei ole hajuakaan biologista eikä myöskään siitä millä perusteella valitsevat tietoisesti/tiedostamattomasti kumppaneitaan. Tämä tarkoittaa todennäköisesti myös sitä että parisuhteissa he käyttäytyvät äärimmäisen oudosti koska edelleen luottavat vaistomaiseen sekä opittuun käyttäytymiseen (media, omat kokemukset) enemmän kuin omien viallisten käyttäytymismallien korjailusta. "Kypsän ihmisen pitäisi antaa kenelle tahansa mahdollisuus jne." Ei vaan, kypsä ihminen miettii että mikä siinä toisessa oli sellaista ettei sitä yhteistä säveltä löytynyt. "Jos ei sytytä niin ei." Kävelenpä tissibaariin niin alkaa sytyttää. Sitten kaikki tavalliset naiset jotka piilottelevat rumia rintojaan eivät enää sytytä. Yrittäkää nyt ymmärtää että mitään aasin siltoja niiden asioiden välille ettei joku teitä sytytä joka perustuu myös teidän oppimille tavoille pitää tiettyjä ominaisuuksia teitä sytyttävinä voi mitenkään johtaa biologiaan. Aivan samasta asiasta on kyse kun puhutaan miesten rintojen ihailusta. Sille on biologinen perusta toki mutta se tapa millä se nykyään tapahtuu on jotakin muuta kuin pelkästään biologista koska esimerkiksi joidenkin heimojen paljaine rintoine liikkuvat naiset eivät noiden heimojen miesjäseniä heti sytytä. Biologia antaa vain perusmallia mutta jota liioitellaan kulttuurin ja henkilökohtaisten opittujen mallien myötä niin että kumppaniehdokkaista ei oikein kelpaa kukaan. Sitten todetaan että "se on kemioista" kiinni. Harhakäsityksiä pahimmillaan joka näyttää pesiytyneen erityisesti naisten ajatusmaailmaan koska sitä vauhtia täällä sitä kompataan.

Sinulle taitaa olla turhaa esittää mitään "todisteita". Tutkimukset tukevat selvästi esittämääni käsitystä. Ilmeisesti olet kuullut niistä, mutta kun kerran tutkimustieto ei vaikuta käsityksiisi, niin turhaan me täällä keskustelupalstalla sinulle mitään yritämme selittää.

olla turhaa kirjoitti:

Sinulle taitaa olla turhaa esittää mitään "todisteita". Tutkimukset tukevat selvästi esittämääni käsitystä. Ilmeisesti olet kuullut niistä, mutta kun kerran tutkimustieto ei vaikuta käsityksiisi, niin turhaan me täällä keskustelupalstalla sinulle mitään yritämme selittää.

hyvin hatara ja johtopäätökset joita esitellään ovat yleensä kovinkin ylenlyötyjä. Varmaan vaikea on niellä myös sitä että näiden tutkimustulosten yhteensovittaminen (jos ne olisivatkin oikeassa) naisten kemia-käsitteen kanssa on vielä hankalampaa. Jos haluat uskoa horoskooppeihin myös niin en voi sitä estää.

edelliselle. kirjoitti:

Miksi täällä netissä nainen ei saa esittää omia mielipiteitään. Itse olen osallistunut ketjuun ja sanonut etten tiedä miksi joku mies sytyttää ja joku toinen ei. Kyllä minä tuon hajuasian tunnistan itsessäni. Inhoan pahoja hajuja, tupakkaa, viinaa joten lienee selvää että miehen pitää olla hyväntuoksuinen (raikas) jotta voisi kiinnostua. Miksi asiasta ei saisi täällä kirjoittaa, ts. miksi vastustat meidän naisten ajatuksia noin voimakkaasti. Miksi naisen pitäisi netissä miellyttää miestä. Elävässä elämässä sama juttu. Jopa siinä, minkälainen mies kiinnostaa, pitäisi asia esittää miestä miellyttävällä tavalla.

sitten että miten pahat hajut, tupakka ja viina ja sen että miehen tulee olla raikkaan tuoksuinen liittyvät biologiaan koska uskoisin sitten aika monen miehen sytyttävän? Pitääkö hänen pitää vielä tietyntyyppistä partavettä että sinun biologinen koneesi lähtee käyntiin? "Miksi asiasta ei saisi täällä kirjoittaa, ts. miksi vastustat meidän naisten ajatuksia noin voimakkaasti." Vastustan sitä että siitä tehdän biologinen tosiseikka kun se ei sitä ole. On aika turha keskustella aiheesta jos naiset vetoavat aina "kemioihin". Sama kuin minä vetoaisin aina jos nainen ei kiinnosta "maksamakkaraan". Sitten sanoisin että en pidä maksasta enkä makkaroista ja että on biologinen tosiseikka etteivät kaikki maut miellytä miestä, kuten maksamakkara. "Miksi naisen pitäisi netissä miellyttää miestä. Elävässä elämässä sama juttu. Jopa siinä, minkälainen mies kiinnostaa, pitäisi asia esittää miestä miellyttävällä tavalla." Ei naisen tarvitse miellyttää miestä sinällään mutta moniko mies on sinulle todennut ettet sytytä? Mitä ajatuksia se sinussa herättää? On aika kohtuullista olettaa että aikuinen ja kypsä ihminen osaa asettaa sanansa niin ettei tule tunnetta siitä että jotakin ihmistä vähätellään. Myös kemioihin vetoaminen on oiva tapa ottaa pois vastuuta omasta parinvalinnastaan. Annetaan se kuin jonkun toisen haltuun kun sanotaan että tuo maistuu hyvälle ja tuo ei. Se minkä kuvan saan naisista sekä tosielämässä että deitissä eikä tämä koske nyt minun seuranhakuani ovat että he ovat uskomattoman nirsoja miesten suhteen ja sitten toteavat että "se oli kemioista kiinni". Vaikka todellisuudessa vaikuttaa usein että sillä on enemmän tekemistä vaikkapa naisen halun kanssa olla miehen kanssa jonka ulkonäkö tai status on kohdillaan. Mielestäni myös se että vedotaan johonkin "kemiaan" josta ei löydy todisteita muuta kuin naisten mutu-tuntuma joka vaihtelee yksilöstä toiseen äärimmäisen harkitsemattoman kuvan naisista. Nainen toisin sanottuna valitsee miehen "perstuntumalla" ja katsoo sitten mitä saa vaikka usein ulkopuolinen huomaa miten tarkkoja kriteerejä nainen asettaa tai että ylipäätään naisen omat kommunikaatiokyvyt voivat olla vaillinaiset jonka vuoksi toisen on aika vaikea toiseen saada edes yhteyttä. Minulle on aivan sama mitä sinä naisena etsit ja voithan vedota "kemiaankin" mutta omien kokemusteni kautta opin itse joskus millaisiin naisiin ihastuin ennen kuin opin ihastumaan myös toisenlaisiin. Olin itse ajan myötä rakentanut mallin itselleni mikä sytyttää ja mikä ei ja sitä voisi verrata naisten "kemia" käsitteeseen. Ihminen voi oppia muuttamaan sitä mutta jos ei löydy haluja vaan vain kompataan näkemystä että se on oltava väkisin biologista niin sillä linjalla kannattaa sitten pysyä ettei joudu arvioimaan itseään kriittisesti liikaa. On aika hankala solmia tai pitää yllä ihmissuhteita kenenkään kanssa joka ei oikein tiedä mitä haluaa ja on täysin äkkiarvaamaton siinä mitä tahtoo. Sen kuvan tuo naisten "kemia" käsite antaa. Enemmän kannattaisi käyttää termiä "kenen kanssa tulee toimeen" jne. jos siitä haluaa tehdä ihmisten välisen kommunikaatio asian. Mutta useimmiten se näyttää viittaavan sytyttääkö mies seksuaalisesti jossa miehen tietyn tyyppisellä käytöksellä on oma sijansa. Mutta älkää ihmeessä sitten vetäkö suoria linjoja biologiaan vaan omiin oppimiinne asioihin ja omaan päättelyynne.

aiheesta on kirjoitti:

hyvin hatara ja johtopäätökset joita esitellään ovat yleensä kovinkin ylenlyötyjä. Varmaan vaikea on niellä myös sitä että näiden tutkimustulosten yhteensovittaminen (jos ne olisivatkin oikeassa) naisten kemia-käsitteen kanssa on vielä hankalampaa. Jos haluat uskoa horoskooppeihin myös niin en voi sitä estää.

Siis oikeasti mikä on sun ongelma; se ettet hyväksy sitä, että naiset eivät osaa selittää miesmakuaan muutoin kuin tutkimuksissa esitetyillä tavoilla. (eli kukaan ei oikeasti tiedä minkälainen mies sytyttää ja minkälainen ei) vaiko se, että kyseiset tutkimukset ovat mielestäsi huonoja. Eikös se ole tieteentekijöiden asia sitten puuttua väärin tehtyihin tutkimuksiin. Sovitaan sitten niin, että minä en naisena osaa selittää minkälainen mies sytyttää. Onko se parempi?

vaikka nyt kirjoitti:

sitten että miten pahat hajut, tupakka ja viina ja sen että miehen tulee olla raikkaan tuoksuinen liittyvät biologiaan koska uskoisin sitten aika monen miehen sytyttävän? Pitääkö hänen pitää vielä tietyntyyppistä partavettä että sinun biologinen koneesi lähtee käyntiin? "Miksi asiasta ei saisi täällä kirjoittaa, ts. miksi vastustat meidän naisten ajatuksia noin voimakkaasti." Vastustan sitä että siitä tehdän biologinen tosiseikka kun se ei sitä ole. On aika turha keskustella aiheesta jos naiset vetoavat aina "kemioihin". Sama kuin minä vetoaisin aina jos nainen ei kiinnosta "maksamakkaraan". Sitten sanoisin että en pidä maksasta enkä makkaroista ja että on biologinen tosiseikka etteivät kaikki maut miellytä miestä, kuten maksamakkara. "Miksi naisen pitäisi netissä miellyttää miestä. Elävässä elämässä sama juttu. Jopa siinä, minkälainen mies kiinnostaa, pitäisi asia esittää miestä miellyttävällä tavalla." Ei naisen tarvitse miellyttää miestä sinällään mutta moniko mies on sinulle todennut ettet sytytä? Mitä ajatuksia se sinussa herättää? On aika kohtuullista olettaa että aikuinen ja kypsä ihminen osaa asettaa sanansa niin ettei tule tunnetta siitä että jotakin ihmistä vähätellään. Myös kemioihin vetoaminen on oiva tapa ottaa pois vastuuta omasta parinvalinnastaan. Annetaan se kuin jonkun toisen haltuun kun sanotaan että tuo maistuu hyvälle ja tuo ei. Se minkä kuvan saan naisista sekä tosielämässä että deitissä eikä tämä koske nyt minun seuranhakuani ovat että he ovat uskomattoman nirsoja miesten suhteen ja sitten toteavat että "se oli kemioista kiinni". Vaikka todellisuudessa vaikuttaa usein että sillä on enemmän tekemistä vaikkapa naisen halun kanssa olla miehen kanssa jonka ulkonäkö tai status on kohdillaan. Mielestäni myös se että vedotaan johonkin "kemiaan" josta ei löydy todisteita muuta kuin naisten mutu-tuntuma joka vaihtelee yksilöstä toiseen äärimmäisen harkitsemattoman kuvan naisista. Nainen toisin sanottuna valitsee miehen "perstuntumalla" ja katsoo sitten mitä saa vaikka usein ulkopuolinen huomaa miten tarkkoja kriteerejä nainen asettaa tai että ylipäätään naisen omat kommunikaatiokyvyt voivat olla vaillinaiset jonka vuoksi toisen on aika vaikea toiseen saada edes yhteyttä. Minulle on aivan sama mitä sinä naisena etsit ja voithan vedota "kemiaankin" mutta omien kokemusteni kautta opin itse joskus millaisiin naisiin ihastuin ennen kuin opin ihastumaan myös toisenlaisiin. Olin itse ajan myötä rakentanut mallin itselleni mikä sytyttää ja mikä ei ja sitä voisi verrata naisten "kemia" käsitteeseen. Ihminen voi oppia muuttamaan sitä mutta jos ei löydy haluja vaan vain kompataan näkemystä että se on oltava väkisin biologista niin sillä linjalla kannattaa sitten pysyä ettei joudu arvioimaan itseään kriittisesti liikaa. On aika hankala solmia tai pitää yllä ihmissuhteita kenenkään kanssa joka ei oikein tiedä mitä haluaa ja on täysin äkkiarvaamaton siinä mitä tahtoo. Sen kuvan tuo naisten "kemia" käsite antaa. Enemmän kannattaisi käyttää termiä "kenen kanssa tulee toimeen" jne. jos siitä haluaa tehdä ihmisten välisen kommunikaatio asian. Mutta useimmiten se näyttää viittaavan sytyttääkö mies seksuaalisesti jossa miehen tietyn tyyppisellä käytöksellä on oma sijansa. Mutta älkää ihmeessä sitten vetäkö suoria linjoja biologiaan vaan omiin oppimiinne asioihin ja omaan päättelyynne.

Valtaosa miehistä haisee muuten viinalle tai tupakalle tai muuten vaan pahalle. pitää olla sellainen sopiva tuoksu, niin kiinnostun. Partavesi vaikuttaa, positiivista on jos ei käytä. En koskaan sano mitään. En minä ole sanonut kenellekään miehelle ettei kyseinen mies sytytä. Harvapa nyt sellaista tulee kysymään. Yleensä sen huomaa päällepäin, koska se on molemminpuolista. En voi kiinnostua miehestä, jollei mies osoita kiinnostusta minua kohtaan. Se on perusedellytys. En minä osaa kertoa minkälainen mies sytyttää. Tuossa kun sanot, että "tulla toimeen" niin se ei päde. Mies voi olla maailman mukavin kaveri, mutta ei sytytä. Valitettavasti. En minä edelleenkään osaa määritellä miksi joku mies kiinnostaa ja joku toinen ei. Toki on miehiä, joihin en salli itseni ihastuvan. Näitä ovat varatut miehet, omat kaverit, esimiehet, rosvot, juopot, päihdeongelmaiset yms. ei-toivotut henkilöt. Siinä mielessä on kyllä järkeäkin mukana, se on totta. Edellyttäen että tiedän noista asioista. En minä silti koskaan kerro että joku ei sytytä tai käyttäydy huonosti. Toki kysyttäessa voin sanoa jotain sen tyypistä, etten oikein ole kiinnostunut. Miehet muuten itse puhuvat aina kemoista.

ongelma? kirjoitti:

Siis oikeasti mikä on sun ongelma; se ettet hyväksy sitä, että naiset eivät osaa selittää miesmakuaan muutoin kuin tutkimuksissa esitetyillä tavoilla. (eli kukaan ei oikeasti tiedä minkälainen mies sytyttää ja minkälainen ei) vaiko se, että kyseiset tutkimukset ovat mielestäsi huonoja. Eikös se ole tieteentekijöiden asia sitten puuttua väärin tehtyihin tutkimuksiin. Sovitaan sitten niin, että minä en naisena osaa selittää minkälainen mies sytyttää. Onko se parempi?

joissa oikeasti on tutkittu tuota asiaa? Minä kun en ole vielä sellaisiin törmännyt. Erilaisia hajutestejä on ollut, mutta kun on vain jännä juttu että kuitenkin suurin osa ihmisistä on biologisesti yhteensopivia. "Eikös se ole tieteentekijöiden asia sitten puuttua väärin tehtyihin tutkimuksiin." Kyllähän se olisi mutta eihän noissa tutkimuksissa sinällään olekaan mitään väärää vaan niissä johtopäätöksissä. Ja kun joku saa julkaisuluvan ja ne lämäistään jokaisen viihdelehteen todisteena parinvalinnan "biologiasta" niin niitä tutkimuksia sitten julkaistaan lisää. "Sovitaan sitten niin, että minä en naisena osaa selittää minkälainen mies sytyttää. Onko se parempi?" Se kuulostaa jo paremmalta noin aluksi. Itsekriittisyys on yleensä hyvästä. Ihmetyttää eniten se ettei naisia haluta tietää tai perehtyä omaan parinvalintaan. Osa jopa valmiiksi on täysin kokonaan laittaa sen viettien ja vaistojen varaan vaikka ratkaisu olisi täysin väärä. Ehkä osa sitten etsii kumppania ja osa etsii niitä kemioita.

tutkimuksiin kirjoitti:

joissa oikeasti on tutkittu tuota asiaa? Minä kun en ole vielä sellaisiin törmännyt. Erilaisia hajutestejä on ollut, mutta kun on vain jännä juttu että kuitenkin suurin osa ihmisistä on biologisesti yhteensopivia. "Eikös se ole tieteentekijöiden asia sitten puuttua väärin tehtyihin tutkimuksiin." Kyllähän se olisi mutta eihän noissa tutkimuksissa sinällään olekaan mitään väärää vaan niissä johtopäätöksissä. Ja kun joku saa julkaisuluvan ja ne lämäistään jokaisen viihdelehteen todisteena parinvalinnan "biologiasta" niin niitä tutkimuksia sitten julkaistaan lisää. "Sovitaan sitten niin, että minä en naisena osaa selittää minkälainen mies sytyttää. Onko se parempi?" Se kuulostaa jo paremmalta noin aluksi. Itsekriittisyys on yleensä hyvästä. Ihmetyttää eniten se ettei naisia haluta tietää tai perehtyä omaan parinvalintaan. Osa jopa valmiiksi on täysin kokonaan laittaa sen viettien ja vaistojen varaan vaikka ratkaisu olisi täysin väärä. Ehkä osa sitten etsii kumppania ja osa etsii niitä kemioita.

Mitä tarkoitat tuolla että suurin osa ihmisistä olisi biologisesti yhteensopivia? En taatusti sovi tyhmän ja pahanhajuisen miehen kanssa yhteen koska sellaiset etoavat minua. En ole lukenut yhtään aiheeseen liittyvää tutkimusta, mutta olen kuullut noista biologisista asioista. Olen minä lukenut erään tieteentekijän siteearauksia siitä kuinka evoluutioteorian avulla yritetään selittää parinmuodostusta. Se on kai yleisesti tiedossa ja ilmeisesti tieteellisesti varsin pätevää tekstiä. Näin kuvittelen. En ole tieteentekijä, joten en osaa sanoa biologiasta yhtään mitään. Hyvä kun osaan lukea ja kirjoittaa. Nääs.

en ymmärrä. kirjoitti:

Mitä tarkoitat tuolla että suurin osa ihmisistä olisi biologisesti yhteensopivia? En taatusti sovi tyhmän ja pahanhajuisen miehen kanssa yhteen koska sellaiset etoavat minua. En ole lukenut yhtään aiheeseen liittyvää tutkimusta, mutta olen kuullut noista biologisista asioista. Olen minä lukenut erään tieteentekijän siteearauksia siitä kuinka evoluutioteorian avulla yritetään selittää parinmuodostusta. Se on kai yleisesti tiedossa ja ilmeisesti tieteellisesti varsin pätevää tekstiä. Näin kuvittelen. En ole tieteentekijä, joten en osaa sanoa biologiasta yhtään mitään. Hyvä kun osaan lukea ja kirjoittaa. Nääs.

pidätkö tyhmän ja pahanhajuisen miehen ei ole merkitystä. Periaatteessa kaikki ihmiset voivat sopia keskenään mutta lasten terveyden/menestymisen kannalta perintötekijöitä katsomalla voidaan nähdä että silti sopivia kumppaneita on paljon. Sitten on vielä käyttäytymiseen ja yksilön asemaan liittyviä asioita eli kuka tekee hyvä isä (kyky elättää, miesten taidot?) ja kuka hyvä äidin (kodinhoito, empaattisuus jne.?) "Olen minä lukenut erään tieteentekijän siteearauksia siitä kuinka evoluutioteorian avulla yritetään selittää parinmuodostusta. Se on kai yleisesti tiedossa ja ilmeisesti tieteellisesti varsin pätevää tekstiä. Näin kuvittelen." Aivan noin. Painotan YRITETÄÄN selittää. Valitettavasti tällä hetkellä yhtälöstä puuttui vielä paljon ja pelkän "evoluution" avulla asiaa ei selitetä koska siihen liittyy voimakkaasti kulttuuri eli sosiaaliset tekijät sekä ihmisen psykologia eli opitut mallit ja kokemukset. Nyt siis hypätään junasta ennen oikeaa pääteasemaa ja tehdään vaillinaisten tutkimusten perusteella päätelmiä "kemiasta". Suurin ristiriita on sen välillä etsitäänkö sitä jonka kanssa saa ehkä "parhaita jälkeläisiä" vai sitä joka sopii sinulle kumppaniksi? Ne ovat nimittäin kaksi eri asiaa mutta kun tähän liitetään romanttinen median luoma ajatus "oikeista" niin tuloksena on että ihmiset etsivät yleensä väärin perustein kumppaneita jos tarkoituksena on luoda pitkäaikainen ihmissuhde. "En ole tieteentekijä, joten en osaa sanoa biologiasta yhtään mitään. Hyvä kun osaan lukea ja kirjoittaa. Nääs." En ole itsekään tieteentekijä mutta olen tutustunut aiheeseen ihan puhtaasta mielenkiinnosta. Sen takia termi "kemia" ei oikein kuvaa asiaa ja on itseasiassa aika huolestuttava termi jos ajatellaan asiaa ihmisen kannalta joka etsii vaikkapa elämänkumppania.

kuvan, että vain naiset vetoavat kemiaan. Ei pidä paikkaansa! Yhtälailla miehet tekevät niin. Kumma kun naiset ovat aina syyllisiä tekee miten päin vaan.

tutkimuksiin kirjoitti:

joissa oikeasti on tutkittu tuota asiaa? Minä kun en ole vielä sellaisiin törmännyt. Erilaisia hajutestejä on ollut, mutta kun on vain jännä juttu että kuitenkin suurin osa ihmisistä on biologisesti yhteensopivia. "Eikös se ole tieteentekijöiden asia sitten puuttua väärin tehtyihin tutkimuksiin." Kyllähän se olisi mutta eihän noissa tutkimuksissa sinällään olekaan mitään väärää vaan niissä johtopäätöksissä. Ja kun joku saa julkaisuluvan ja ne lämäistään jokaisen viihdelehteen todisteena parinvalinnan "biologiasta" niin niitä tutkimuksia sitten julkaistaan lisää. "Sovitaan sitten niin, että minä en naisena osaa selittää minkälainen mies sytyttää. Onko se parempi?" Se kuulostaa jo paremmalta noin aluksi. Itsekriittisyys on yleensä hyvästä. Ihmetyttää eniten se ettei naisia haluta tietää tai perehtyä omaan parinvalintaan. Osa jopa valmiiksi on täysin kokonaan laittaa sen viettien ja vaistojen varaan vaikka ratkaisu olisi täysin väärä. Ehkä osa sitten etsii kumppania ja osa etsii niitä kemioita.

Se että sinä et ole törmännyt tutkimustiedon siteeraamiseen hömppälehdistössä, ei tarkoita etteikö sitä olisi olemassa. Jos sinua oikeasti kiinnostaa tieteellinen tutkimus aiheesta, niin laitapa vaikka googlen tieteellisen kirjallisuuden hakuun (scholar.google.com) hakusanaksi esim. "human mate choice smell" niin jo löytyy.

nyt sellaisen kirjoitti:

kuvan, että vain naiset vetoavat kemiaan. Ei pidä paikkaansa! Yhtälailla miehet tekevät niin. Kumma kun naiset ovat aina syyllisiä tekee miten päin vaan.

kertonut kemiasta MIEHILLE??? Aloituksesta saa kyllä sen kuvan että se on jokin naisten juttu, jota miehet ei ymmärrä! Oli ihan hyvä että joku otti asian esille toisinpäinkin!

tietäminen kirjoitti:

Se että sinä et ole törmännyt tutkimustiedon siteeraamiseen hömppälehdistössä, ei tarkoita etteikö sitä olisi olemassa. Jos sinua oikeasti kiinnostaa tieteellinen tutkimus aiheesta, niin laitapa vaikka googlen tieteellisen kirjallisuuden hakuun (scholar.google.com) hakusanaksi esim. "human mate choice smell" niin jo löytyy.

sitten juuri tutkimus jota on noissa hömppälehdissä kuulutettu aivan kuin viimeisenä tuomiona. Kun löydät aiheesta jotain oikeaa kerrottavaa niin lähetä linkki. Missään en sanonut etteikö hajulla silloin kun etsitään sopivaa kumppania lasten tekoon olisi vaikutusta. Mutta missä mittakaavassa ja että se olisi ainut kriteeri tai että se selittäisi naisten "kemioita" on se kysymys mihin etsitään sitä vastausta. Totta kai jo hampaiden pesu ja hygienia vaikuttaa parinvalintaan.

sillä että kirjoitti:

pidätkö tyhmän ja pahanhajuisen miehen ei ole merkitystä. Periaatteessa kaikki ihmiset voivat sopia keskenään mutta lasten terveyden/menestymisen kannalta perintötekijöitä katsomalla voidaan nähdä että silti sopivia kumppaneita on paljon. Sitten on vielä käyttäytymiseen ja yksilön asemaan liittyviä asioita eli kuka tekee hyvä isä (kyky elättää, miesten taidot?) ja kuka hyvä äidin (kodinhoito, empaattisuus jne.?) "Olen minä lukenut erään tieteentekijän siteearauksia siitä kuinka evoluutioteorian avulla yritetään selittää parinmuodostusta. Se on kai yleisesti tiedossa ja ilmeisesti tieteellisesti varsin pätevää tekstiä. Näin kuvittelen." Aivan noin. Painotan YRITETÄÄN selittää. Valitettavasti tällä hetkellä yhtälöstä puuttui vielä paljon ja pelkän "evoluution" avulla asiaa ei selitetä koska siihen liittyy voimakkaasti kulttuuri eli sosiaaliset tekijät sekä ihmisen psykologia eli opitut mallit ja kokemukset. Nyt siis hypätään junasta ennen oikeaa pääteasemaa ja tehdään vaillinaisten tutkimusten perusteella päätelmiä "kemiasta". Suurin ristiriita on sen välillä etsitäänkö sitä jonka kanssa saa ehkä "parhaita jälkeläisiä" vai sitä joka sopii sinulle kumppaniksi? Ne ovat nimittäin kaksi eri asiaa mutta kun tähän liitetään romanttinen median luoma ajatus "oikeista" niin tuloksena on että ihmiset etsivät yleensä väärin perustein kumppaneita jos tarkoituksena on luoda pitkäaikainen ihmissuhde. "En ole tieteentekijä, joten en osaa sanoa biologiasta yhtään mitään. Hyvä kun osaan lukea ja kirjoittaa. Nääs." En ole itsekään tieteentekijä mutta olen tutustunut aiheeseen ihan puhtaasta mielenkiinnosta. Sen takia termi "kemia" ei oikein kuvaa asiaa ja on itseasiassa aika huolestuttava termi jos ajatellaan asiaa ihmisen kannalta joka etsii vaikkapa elämänkumppania.

Ymmärsinkö oikein, että erotat kumppanin valinnan ja lisääntymisen toisistaan. Mitä tarkoitat että olisi eri asià? Eikös perheenperustaminen, elämänkumppani ja lisääntyminen tapahdu saman henkilön kanssa. Tai ainakin se olisi tavoitteena. Eikös siinä tilanteessa ihminen pyri optimaaliseen ratkaisuun. Olen tavannut elämäni aikana useita "rodunjalostajamiehiä". Kysyvät mm. perinnöllisistä sairauksista yms. juttuja. Evoluutioteorian avulla on yritetty selittää miksi naiset (fiksut, työssäkäyvät, kunnolliset) tuntevat vetovoimaa kaikennäköisiä epämääräisiä otuksia kohtaan. Hoivavietti ei yksistään selitä asiaa, siis voihan niitä kunnon miehiäkin hyysätä ja hoivata. Esim. jos murhaajan kuvia julkaistaan lehdissä ja naiset kiinnostuvat ko. henkilöstä niin tätä siis selitettiin evoluutioteorian avulla. Tai siis yritettiin selittää. Ilmiö on todella outo. Niin että jos minä en niistä tyhmistä pahanhajuisista miehistä välita niin onko se nyt niin kummallista.

erotatko kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein, että erotat kumppanin valinnan ja lisääntymisen toisistaan. Mitä tarkoitat että olisi eri asià? Eikös perheenperustaminen, elämänkumppani ja lisääntyminen tapahdu saman henkilön kanssa. Tai ainakin se olisi tavoitteena. Eikös siinä tilanteessa ihminen pyri optimaaliseen ratkaisuun. Olen tavannut elämäni aikana useita "rodunjalostajamiehiä". Kysyvät mm. perinnöllisistä sairauksista yms. juttuja. Evoluutioteorian avulla on yritetty selittää miksi naiset (fiksut, työssäkäyvät, kunnolliset) tuntevat vetovoimaa kaikennäköisiä epämääräisiä otuksia kohtaan. Hoivavietti ei yksistään selitä asiaa, siis voihan niitä kunnon miehiäkin hyysätä ja hoivata. Esim. jos murhaajan kuvia julkaistaan lehdissä ja naiset kiinnostuvat ko. henkilöstä niin tätä siis selitettiin evoluutioteorian avulla. Tai siis yritettiin selittää. Ilmiö on todella outo. Niin että jos minä en niistä tyhmistä pahanhajuisista miehistä välita niin onko se nyt niin kummallista.

asian ytimen. "Ymmärsinkö oikein, että erotat kumppanin valinnan ja lisääntymisen toisistaan. Mitä tarkoitat että olisi eri asià?" Jos lähdetään biologiselta pohjalta ne voivat olla eri asioita. "Eikös perheenperustaminen, elämänkumppani ja lisääntyminen tapahdu saman henkilön kanssa. Tai ainakin se olisi tavoitteena. Eikös siinä tilanteessa ihminen pyri optimaaliseen ratkaisuun. " Optimaalisuus on nimenomaan tavoitteena jos haetaan pitkäaikaista kumppania mutta sitähän juuri perään. Optimaalisuuteen pääsee parhaiten siten että ymmärtää omat kriteerinsä, omien kokemusten vaikutukset sekä kykenee ymmärtämään asioita ettei ole täysin viettiensä vietävänä koska ne voivat houkutella esimerkiksi seksiin (mies katsoo naisen lantionkaarta ja tissien kokoja) muttei kerro onko toisesta kumppaniksi tai lasten äidiksi. Mutta optimaalisuuteen on mahdoton päästä jos aina arvioi asioita hämärän "kemia" käsitteen kautta. "Evoluutioteorian avulla on yritetty selittää miksi naiset (fiksut, työssäkäyvät, kunnolliset) tuntevat vetovoimaa kaikennäköisiä epämääräisiä otuksia kohtaan. Hoivavietti ei yksistään selitä asiaa, siis voihan niitä kunnon miehiäkin hyysätä ja hoivata. Esim. jos murhaajan kuvia julkaistaan lehdissä ja naiset kiinnostuvat ko. henkilöstä niin tätä siis selitettiin evoluutioteorian avulla. Tai siis yritettiin selittää. Ilmiö on todella outo." Ilmiö on varmasti outo ja jokainen nainen voi sitten miettiä kannattaako valita murhaaja vaikka kuinka "kemia" pelaisivat heidän kanssaan? Muistuttaisin myös ettei mikään kerro että kuvien perusteella tekevä valinta ei johtuisi muusta kuin biologisista perusteista eikä noita biologisia perusteita tunneta. Esimerkiksi on sellaistakin asiaa tutkittu että ihmisen kokema pelko ja jännitys muistuttavat seksuaalista jännitettä joten ihminen (nainenkin) voisi tuossa suhteessa mennä lankaan ja tulkita sitä seksuaaliseksi vetovoimaksi. "Niin että jos minä en niistä tyhmistä pahanhajuisista miehistä välita niin onko se nyt niin kummallista." En sinun kriteerejä millään tavalla Olen vain vastaan tätä "kemia" käsitettä ja sitä kuin horjuvilla perusteilla sitä yritetään osoittaa biologiseksi seikaksi joka on kiveen kirjoitettu.

viimeinkin kirjoitti:

asian ytimen. "Ymmärsinkö oikein, että erotat kumppanin valinnan ja lisääntymisen toisistaan. Mitä tarkoitat että olisi eri asià?" Jos lähdetään biologiselta pohjalta ne voivat olla eri asioita. "Eikös perheenperustaminen, elämänkumppani ja lisääntyminen tapahdu saman henkilön kanssa. Tai ainakin se olisi tavoitteena. Eikös siinä tilanteessa ihminen pyri optimaaliseen ratkaisuun. " Optimaalisuus on nimenomaan tavoitteena jos haetaan pitkäaikaista kumppania mutta sitähän juuri perään. Optimaalisuuteen pääsee parhaiten siten että ymmärtää omat kriteerinsä, omien kokemusten vaikutukset sekä kykenee ymmärtämään asioita ettei ole täysin viettiensä vietävänä koska ne voivat houkutella esimerkiksi seksiin (mies katsoo naisen lantionkaarta ja tissien kokoja) muttei kerro onko toisesta kumppaniksi tai lasten äidiksi. Mutta optimaalisuuteen on mahdoton päästä jos aina arvioi asioita hämärän "kemia" käsitteen kautta. "Evoluutioteorian avulla on yritetty selittää miksi naiset (fiksut, työssäkäyvät, kunnolliset) tuntevat vetovoimaa kaikennäköisiä epämääräisiä otuksia kohtaan. Hoivavietti ei yksistään selitä asiaa, siis voihan niitä kunnon miehiäkin hyysätä ja hoivata. Esim. jos murhaajan kuvia julkaistaan lehdissä ja naiset kiinnostuvat ko. henkilöstä niin tätä siis selitettiin evoluutioteorian avulla. Tai siis yritettiin selittää. Ilmiö on todella outo." Ilmiö on varmasti outo ja jokainen nainen voi sitten miettiä kannattaako valita murhaaja vaikka kuinka "kemia" pelaisivat heidän kanssaan? Muistuttaisin myös ettei mikään kerro että kuvien perusteella tekevä valinta ei johtuisi muusta kuin biologisista perusteista eikä noita biologisia perusteita tunneta. Esimerkiksi on sellaistakin asiaa tutkittu että ihmisen kokema pelko ja jännitys muistuttavat seksuaalista jännitettä joten ihminen (nainenkin) voisi tuossa suhteessa mennä lankaan ja tulkita sitä seksuaaliseksi vetovoimaksi. "Niin että jos minä en niistä tyhmistä pahanhajuisista miehistä välita niin onko se nyt niin kummallista." En sinun kriteerejä millään tavalla Olen vain vastaan tätä "kemia" käsitettä ja sitä kuin horjuvilla perusteilla sitä yritetään osoittaa biologiseksi seikaksi joka on kiveen kirjoitettu.

Tuo kumppani ja lísääntyminen ja näiden kahden asian erottaminen toisistaan oli mielenkiintoinen asia. Nainen varmaankin ajattelee että yksi ja sama mies olisi sekä kumppani että lasten isä. Tuosta pelosta, jännityksestä ja vaaran tuomasta jännityksestä...varmaan joo jos ei mistään mitään tajua niin voi noinkin ajatella. Olen minä lukenut tutkimuksia, missä väkivaltaisessa parisuhteessa pysymistä selitetään sillä, että nainen kiihottuu väkivallasta, siis siitä kun mies lyö. Sadomasokismia myös esiintyy. Minusta nuo voisivat olla kyllä enempi jotain psykiatriaa tai psykologiaa. Enpä oikein tiedä kun ei ole kompetenssia arvioida tiedettä. Murhaajista ja rosvoista. Sellaiseen ihastuva nainen kai uskoo pelastavansa tai kesyttävänsä miehen. Meitä on moneksi. Kyllä niitä kiinnostuneita naisia riittää. Ehkä siinä on myös se naisen kelpaaminen. Monella miehellä on liian kovat kriteerit naisten suhteen mutta rosvoille kelpaa.

lisääntyminen kirjoitti:

Tuo kumppani ja lísääntyminen ja näiden kahden asian erottaminen toisistaan oli mielenkiintoinen asia. Nainen varmaankin ajattelee että yksi ja sama mies olisi sekä kumppani että lasten isä. Tuosta pelosta, jännityksestä ja vaaran tuomasta jännityksestä...varmaan joo jos ei mistään mitään tajua niin voi noinkin ajatella. Olen minä lukenut tutkimuksia, missä väkivaltaisessa parisuhteessa pysymistä selitetään sillä, että nainen kiihottuu väkivallasta, siis siitä kun mies lyö. Sadomasokismia myös esiintyy. Minusta nuo voisivat olla kyllä enempi jotain psykiatriaa tai psykologiaa. Enpä oikein tiedä kun ei ole kompetenssia arvioida tiedettä. Murhaajista ja rosvoista. Sellaiseen ihastuva nainen kai uskoo pelastavansa tai kesyttävänsä miehen. Meitä on moneksi. Kyllä niitä kiinnostuneita naisia riittää. Ehkä siinä on myös se naisen kelpaaminen. Monella miehellä on liian kovat kriteerit naisten suhteen mutta rosvoille kelpaa.

On sinulla kevätkiimat, kun nimimerkkisikin on " lisääntyminen"

Moni mies sanoo netissä, ettei halua kirjoitella kovin pitkään vaan haluaa tavata, jotta voidaan tsekata toivatko kemiat. Tällaisia kokemuksia minulla on naisena nettimiehistä. Elävässä elämässä ei kukaan tietenkään moista sano.

sama pätee miehiinkin, en epäile yhtään. Miehet nyt vain aika usein mossottavat, että mikä se sellainen "kemia" on. Ja joo en usko horoskooppeihin. Olen akateemisesti koulutettu kahdessa pitkässä suhteessa ja vähän useimmissa lyhyissä ollut. En voisi koskaan "naida" ketään rahasta, statuksesta ja viimeksi keväällä huomasin, etten edes siitä syystä, että minulla ja miehellä on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita/harrastuksia jne. ja juttu luistaa. Oli muuten erittäin kivannäköinen, vapaa mies tämä viimeisin. Naistenmieskin, en epäile sillä ulkonäöllä ja supliikilla. Mutta jos jo suhteen alussa tulee tunne että seksuaalinen vetovoima on samaa tasoa kuin 20 vuotta huonosti naimisissa olleilla aviopareilla, niin pakkohan se oli sanoa, että "moi, oot kiva kaveri, mutta et muuta". Ja mitään wc-ankka-juttuja en kirjoittanut. Ja tietenkin tarkoitin suhteita, joissa ollaan jo päästy ns. kosketusetäisyydelle. Nettideittailussa minäkin tapaan miehen mielelläni aika nopeasti. Toisaalta sitä kemiaa on myös juttujen tasolla, työkaverienkin kanssa voi olla loistava kemia. Eikä silti ole tarvetta mennä sänkyyn.

aloittaja kirjoitti:

sama pätee miehiinkin, en epäile yhtään. Miehet nyt vain aika usein mossottavat, että mikä se sellainen "kemia" on. Ja joo en usko horoskooppeihin. Olen akateemisesti koulutettu kahdessa pitkässä suhteessa ja vähän useimmissa lyhyissä ollut. En voisi koskaan "naida" ketään rahasta, statuksesta ja viimeksi keväällä huomasin, etten edes siitä syystä, että minulla ja miehellä on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita/harrastuksia jne. ja juttu luistaa. Oli muuten erittäin kivannäköinen, vapaa mies tämä viimeisin. Naistenmieskin, en epäile sillä ulkonäöllä ja supliikilla. Mutta jos jo suhteen alussa tulee tunne että seksuaalinen vetovoima on samaa tasoa kuin 20 vuotta huonosti naimisissa olleilla aviopareilla, niin pakkohan se oli sanoa, että "moi, oot kiva kaveri, mutta et muuta". Ja mitään wc-ankka-juttuja en kirjoittanut. Ja tietenkin tarkoitin suhteita, joissa ollaan jo päästy ns. kosketusetäisyydelle. Nettideittailussa minäkin tapaan miehen mielelläni aika nopeasti. Toisaalta sitä kemiaa on myös juttujen tasolla, työkaverienkin kanssa voi olla loistava kemia. Eikä silti ole tarvetta mennä sänkyyn.

haet. Onnea vaan sulle että löydät pitkäaikaisen ja kestävän suhteen ettei vain tule sitä (20 vuotta naimisissa oloa) koskaan! :D :D Hitto näitä pikkulikkoja jotka juoksee sinne minne pimppa näyttää.

aloittaja kirjoitti:

sama pätee miehiinkin, en epäile yhtään. Miehet nyt vain aika usein mossottavat, että mikä se sellainen "kemia" on. Ja joo en usko horoskooppeihin. Olen akateemisesti koulutettu kahdessa pitkässä suhteessa ja vähän useimmissa lyhyissä ollut. En voisi koskaan "naida" ketään rahasta, statuksesta ja viimeksi keväällä huomasin, etten edes siitä syystä, että minulla ja miehellä on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita/harrastuksia jne. ja juttu luistaa. Oli muuten erittäin kivannäköinen, vapaa mies tämä viimeisin. Naistenmieskin, en epäile sillä ulkonäöllä ja supliikilla. Mutta jos jo suhteen alussa tulee tunne että seksuaalinen vetovoima on samaa tasoa kuin 20 vuotta huonosti naimisissa olleilla aviopareilla, niin pakkohan se oli sanoa, että "moi, oot kiva kaveri, mutta et muuta". Ja mitään wc-ankka-juttuja en kirjoittanut. Ja tietenkin tarkoitin suhteita, joissa ollaan jo päästy ns. kosketusetäisyydelle. Nettideittailussa minäkin tapaan miehen mielelläni aika nopeasti. Toisaalta sitä kemiaa on myös juttujen tasolla, työkaverienkin kanssa voi olla loistava kemia. Eikä silti ole tarvetta mennä sänkyyn.

..varmaan mossottaa jotka ei sitä koskaan ole kohdanneet, on niin harvinaista nimittäin ensikohtaamisella ja aina yllättävää että luulenpa että ei kaikkien kohdalle ole sattunut ollenkaan. Kyllä oikeastaan uskon että sitä kemiaa voi syntyä ajankin kanssa, hippunen sitä täytyy kuitenkin olla jo lähdössä jotta voi sitten lähteä siitä kehittymään. Jotenkin luulen että hirveästi on ihan tyytyväisiäkin pareja joilla sitä kemiaa ei juuri ole lähdössäkään ollut mutta itse en oikein uskalla lähteä riskeeraamaan pelkästään "järkisuhteeseen" kun aina on vaara ettei sitten toimikaan. Niitä kemoioita on monenlaisia, ihan kaverikemiaakin voi olla, jutut käy yksiin ja samansuuntainen huumori etz. eikä siinä mitään mutta suhteeseen pitää kuitenkin olla sitä ihan omanlaistaan, perhosia vatsassa -kemiaa :)

Mies ja profiili kirjoitti:

..varmaan mossottaa jotka ei sitä koskaan ole kohdanneet, on niin harvinaista nimittäin ensikohtaamisella ja aina yllättävää että luulenpa että ei kaikkien kohdalle ole sattunut ollenkaan. Kyllä oikeastaan uskon että sitä kemiaa voi syntyä ajankin kanssa, hippunen sitä täytyy kuitenkin olla jo lähdössä jotta voi sitten lähteä siitä kehittymään. Jotenkin luulen että hirveästi on ihan tyytyväisiäkin pareja joilla sitä kemiaa ei juuri ole lähdössäkään ollut mutta itse en oikein uskalla lähteä riskeeraamaan pelkästään "järkisuhteeseen" kun aina on vaara ettei sitten toimikaan. Niitä kemoioita on monenlaisia, ihan kaverikemiaakin voi olla, jutut käy yksiin ja samansuuntainen huumori etz. eikä siinä mitään mutta suhteeseen pitää kuitenkin olla sitä ihan omanlaistaan, perhosia vatsassa -kemiaa :)

on kohdannut sitä kemiaa ja tajunnut ettei se sen ihmeellisempää ole? Ongelma vain on se että se on TODELLA harvinaista sellainen täydellinen fiilis. Pieniä perhosia taas voi aiheuttaa lähes kuka tahansa jos vähänkään on sillä tuulella. En ymmärrä miten tuota asiaa voi verrata taas johonkin täysin järkipohjalta perustuvaan suhteeseen. Ongelmahan on se että ihmisten kyky aistia vain vähenee ja yhä enemmän asetetaan huomaamattomia esteitä omalle tielle miksei niitä kemioita synny. Jos panostaa kemian löytymiseen vain niin siitä tulee entistä vaikeampaa että sitä kenenkään kanssa löytää tai sitä löytää sellaisten kanssa jonka kanssa muuten ei tule toimeen tai yhteistä löydä yhtään. "Jotenkin luulen että hirveästi on ihan tyytyväisiäkin pareja joilla sitä kemiaa ei juuri ole lähdössäkään ollut mutta itse en oikein uskalla lähteä riskeeraamaan pelkästään "järkisuhteeseen" kun aina on vaara ettei sitten toimikaan." Mietippä. Kummassokahan oikeasti on suuremmat riskit ettei toimikaan? Se on tuossa "kemia"-jutussa mutta kun monille se tunne on tärkeämpi kuin se kumppani niin sitä etsitään. Ihan kiva tai pieni kemia ei monille riitä vaan pitää mennä jalat alta ja sellaisia juttuja ei vain yksinkertaisesti tapahdu kovin usein. Osa vain tietysti haluaa itsepintaisesti etsiä sitä täydellistä tunnetta ja rakkautta joka saattoi osua omalle kohdalle vain silloin kerran kun aikaisemmin sen koki, jos koki.

joku joka kirjoitti:

on kohdannut sitä kemiaa ja tajunnut ettei se sen ihmeellisempää ole? Ongelma vain on se että se on TODELLA harvinaista sellainen täydellinen fiilis. Pieniä perhosia taas voi aiheuttaa lähes kuka tahansa jos vähänkään on sillä tuulella. En ymmärrä miten tuota asiaa voi verrata taas johonkin täysin järkipohjalta perustuvaan suhteeseen. Ongelmahan on se että ihmisten kyky aistia vain vähenee ja yhä enemmän asetetaan huomaamattomia esteitä omalle tielle miksei niitä kemioita synny. Jos panostaa kemian löytymiseen vain niin siitä tulee entistä vaikeampaa että sitä kenenkään kanssa löytää tai sitä löytää sellaisten kanssa jonka kanssa muuten ei tule toimeen tai yhteistä löydä yhtään. "Jotenkin luulen että hirveästi on ihan tyytyväisiäkin pareja joilla sitä kemiaa ei juuri ole lähdössäkään ollut mutta itse en oikein uskalla lähteä riskeeraamaan pelkästään "järkisuhteeseen" kun aina on vaara ettei sitten toimikaan." Mietippä. Kummassokahan oikeasti on suuremmat riskit ettei toimikaan? Se on tuossa "kemia"-jutussa mutta kun monille se tunne on tärkeämpi kuin se kumppani niin sitä etsitään. Ihan kiva tai pieni kemia ei monille riitä vaan pitää mennä jalat alta ja sellaisia juttuja ei vain yksinkertaisesti tapahdu kovin usein. Osa vain tietysti haluaa itsepintaisesti etsiä sitä täydellistä tunnetta ja rakkautta joka saattoi osua omalle kohdalle vain silloin kerran kun aikaisemmin sen koki, jos koki.

..harvinaista ja aika hölmöä sitä tavoitella myönnän :) Siksi muuten tuolla ensimmäisessäni kirjoitinkin että "aivan yhtä helvetillistä se on miehilläkin" kun ainakin silloin harvoin kun minun kohdalle sattunut ovat olleet sitten järkisyiden kannalta aivan mahdottomia juttua tavallaan, siinä vaan satuttaa itsensä. Tuo on totta että ne suuremmat riskit ovat juuri siellä kemiavoittoisessa, silti sitä vaan on tyhmä ja haluaa lyödä päätä seinään tai sitten ei ollenkaan. Sitä varmaan voi sanoa sitten sitoutumiskammoisuudeksi tai joksikin mutta jotkut vaan on sellaisia, ei voi mitään.

Mies ja profiili kirjoitti:

..harvinaista ja aika hölmöä sitä tavoitella myönnän :) Siksi muuten tuolla ensimmäisessäni kirjoitinkin että "aivan yhtä helvetillistä se on miehilläkin" kun ainakin silloin harvoin kun minun kohdalle sattunut ovat olleet sitten järkisyiden kannalta aivan mahdottomia juttua tavallaan, siinä vaan satuttaa itsensä. Tuo on totta että ne suuremmat riskit ovat juuri siellä kemiavoittoisessa, silti sitä vaan on tyhmä ja haluaa lyödä päätä seinään tai sitten ei ollenkaan. Sitä varmaan voi sanoa sitten sitoutumiskammoisuudeksi tai joksikin mutta jotkut vaan on sellaisia, ei voi mitään.

Oletteko huomanneet,että vuosi vuodelta kohtaa aina harvemmin henkilöitä,joiden kanssa sitä kemiaa löytyisi? Ihan nuorena teininä kemiaa löytyi useinkin? Me miehet ja naiset menetämme joka vuosi niitä ominaisuuksia,jotka saavat aikaiseksi tuon oikean kemian tuntemuksen.Jossakin ikävaiheessa se sitten täytyykin jo unohtaa täysin. Toivottavasti kumppani löytyisi sitä ennen.

joku joka kirjoitti:

on kohdannut sitä kemiaa ja tajunnut ettei se sen ihmeellisempää ole? Ongelma vain on se että se on TODELLA harvinaista sellainen täydellinen fiilis. Pieniä perhosia taas voi aiheuttaa lähes kuka tahansa jos vähänkään on sillä tuulella. En ymmärrä miten tuota asiaa voi verrata taas johonkin täysin järkipohjalta perustuvaan suhteeseen. Ongelmahan on se että ihmisten kyky aistia vain vähenee ja yhä enemmän asetetaan huomaamattomia esteitä omalle tielle miksei niitä kemioita synny. Jos panostaa kemian löytymiseen vain niin siitä tulee entistä vaikeampaa että sitä kenenkään kanssa löytää tai sitä löytää sellaisten kanssa jonka kanssa muuten ei tule toimeen tai yhteistä löydä yhtään. "Jotenkin luulen että hirveästi on ihan tyytyväisiäkin pareja joilla sitä kemiaa ei juuri ole lähdössäkään ollut mutta itse en oikein uskalla lähteä riskeeraamaan pelkästään "järkisuhteeseen" kun aina on vaara ettei sitten toimikaan." Mietippä. Kummassokahan oikeasti on suuremmat riskit ettei toimikaan? Se on tuossa "kemia"-jutussa mutta kun monille se tunne on tärkeämpi kuin se kumppani niin sitä etsitään. Ihan kiva tai pieni kemia ei monille riitä vaan pitää mennä jalat alta ja sellaisia juttuja ei vain yksinkertaisesti tapahdu kovin usein. Osa vain tietysti haluaa itsepintaisesti etsiä sitä täydellistä tunnetta ja rakkautta joka saattoi osua omalle kohdalle vain silloin kerran kun aikaisemmin sen koki, jos koki.

"Pieniä perhosia taas voi aiheuttaa lähes kuka tahansa jos vähänkään on sillä tuulella. En ymmärrä miten tuota asiaa voi verrata taas johonkin täysin järkipohjalta perustuvaan suhteeseen." Moni suhde perustuu järkiperäisyyteen, ja jopa tiettyyn laskelmointiin. Näin se vain on, vaikka moni ei tätä kykene ääneen sanomaan. Puhutaan kemioista sun muuta diipa daapaa, vaikka samalla toiselle on asetettu yhtä ja toista vaatimusta. "Ongelmahan on se että ihmisten kyky aistia vain vähenee ja yhä enemmän asetetaan huomaamattomia esteitä omalle tielle miksei niitä kemioita synny." Jos panostaa kemian löytymiseen vain niin siitä tulee entistä vaikeampaa että sitä kenenkään kanssa löytää tai sitä löytää sellaisten kanssa jonka kanssa muuten ei tule toimeen tai yhteistä löydä yhtään." Kemioista puhuminen jaksaa ihmetyttää, kun ollaan hakemassa maat ja taivaat räjäyttävää suhdetta. Ihmettelen vain, kuinka samat ihmiset pystyvät elämään tavallisessa parisuhteessa ja täysin normaalia arkielämää ?! Mahtaa olla ahdistava tunne, kun suhteesta on hävinnyt se kaikki alkuhuuma (kemiat). "Jotenkin luulen että hirveästi on ihan tyytyväisiäkin pareja joilla sitä kemiaa ei juuri ole lähdössäkään ollut mutta itse en oikein uskalla lähteä riskeeraamaan pelkästään "järkisuhteeseen" kun aina on vaara ettei sitten toimikaan." Vastakysymys: miksi "järkisuhteesta" alkava suhde ei voisi toimia siinä missä muunlainen suhde ? Todellisia perusteluita ?! Mitä yleensä tarkoitetaan järkisuhteella ? Mun mielestä on se ihan normaalia, että suhteen alkuvaiheessa asioita ajatellaan myös järkipohjalta. Pidemmän päälle, suhde ei tule toimimaan, jos molemmilla on hyvin erilaiset näkemykset siitä, mitä tulevaisuudelta ja suhteelta halutaan. "Se on tuossa "kemia"-jutussa mutta kun monille se tunne on tärkeämpi kuin se kumppani niin sitä etsitään." Osuvasti sanottu. Ihan kuin parisuhdetta ajateltaisiin kaupasta ostettavana tuotteena, johon kuuluu 6 tai 12 kk takuuaika. Kun alkuhuuma ja kemiat ovat takuuajan puitteissa hävinneet, mennään kaupan kassalle vaatimaan uutta tuotetta. "Ihan kiva tai pieni kemia ei monille riitä vaan pitää mennä jalat alta ja sellaisia juttuja ei vain yksinkertaisesti tapahdu kovin usein. Osa vain tietysti haluaa itsepintaisesti etsiä sitä täydellistä tunnetta ja rakkautta joka saattoi osua omalle kohdalle vain silloin kerran kun aikaisemmin sen koki, jos koki." Miten sitä "kemiaa" voisi edes syntyä, kun toista ihmistä ei vielä edes tunne ? Kyllä mun mielestä edellytykset suhteelle syntyvät aina tutustumisen kautta. Voin toki olla väärässä. Mutta ihan käytännön lähtökohtia ajatellen, parempaakaan ratkaisua ei ole. Se on kuitenkin varmaa, että oikeaa parisuhdetta ei saa valmiina, vaan siihen tarvitaan molempien panosta. Tästä päästäänkin sujuvasti toiseen kestoaiheeseen, eli aloitteen tekemiseen. Monela naisella on edelleen se näkemys, että miehen kuuluu aina tehdä aloite. Ikävä kyllä, tämä oletus ei oikein päde nykyaikana. Usein käy jopa niin, että mies voi tehdä aloitteen, mutta nainen vastaa tähän aloitteeseen olemalla vaikeasti tavoiteltava tai naisen antamat signaalit ovat niin ristiriitaisia, että niistä on vaikeaa ottaa selvää. Oma lukunsa ovat naiset, jotka katsovat oikeudekseen vastata asialliseenkin aloitteeseen kettuilemalla. Ei siis ihme, jos sitä satumaan prinssiä ei löydy, kun oma käyttäytyminen voi olla vastakkaista sukupuolta kohtaan hyvinkin tylyä.

2-2=0 kirjoitti:

Oletteko huomanneet,että vuosi vuodelta kohtaa aina harvemmin henkilöitä,joiden kanssa sitä kemiaa löytyisi? Ihan nuorena teininä kemiaa löytyi useinkin? Me miehet ja naiset menetämme joka vuosi niitä ominaisuuksia,jotka saavat aikaiseksi tuon oikean kemian tuntemuksen.Jossakin ikävaiheessa se sitten täytyykin jo unohtaa täysin. Toivottavasti kumppani löytyisi sitä ennen.

Mun mielestä luottamus toiseen ihmiseen on suhteen kuin suhteen kulmakivi. Sitä joko on tai ei ole. Jos luottamusta ei synny, miten voisi syntyä mitään muutakaan ? Netissäkin on aikas paljon näitä "en tiedä mitä olen etsimässä ja mitä haluan tyyppejä". Jos hakija ei itse tiedä, miksi on laittanut ilmoituksen nettideittiin tai mitä on hakemassa, miten vastapuoli voisi sen tietää ? Jos ihminen on jo lähtökohdiltaan hyvin epävarma, se on helposti toisen aistittavissa. "Ihan nuorena teininä kemiaa löytyi useinkin?" Kemiaa (= seksiä ?) varmaan löytyi ja on/off suhteita, mutta miten mahtoi olla oikean parisuhteen laita ? Periaatteessa, kuka tahansa osaa vaihtaa kumppania kuin sukkia, mutta sitoutuminen on jo eri juttu, joka karsii jyvät akanoista.

2-2=0 kirjoitti:

Oletteko huomanneet,että vuosi vuodelta kohtaa aina harvemmin henkilöitä,joiden kanssa sitä kemiaa löytyisi? Ihan nuorena teininä kemiaa löytyi useinkin? Me miehet ja naiset menetämme joka vuosi niitä ominaisuuksia,jotka saavat aikaiseksi tuon oikean kemian tuntemuksen.Jossakin ikävaiheessa se sitten täytyykin jo unohtaa täysin. Toivottavasti kumppani löytyisi sitä ennen.

..kyynistyy, ihan teininä riitti kun nätti tyttö hymyili niin olit jo koukussa. Silloin ei oltu vielä niin ennakkoluuloisia. Sitten kun ihminen siitä vähän vanhenee tulevat järkisyyt mukaan ja alkaa hän etsimään mielestään sopivaa seuraa itse keksimillään kriteereillä, homma vaikeutuu varsinkin jos lisäksi vielä odottaa sitä "kemiaa" löytävänsä, sitä kun usein löytyy sieltä mistä ei pitäisi. Itse en haluaisi tuota kemiankaipuuta täysin unohtaa kuitenkaan, aika tylsää olisi, sellaista kauppameininkiä minkä joku tuossa mainitsi. Järkiliitto on varmaan ihan hyvä valinta jollekin mutta jos ei minkäänlaista sykähdystä aiheuta ihminen niin eikös silloin ole järkevintä olla ihan itsekseen? Mulla ainakaan koskaan ole ollut tarvetta suhteeseen sen vuoksi kun muutkin ovat ja minunkin pitäisi, silloin olen kun haluan ja siinä on vinha ero haluaako sitä itsensä vai ympäristön vuoksi.

2-2=0 kirjoitti:

Oletteko huomanneet,että vuosi vuodelta kohtaa aina harvemmin henkilöitä,joiden kanssa sitä kemiaa löytyisi? Ihan nuorena teininä kemiaa löytyi useinkin? Me miehet ja naiset menetämme joka vuosi niitä ominaisuuksia,jotka saavat aikaiseksi tuon oikean kemian tuntemuksen.Jossakin ikävaiheessa se sitten täytyykin jo unohtaa täysin. Toivottavasti kumppani löytyisi sitä ennen.

se ensirakkaus on huumaavin... se jää mieleen jonakin aivan uskomattomana ja jotkut kemistit sitten jäävät etsimään sitä uudelleen, vaikkei se tietenkään enää samanlaista ole toistamiseen monestakaan syystä. Vanhempana pitää olla jo aivan ihmeellisen kummallinen tilanne päässä että lähellekkään menee ja siksi se on sitten niin harvinaista ettei harvinaisempaa voi olla. Aikuiset ihmiset ymmärtävät tämän ja teinivuosia haikailevat ovat niitä kemistejä sitten.

20 vuotta aviossa on ihan hieno juttu, mutta "20 vuotta HUONOSTI naimisissa" ei ole kiva tila. Nelikymppisenä eroneena naisena en nyt vain sellaista tilaa enää kaipaa, mieluummin olen sitten yksin. Itse olen hämmästyksekseni havainnut että kemiaa kohtaa kyllä vielä tässä iässäkin, kunhan kulkee ns. aistit auki. Nykyään se on myös helpompi tunnistaa ja tunnustaa itselleenkin. Nuorempana päinvastoin itse torjuin niitä "hyvän kemian" miehiä, koska pidin niitä suhteita usein jotenkin mahdottomina. Oikeasti pelkäsin vain omia tunteitani, niin voimakkaita ne oli. Kai sitä pelkäsi tulevansa hylätyksi, menettävänsä jotain ainutkertaista tms. kun ei ollut vielä iän tuomaa itseluottamusta. Oli helpompi ajatella suhteita järkisyillä ja ottaa ns. "turvallinen" kumppani (eli mies, jonka kanssa ei ollut niin voimakasta, pelottavaa kemiaa) Virheeni olen tajunnut yhden ex-heilan kautta, jonka kanssa meillä oli niin voimakas kemia, että sen tajusi ympäristökin (jonka mukaan meidän piti olla yhdessä). Olosuhteet olivat vain hemmetin huonot, enkä jaksanut niitä silloin. Vieläkin tämä (nykyisin perheellinen) mies ottaa silloin tällöin yhteyttä kyselläkseen kuulumisia vaikka erostamme on yli 15 vuotta aikaa emmekä ole missään tekemisissä enää. Surullista, mutta mielestäni kertoo paljon siitä kemian voimasta. Kemioita on monenlaisia ihan totta. Ystävien, sukulaistenkin kesken on kemiaa, naisten kesken (varmaan siis miestenkin) vaikka heteroista olisikin kyse. Samoin työyhteisöissä tiimissä ja siinäkin huomaa yhteistyön takkuamisena heti sen jos kemia ei toimi. No töissä näidenkin ihmisten kanssa on vain tultava juttuun, selvä se ja niin sivistynyt ihminen tekeekin. Mutta jos nyt ajatellaan MIESKUMPPANIA niin kyllä se kemia on siinä ihan ykkönen. Miessuhteelta haen seksiä ja välittämistä, tukea menetyksissä ja iloa menestyksissä. Mulla on runsaasti ystäviä, harrastuksia, tekemistä jne, en kaipaa elättäjää jne. En todellakaan näe mitään syytä alkaa rakentamaan suhdetta mieheen, joka jo alussa tökkii ja tulee tunne, että eiköhän sit marssita seksuaaliterapiaan saman tien. Tässä suhteessa luotan omaan kroppaani, omaan tuntemukseeni - mihin muuhun voisin? Tsemppiä sulle "mies ja profiili", toivottavasti löydät etsimäsi, äläkä tyydy vähempään! Ja niille jotka tyytyvät, ok, kannattaa sitten hyväksyä myös se, että hakee suhdetta vain suhteen takia. Mun mielestä elämässä on liian vähän aikaa sellaiseen.

alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

20 vuotta aviossa on ihan hieno juttu, mutta "20 vuotta HUONOSTI naimisissa" ei ole kiva tila. Nelikymppisenä eroneena naisena en nyt vain sellaista tilaa enää kaipaa, mieluummin olen sitten yksin. Itse olen hämmästyksekseni havainnut että kemiaa kohtaa kyllä vielä tässä iässäkin, kunhan kulkee ns. aistit auki. Nykyään se on myös helpompi tunnistaa ja tunnustaa itselleenkin. Nuorempana päinvastoin itse torjuin niitä "hyvän kemian" miehiä, koska pidin niitä suhteita usein jotenkin mahdottomina. Oikeasti pelkäsin vain omia tunteitani, niin voimakkaita ne oli. Kai sitä pelkäsi tulevansa hylätyksi, menettävänsä jotain ainutkertaista tms. kun ei ollut vielä iän tuomaa itseluottamusta. Oli helpompi ajatella suhteita järkisyillä ja ottaa ns. "turvallinen" kumppani (eli mies, jonka kanssa ei ollut niin voimakasta, pelottavaa kemiaa) Virheeni olen tajunnut yhden ex-heilan kautta, jonka kanssa meillä oli niin voimakas kemia, että sen tajusi ympäristökin (jonka mukaan meidän piti olla yhdessä). Olosuhteet olivat vain hemmetin huonot, enkä jaksanut niitä silloin. Vieläkin tämä (nykyisin perheellinen) mies ottaa silloin tällöin yhteyttä kyselläkseen kuulumisia vaikka erostamme on yli 15 vuotta aikaa emmekä ole missään tekemisissä enää. Surullista, mutta mielestäni kertoo paljon siitä kemian voimasta. Kemioita on monenlaisia ihan totta. Ystävien, sukulaistenkin kesken on kemiaa, naisten kesken (varmaan siis miestenkin) vaikka heteroista olisikin kyse. Samoin työyhteisöissä tiimissä ja siinäkin huomaa yhteistyön takkuamisena heti sen jos kemia ei toimi. No töissä näidenkin ihmisten kanssa on vain tultava juttuun, selvä se ja niin sivistynyt ihminen tekeekin. Mutta jos nyt ajatellaan MIESKUMPPANIA niin kyllä se kemia on siinä ihan ykkönen. Miessuhteelta haen seksiä ja välittämistä, tukea menetyksissä ja iloa menestyksissä. Mulla on runsaasti ystäviä, harrastuksia, tekemistä jne, en kaipaa elättäjää jne. En todellakaan näe mitään syytä alkaa rakentamaan suhdetta mieheen, joka jo alussa tökkii ja tulee tunne, että eiköhän sit marssita seksuaaliterapiaan saman tien. Tässä suhteessa luotan omaan kroppaani, omaan tuntemukseeni - mihin muuhun voisin? Tsemppiä sulle "mies ja profiili", toivottavasti löydät etsimäsi, äläkä tyydy vähempään! Ja niille jotka tyytyvät, ok, kannattaa sitten hyväksyä myös se, että hakee suhdetta vain suhteen takia. Mun mielestä elämässä on liian vähän aikaa sellaiseen.

se totuus naisen suusta: "Miessuhteelta haen seksiä ja välittämistä, tukea menetyksissä ja iloa menestyksissä." Mitään muuta siihen ei tarvita. Joten alkaakaahan seksiikkääksi pojjat. Mitään muuta miehessä ei tarvitse olla kunhan vain panee ja paijaa ja tytöt tykkää.

alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

20 vuotta aviossa on ihan hieno juttu, mutta "20 vuotta HUONOSTI naimisissa" ei ole kiva tila. Nelikymppisenä eroneena naisena en nyt vain sellaista tilaa enää kaipaa, mieluummin olen sitten yksin. Itse olen hämmästyksekseni havainnut että kemiaa kohtaa kyllä vielä tässä iässäkin, kunhan kulkee ns. aistit auki. Nykyään se on myös helpompi tunnistaa ja tunnustaa itselleenkin. Nuorempana päinvastoin itse torjuin niitä "hyvän kemian" miehiä, koska pidin niitä suhteita usein jotenkin mahdottomina. Oikeasti pelkäsin vain omia tunteitani, niin voimakkaita ne oli. Kai sitä pelkäsi tulevansa hylätyksi, menettävänsä jotain ainutkertaista tms. kun ei ollut vielä iän tuomaa itseluottamusta. Oli helpompi ajatella suhteita järkisyillä ja ottaa ns. "turvallinen" kumppani (eli mies, jonka kanssa ei ollut niin voimakasta, pelottavaa kemiaa) Virheeni olen tajunnut yhden ex-heilan kautta, jonka kanssa meillä oli niin voimakas kemia, että sen tajusi ympäristökin (jonka mukaan meidän piti olla yhdessä). Olosuhteet olivat vain hemmetin huonot, enkä jaksanut niitä silloin. Vieläkin tämä (nykyisin perheellinen) mies ottaa silloin tällöin yhteyttä kyselläkseen kuulumisia vaikka erostamme on yli 15 vuotta aikaa emmekä ole missään tekemisissä enää. Surullista, mutta mielestäni kertoo paljon siitä kemian voimasta. Kemioita on monenlaisia ihan totta. Ystävien, sukulaistenkin kesken on kemiaa, naisten kesken (varmaan siis miestenkin) vaikka heteroista olisikin kyse. Samoin työyhteisöissä tiimissä ja siinäkin huomaa yhteistyön takkuamisena heti sen jos kemia ei toimi. No töissä näidenkin ihmisten kanssa on vain tultava juttuun, selvä se ja niin sivistynyt ihminen tekeekin. Mutta jos nyt ajatellaan MIESKUMPPANIA niin kyllä se kemia on siinä ihan ykkönen. Miessuhteelta haen seksiä ja välittämistä, tukea menetyksissä ja iloa menestyksissä. Mulla on runsaasti ystäviä, harrastuksia, tekemistä jne, en kaipaa elättäjää jne. En todellakaan näe mitään syytä alkaa rakentamaan suhdetta mieheen, joka jo alussa tökkii ja tulee tunne, että eiköhän sit marssita seksuaaliterapiaan saman tien. Tässä suhteessa luotan omaan kroppaani, omaan tuntemukseeni - mihin muuhun voisin? Tsemppiä sulle "mies ja profiili", toivottavasti löydät etsimäsi, äläkä tyydy vähempään! Ja niille jotka tyytyvät, ok, kannattaa sitten hyväksyä myös se, että hakee suhdetta vain suhteen takia. Mun mielestä elämässä on liian vähän aikaa sellaiseen.

ihan samat virheet ollaan tehty, minä oikeastan torjuin siksi kun en uskonut olevani riittävästi. Nykyään toimisin toisin kun kun tiedän tuon tunten harvinaisuuden ja varmaan itseluottamustakin on enemmän. Enpä tiedä, ei ole välttämättä helpoin reitti odottaa sitä "oikeaa" saapuvaksi, meinaa välillä käydä odottavan aika pitkäksi, toivottavasti ei lopu kesken :) Eipä sillä, muissakaan asioissa aina ole ihan helpoimman kaavan kautta menty, tuskinpa tässäkään asiassa siis helppoon ratkaisuun sorrun, jos olisin sortuvaa sorttia niin sortunut jo olisin :) Sulle myös tsemppiä, pysytään me lujana ja uskotaan, ehkäpä vielä saadaan nähdä olleemme oikeassa :)

alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

20 vuotta aviossa on ihan hieno juttu, mutta "20 vuotta HUONOSTI naimisissa" ei ole kiva tila. Nelikymppisenä eroneena naisena en nyt vain sellaista tilaa enää kaipaa, mieluummin olen sitten yksin. Itse olen hämmästyksekseni havainnut että kemiaa kohtaa kyllä vielä tässä iässäkin, kunhan kulkee ns. aistit auki. Nykyään se on myös helpompi tunnistaa ja tunnustaa itselleenkin. Nuorempana päinvastoin itse torjuin niitä "hyvän kemian" miehiä, koska pidin niitä suhteita usein jotenkin mahdottomina. Oikeasti pelkäsin vain omia tunteitani, niin voimakkaita ne oli. Kai sitä pelkäsi tulevansa hylätyksi, menettävänsä jotain ainutkertaista tms. kun ei ollut vielä iän tuomaa itseluottamusta. Oli helpompi ajatella suhteita järkisyillä ja ottaa ns. "turvallinen" kumppani (eli mies, jonka kanssa ei ollut niin voimakasta, pelottavaa kemiaa) Virheeni olen tajunnut yhden ex-heilan kautta, jonka kanssa meillä oli niin voimakas kemia, että sen tajusi ympäristökin (jonka mukaan meidän piti olla yhdessä). Olosuhteet olivat vain hemmetin huonot, enkä jaksanut niitä silloin. Vieläkin tämä (nykyisin perheellinen) mies ottaa silloin tällöin yhteyttä kyselläkseen kuulumisia vaikka erostamme on yli 15 vuotta aikaa emmekä ole missään tekemisissä enää. Surullista, mutta mielestäni kertoo paljon siitä kemian voimasta. Kemioita on monenlaisia ihan totta. Ystävien, sukulaistenkin kesken on kemiaa, naisten kesken (varmaan siis miestenkin) vaikka heteroista olisikin kyse. Samoin työyhteisöissä tiimissä ja siinäkin huomaa yhteistyön takkuamisena heti sen jos kemia ei toimi. No töissä näidenkin ihmisten kanssa on vain tultava juttuun, selvä se ja niin sivistynyt ihminen tekeekin. Mutta jos nyt ajatellaan MIESKUMPPANIA niin kyllä se kemia on siinä ihan ykkönen. Miessuhteelta haen seksiä ja välittämistä, tukea menetyksissä ja iloa menestyksissä. Mulla on runsaasti ystäviä, harrastuksia, tekemistä jne, en kaipaa elättäjää jne. En todellakaan näe mitään syytä alkaa rakentamaan suhdetta mieheen, joka jo alussa tökkii ja tulee tunne, että eiköhän sit marssita seksuaaliterapiaan saman tien. Tässä suhteessa luotan omaan kroppaani, omaan tuntemukseeni - mihin muuhun voisin? Tsemppiä sulle "mies ja profiili", toivottavasti löydät etsimäsi, äläkä tyydy vähempään! Ja niille jotka tyytyvät, ok, kannattaa sitten hyväksyä myös se, että hakee suhdetta vain suhteen takia. Mun mielestä elämässä on liian vähän aikaa sellaiseen.

voimakkaasti seksiin syntyvä ja tukeutuva suhde on tutkimusten mukaan se heikoin kestämään. Se kestää sen alkuhuuman, mutta voimakaskin seksuaalisuus ja se kuuluisa kemia katoaa ihan biologisista syistä viimeistään muutaman vuoden päästä, usein paljon aikaisemmin ja sitten pariskunta huomaa että mitään muuta ei sitten meillä ollutkaan joten bye bye. Miksi näin sinun mielestäsi? Myöskin tutkimusten mukaan seksuaalisen kemian ajamina naiset ajautuvat pelottavan usein vaarallisiin ja väkivaltaisiin suhteisiin, vähintäänkin sellaisiin, jossa petetään reippaasti. Ymmärrän sinua kun mitä sanoit... nelikymppisenä 20 vuotta seksuaalisesti epätyydyttävässä suhteessa eläneenä nyt kaipaat teinivuosia ja haluat kokea sen kemian ym... se on ymmärrettävää mutta sinua enemmän on myös naisia, jotka ovat nuorena ajautuneet kemian kautta huonoisiin suhteisiin ja väkisin sietäneet sen tuomia lieveilmiöitä ja vaihtaneet toisen kemiaan ja sama jatkunut, kunnes sitten 30 - 40 vuoden iässä ovat kettuuntuneena ja aikuistuneena avanneet silmänsä ja etsivät miestä, jonka itse olet jättänyt taaksesi. Heidänlaisiaan on niin paljon... enemmän kuin sinunlaisia. Osaatko kertoa, mistä tämä ihan tutkittu asia johtuu?

johtuu että kirjoitti:

voimakkaasti seksiin syntyvä ja tukeutuva suhde on tutkimusten mukaan se heikoin kestämään. Se kestää sen alkuhuuman, mutta voimakaskin seksuaalisuus ja se kuuluisa kemia katoaa ihan biologisista syistä viimeistään muutaman vuoden päästä, usein paljon aikaisemmin ja sitten pariskunta huomaa että mitään muuta ei sitten meillä ollutkaan joten bye bye. Miksi näin sinun mielestäsi? Myöskin tutkimusten mukaan seksuaalisen kemian ajamina naiset ajautuvat pelottavan usein vaarallisiin ja väkivaltaisiin suhteisiin, vähintäänkin sellaisiin, jossa petetään reippaasti. Ymmärrän sinua kun mitä sanoit... nelikymppisenä 20 vuotta seksuaalisesti epätyydyttävässä suhteessa eläneenä nyt kaipaat teinivuosia ja haluat kokea sen kemian ym... se on ymmärrettävää mutta sinua enemmän on myös naisia, jotka ovat nuorena ajautuneet kemian kautta huonoisiin suhteisiin ja väkisin sietäneet sen tuomia lieveilmiöitä ja vaihtaneet toisen kemiaan ja sama jatkunut, kunnes sitten 30 - 40 vuoden iässä ovat kettuuntuneena ja aikuistuneena avanneet silmänsä ja etsivät miestä, jonka itse olet jättänyt taaksesi. Heidänlaisiaan on niin paljon... enemmän kuin sinunlaisia. Osaatko kertoa, mistä tämä ihan tutkittu asia johtuu?

se johtuu alkuhuuman tavoittelusta. Se on kuin huumetta, aivan sama kuka sen lopulta tuottaa. Kumppanuus on sitten aivan eri juttu. Tuollaisessa kuvatussa jutussa (mainittu kaveruus mieheen) kuten esimerkiksi syrjähypyissä yms. on sellainen piirre että alkuhuuma ei häviä koska arki ei astu kuvioihin suhteessa. Kun toisen kanssa ei vietä enemmän aikaa ja toisaalta ei tarvitse sitoutua toiseen niin voi "leijua" vapaasti siinä hyvän olon tunteessa. Aika moni ihminen hakee tuota tilaa muttei tajua ettei se yleensä kestä kun ihmiset päätyvät kumppaneiksi suhteeseen. Siinä tarvitaan sitä erilaista kiintyvää tunnetta joita osa ei osaa kehittää esimerkiksi lapsuuden/nuoruuden kokemusten myötä. Sen takia he eivät saa myöskään tyydytystä yhdessä olosta vaan tarvitsevat ns. "huippukokemuksia" alkuhuumasta.

johtuu että kirjoitti:

voimakkaasti seksiin syntyvä ja tukeutuva suhde on tutkimusten mukaan se heikoin kestämään. Se kestää sen alkuhuuman, mutta voimakaskin seksuaalisuus ja se kuuluisa kemia katoaa ihan biologisista syistä viimeistään muutaman vuoden päästä, usein paljon aikaisemmin ja sitten pariskunta huomaa että mitään muuta ei sitten meillä ollutkaan joten bye bye. Miksi näin sinun mielestäsi? Myöskin tutkimusten mukaan seksuaalisen kemian ajamina naiset ajautuvat pelottavan usein vaarallisiin ja väkivaltaisiin suhteisiin, vähintäänkin sellaisiin, jossa petetään reippaasti. Ymmärrän sinua kun mitä sanoit... nelikymppisenä 20 vuotta seksuaalisesti epätyydyttävässä suhteessa eläneenä nyt kaipaat teinivuosia ja haluat kokea sen kemian ym... se on ymmärrettävää mutta sinua enemmän on myös naisia, jotka ovat nuorena ajautuneet kemian kautta huonoisiin suhteisiin ja väkisin sietäneet sen tuomia lieveilmiöitä ja vaihtaneet toisen kemiaan ja sama jatkunut, kunnes sitten 30 - 40 vuoden iässä ovat kettuuntuneena ja aikuistuneena avanneet silmänsä ja etsivät miestä, jonka itse olet jättänyt taaksesi. Heidänlaisiaan on niin paljon... enemmän kuin sinunlaisia. Osaatko kertoa, mistä tämä ihan tutkittu asia johtuu?

"voimakkaasti seksiin syntyvä ja tukeutuva suhde on tutkimusten mukaan se heikoin kestämään. Se kestää sen alkuhuuman, mutta voimakaskin seksuaalisuus ja se kuuluisa kemia katoaa ihan biologisista syistä viimeistään muutaman vuoden päästä, usein paljon aikaisemmin ja sitten pariskunta huomaa että mitään muuta ei sitten meillä ollutkaan joten bye bye. Miksi näin sinun mielestäsi? " Niinpä ! Tässä mielessä edellisen kirjoittajan (nainen) selitys vaikuttaa ontuvalle. Kyllä suhteessa pitää olla muutakin yhteistä kuin seksi. Jos homma toimii hyvin, seksi tulee mukaan kuvioihin aivan luonnostaan. Seksiä ei tarvitse erikseen korostaa joka käänteessä, tai sitten suhde ei ole kaikin puolin tasapainossa.

johtuu että kirjoitti:

voimakkaasti seksiin syntyvä ja tukeutuva suhde on tutkimusten mukaan se heikoin kestämään. Se kestää sen alkuhuuman, mutta voimakaskin seksuaalisuus ja se kuuluisa kemia katoaa ihan biologisista syistä viimeistään muutaman vuoden päästä, usein paljon aikaisemmin ja sitten pariskunta huomaa että mitään muuta ei sitten meillä ollutkaan joten bye bye. Miksi näin sinun mielestäsi? Myöskin tutkimusten mukaan seksuaalisen kemian ajamina naiset ajautuvat pelottavan usein vaarallisiin ja väkivaltaisiin suhteisiin, vähintäänkin sellaisiin, jossa petetään reippaasti. Ymmärrän sinua kun mitä sanoit... nelikymppisenä 20 vuotta seksuaalisesti epätyydyttävässä suhteessa eläneenä nyt kaipaat teinivuosia ja haluat kokea sen kemian ym... se on ymmärrettävää mutta sinua enemmän on myös naisia, jotka ovat nuorena ajautuneet kemian kautta huonoisiin suhteisiin ja väkisin sietäneet sen tuomia lieveilmiöitä ja vaihtaneet toisen kemiaan ja sama jatkunut, kunnes sitten 30 - 40 vuoden iässä ovat kettuuntuneena ja aikuistuneena avanneet silmänsä ja etsivät miestä, jonka itse olet jättänyt taaksesi. Heidänlaisiaan on niin paljon... enemmän kuin sinunlaisia. Osaatko kertoa, mistä tämä ihan tutkittu asia johtuu?

Luitko edes tuota ap:n viestiä? Seksiähän voi olla melkein kenen kanssa vaan ja voi toimiakin mutta se on vaan seksiä ilman isompia tunteita, fuckbuddy juttuja jotka joillekin sopii, teknistä suoritusta äärimmäisen kaukana yhteisestä kemiasta. Kemia on juuri tätä, sitä joko on tai sitten ei ole: "Kemioita on monenlaisia ihan totta. Ystävien, sukulaistenkin kesken on kemiaa, naisten kesken (varmaan siis miestenkin) vaikka heteroista olisikin kyse. Samoin työyhteisöissä tiimissä ja siinäkin huomaa yhteistyön takkuamisena heti sen jos kemia ei toimi. No töissä näidenkin ihmisten kanssa on vain tultava juttuun, selvä se ja niin sivistynyt ihminen tekeekin." Parisuhdekelpoiseen kemiaan sisältyy tottakai myös voimakkaasti seksuaalista vetovoimaa mutta se on se kaikki muukin, sitäpaitsi sen kyllä kohdatessaan hoksaa välittömästi. Aina ei edes sanoja tarvita ymmärtämiseen, kauan ennen petipuuhia siis asia valkenee jos on valjetakseen.

vastaan että kirjoitti:

se johtuu alkuhuuman tavoittelusta. Se on kuin huumetta, aivan sama kuka sen lopulta tuottaa. Kumppanuus on sitten aivan eri juttu. Tuollaisessa kuvatussa jutussa (mainittu kaveruus mieheen) kuten esimerkiksi syrjähypyissä yms. on sellainen piirre että alkuhuuma ei häviä koska arki ei astu kuvioihin suhteessa. Kun toisen kanssa ei vietä enemmän aikaa ja toisaalta ei tarvitse sitoutua toiseen niin voi "leijua" vapaasti siinä hyvän olon tunteessa. Aika moni ihminen hakee tuota tilaa muttei tajua ettei se yleensä kestä kun ihmiset päätyvät kumppaneiksi suhteeseen. Siinä tarvitaan sitä erilaista kiintyvää tunnetta joita osa ei osaa kehittää esimerkiksi lapsuuden/nuoruuden kokemusten myötä. Sen takia he eivät saa myöskään tyydytystä yhdessä olosta vaan tarvitsevat ns. "huippukokemuksia" alkuhuumasta.

En nyt tiedä enää, kenen viestiin tämä vastaus meni, kun lukaisin muutaman sieltä täältä. Minä olen yrittänyt suhdetta järkevästi, mukavan ja kaikin puolin sopivan miehen kanssa. Olimme hyvin tasavertaisia. Ihan kivaa meillä oli, kavereita ollaan edelleen, ehkä jopa ystäviä, mutta seksi vain ei sujunut. Ei tainnut olla kummallakaan oikein intoa. Järkevästi kun ajattelee, meistä olisi varmasti tullut hyvä pari, liitto kestänyt kauan. Mies vain halusi löytää sitä huumaa ja lähti. Sitten olen yrittänyt suhdetta miehen kanssa, johon tunsin jo ekoilla treffeillä sellaista vetoa, että farkut kastui läpi. Ei siitä mitään tullut. Oltiin ihan eri aaltopituuksilla, ihan eri odotukset suhteen suhteen, ja juttukaan ei luistanut. Mitä tästä opin? En yhtään mitään.

Mies ja profiili kirjoitti:

Luitko edes tuota ap:n viestiä? Seksiähän voi olla melkein kenen kanssa vaan ja voi toimiakin mutta se on vaan seksiä ilman isompia tunteita, fuckbuddy juttuja jotka joillekin sopii, teknistä suoritusta äärimmäisen kaukana yhteisestä kemiasta. Kemia on juuri tätä, sitä joko on tai sitten ei ole: "Kemioita on monenlaisia ihan totta. Ystävien, sukulaistenkin kesken on kemiaa, naisten kesken (varmaan siis miestenkin) vaikka heteroista olisikin kyse. Samoin työyhteisöissä tiimissä ja siinäkin huomaa yhteistyön takkuamisena heti sen jos kemia ei toimi. No töissä näidenkin ihmisten kanssa on vain tultava juttuun, selvä se ja niin sivistynyt ihminen tekeekin." Parisuhdekelpoiseen kemiaan sisältyy tottakai myös voimakkaasti seksuaalista vetovoimaa mutta se on se kaikki muukin, sitäpaitsi sen kyllä kohdatessaan hoksaa välittömästi. Aina ei edes sanoja tarvita ymmärtämiseen, kauan ennen petipuuhia siis asia valkenee jos on valjetakseen.

Näin on! Ja missä vaiheessa sanoin että olisin ollut 20 vuotta huonossa suhteessa ja jättänyt teinivuodet väliin? En tosiaan kuule ole, heh, heh... (kamala kun tää aihe voi jotain noin kovasti sattua...;) ) Seksi on seksiä, mutta haloo! eikö se nyt ole miesten ja naisten välisissä PARIsuhteissa aika perustavaalaatua oleva juttu? Eri asia tietysti jos olet perustamassa liikeyritystä tms. ;) Ja eiköhän se kemia ole aika paljon aivojen tasolla. Ja kyllä se kestää, huomaa kun tällaisen ihmisen tapaa ja yrittää esim. päästä siitä tunteesta/suhteesta eroon. Ja jos sitä kemiaa on ja se on myös osoitettu, suhde kestää kyllä niitä vähän kuivempiakin kausia, joita ihmisille tulee erinäisistä syistä varmaan kaikille. Sitä sammuvaa alkuuhuumaa/kiihottumista voi todellakin tuntea vaikka kenen kanssa, yhden illan jutusta alkaen. Eli kyseessä on eri asia. Itse uskon että ihmisiä, joiden kanssa kemiat kohtaa voi olla ja on elämässä useita. Eli "ainoa oikea" on nyt vähän liian lopullinen termi tässä. Onneksi!

alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

Näin on! Ja missä vaiheessa sanoin että olisin ollut 20 vuotta huonossa suhteessa ja jättänyt teinivuodet väliin? En tosiaan kuule ole, heh, heh... (kamala kun tää aihe voi jotain noin kovasti sattua...;) ) Seksi on seksiä, mutta haloo! eikö se nyt ole miesten ja naisten välisissä PARIsuhteissa aika perustavaalaatua oleva juttu? Eri asia tietysti jos olet perustamassa liikeyritystä tms. ;) Ja eiköhän se kemia ole aika paljon aivojen tasolla. Ja kyllä se kestää, huomaa kun tällaisen ihmisen tapaa ja yrittää esim. päästä siitä tunteesta/suhteesta eroon. Ja jos sitä kemiaa on ja se on myös osoitettu, suhde kestää kyllä niitä vähän kuivempiakin kausia, joita ihmisille tulee erinäisistä syistä varmaan kaikille. Sitä sammuvaa alkuuhuumaa/kiihottumista voi todellakin tuntea vaikka kenen kanssa, yhden illan jutusta alkaen. Eli kyseessä on eri asia. Itse uskon että ihmisiä, joiden kanssa kemiat kohtaa voi olla ja on elämässä useita. Eli "ainoa oikea" on nyt vähän liian lopullinen termi tässä. Onneksi!

"yksi oikea" vai "useampi oikea" ole väliä. Osa ihmisistä näyttää vain uskovan että on olemassa joku hassun hauska "kemia" jota jonkun kanssa tuntee ja sitä ei tunne muiden kanssa. Sitten näiden kanssa on mukava panna ja vaikka heidän kanssa mitään muuta olisikaan niin silti kärvistellään yhdessä. "Seksi on seksiä, mutta haloo! eikö se nyt ole miesten ja naisten välisissä PARIsuhteissa aika perustavaalaatua oleva juttu? Eri asia tietysti jos olet perustamassa liikeyritystä tms. ;)" Olipa järkevä sanoa jotain tuollaista. Kukaan nyt tuskin on parisuhteessa liikeyritysmielessä joten koko sinun ajatuksesi menee hukkaan. Se on kyllä selvä että sinä painotat seksuaalisuutta, seksiä ja intohimoa joka vaiheessa. Senpä takia nuo nykyajan suhteet eivät oikein kestäkään. "(kamala kun tää aihe voi jotain noin kovasti sattua...;) )" Onko tässä tarkoitus sinun provoilla? Oletko joku teini-ikäinen provo ehkä kuitenkin?

alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

Näin on! Ja missä vaiheessa sanoin että olisin ollut 20 vuotta huonossa suhteessa ja jättänyt teinivuodet väliin? En tosiaan kuule ole, heh, heh... (kamala kun tää aihe voi jotain noin kovasti sattua...;) ) Seksi on seksiä, mutta haloo! eikö se nyt ole miesten ja naisten välisissä PARIsuhteissa aika perustavaalaatua oleva juttu? Eri asia tietysti jos olet perustamassa liikeyritystä tms. ;) Ja eiköhän se kemia ole aika paljon aivojen tasolla. Ja kyllä se kestää, huomaa kun tällaisen ihmisen tapaa ja yrittää esim. päästä siitä tunteesta/suhteesta eroon. Ja jos sitä kemiaa on ja se on myös osoitettu, suhde kestää kyllä niitä vähän kuivempiakin kausia, joita ihmisille tulee erinäisistä syistä varmaan kaikille. Sitä sammuvaa alkuuhuumaa/kiihottumista voi todellakin tuntea vaikka kenen kanssa, yhden illan jutusta alkaen. Eli kyseessä on eri asia. Itse uskon että ihmisiä, joiden kanssa kemiat kohtaa voi olla ja on elämässä useita. Eli "ainoa oikea" on nyt vähän liian lopullinen termi tässä. Onneksi!

Niin että mistä B-luokan naistenlehdistä te niitä olette lukeneet? Tuolla logiikalla pitäisi valita huono seksikumppani (mutta muuten hyvä "saalis") ja odottaa että sitten rakastuu vai? Miksei valita jo valmiiksi hyvää seksikumppania, jonka kanssa kemiat toimii ja ajatukset käy yhteen? Alla linkki vielä tästä kemiasta ihan oikeesti tieteellisellä tasolla. Eikä se muuta mitään sanomaani. Rakastumisesta suhde joko lopahtaa tai tasaantuu rakkaudeksi - eli tottakai suhteessa pitää olla muitakin yhdistäviä tekijöitä kuin seksi. http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/kesaterveys_2008/rakkaus_ja_seksi/

alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

Näin on! Ja missä vaiheessa sanoin että olisin ollut 20 vuotta huonossa suhteessa ja jättänyt teinivuodet väliin? En tosiaan kuule ole, heh, heh... (kamala kun tää aihe voi jotain noin kovasti sattua...;) ) Seksi on seksiä, mutta haloo! eikö se nyt ole miesten ja naisten välisissä PARIsuhteissa aika perustavaalaatua oleva juttu? Eri asia tietysti jos olet perustamassa liikeyritystä tms. ;) Ja eiköhän se kemia ole aika paljon aivojen tasolla. Ja kyllä se kestää, huomaa kun tällaisen ihmisen tapaa ja yrittää esim. päästä siitä tunteesta/suhteesta eroon. Ja jos sitä kemiaa on ja se on myös osoitettu, suhde kestää kyllä niitä vähän kuivempiakin kausia, joita ihmisille tulee erinäisistä syistä varmaan kaikille. Sitä sammuvaa alkuuhuumaa/kiihottumista voi todellakin tuntea vaikka kenen kanssa, yhden illan jutusta alkaen. Eli kyseessä on eri asia. Itse uskon että ihmisiä, joiden kanssa kemiat kohtaa voi olla ja on elämässä useita. Eli "ainoa oikea" on nyt vähän liian lopullinen termi tässä. Onneksi!

kun ei ne tajua kuitenkaan tai eivät ainakaan halua tajuta, niille elämä on pelkkää pornoa ja tehokkuusajattelua. Teini-ikäiseksi provoksi tuo yksi vastaaja sinua epäilee :D Tässä asiassa minäkin haluan olla ikuisesti teini :) Tuossa laittamassasi linkissä muuten aika hyvä loppukaneetti näille tosikoille ;) " Rakastumista ei myöskään tarvitse analysoida tieteen keinoin tai selittää millään. Tunteesta voi aina halutessaan pelkästään nauttia "

Mies ja profiili kirjoitti:

kun ei ne tajua kuitenkaan tai eivät ainakaan halua tajuta, niille elämä on pelkkää pornoa ja tehokkuusajattelua. Teini-ikäiseksi provoksi tuo yksi vastaaja sinua epäilee :D Tässä asiassa minäkin haluan olla ikuisesti teini :) Tuossa laittamassasi linkissä muuten aika hyvä loppukaneetti näille tosikoille ;) " Rakastumista ei myöskään tarvitse analysoida tieteen keinoin tai selittää millään. Tunteesta voi aina halutessaan pelkästään nauttia "

meillä ainakin kemia pelaa ;)

alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

meillä ainakin kemia pelaa ;)

netissä mutta miten vällyjen välissä? Ainakin aiheutatte naurun kaltaisia oireita kanssaihmisissä. XD

alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

meillä ainakin kemia pelaa ;)

..annetaan sille edes mahdollisuus, paljon mukavampaa kuin kiistää kokonaan sen olemassaolo :)

varmaan kirjoitti:

netissä mutta miten vällyjen välissä? Ainakin aiheutatte naurun kaltaisia oireita kanssaihmisissä. XD

Olettaisin kuitenkin että paremmin pelaa vällyissäkin kemiat sellaisilla jotka avoimesti asiaan suhtautuvat kuin niillä jotka tunteensa täysin yrittävät kieltää. Sehän muuten on mukavaa kun saa kanssaihmiset hymyilemään tai nauramaan, edesauttaa kovasti kemian syntymistä, kokeilisit sinäkin joskus :D

termi että kirjoitti:

"yksi oikea" vai "useampi oikea" ole väliä. Osa ihmisistä näyttää vain uskovan että on olemassa joku hassun hauska "kemia" jota jonkun kanssa tuntee ja sitä ei tunne muiden kanssa. Sitten näiden kanssa on mukava panna ja vaikka heidän kanssa mitään muuta olisikaan niin silti kärvistellään yhdessä. "Seksi on seksiä, mutta haloo! eikö se nyt ole miesten ja naisten välisissä PARIsuhteissa aika perustavaalaatua oleva juttu? Eri asia tietysti jos olet perustamassa liikeyritystä tms. ;)" Olipa järkevä sanoa jotain tuollaista. Kukaan nyt tuskin on parisuhteessa liikeyritysmielessä joten koko sinun ajatuksesi menee hukkaan. Se on kyllä selvä että sinä painotat seksuaalisuutta, seksiä ja intohimoa joka vaiheessa. Senpä takia nuo nykyajan suhteet eivät oikein kestäkään. "(kamala kun tää aihe voi jotain noin kovasti sattua...;) )" Onko tässä tarkoitus sinun provoilla? Oletko joku teini-ikäinen provo ehkä kuitenkin?

Rakkaustutkijat nimenomaan vertaavat parisuhdetta liikeyritykseen. Se pitää perustaa, sitä pitää hoitaa ja siihen pitää satsata. Sitten voi nauttia voitoista.

Mies ja profiili kirjoitti:

kun ei ne tajua kuitenkaan tai eivät ainakaan halua tajuta, niille elämä on pelkkää pornoa ja tehokkuusajattelua. Teini-ikäiseksi provoksi tuo yksi vastaaja sinua epäilee :D Tässä asiassa minäkin haluan olla ikuisesti teini :) Tuossa laittamassasi linkissä muuten aika hyvä loppukaneetti näille tosikoille ;) " Rakastumista ei myöskään tarvitse analysoida tieteen keinoin tai selittää millään. Tunteesta voi aina halutessaan pelkästään nauttia "

yhteen tuon neiti alkuperäisen kanssa? Teillä "kemia" toimii keskenänne näissä viesteissä ja kumpikin olette sellaisia kemistejä että oksat pois. Miksi olette yksin tai kuihdutte huonoissa suhteissa tai mikä teidän tilanne nyt sitten onkaan? Parastahan teidän olisi olla yhdessä omassa kemianlabrassanne.

sinun mennä kirjoitti:

yhteen tuon neiti alkuperäisen kanssa? Teillä "kemia" toimii keskenänne näissä viesteissä ja kumpikin olette sellaisia kemistejä että oksat pois. Miksi olette yksin tai kuihdutte huonoissa suhteissa tai mikä teidän tilanne nyt sitten onkaan? Parastahan teidän olisi olla yhdessä omassa kemianlabrassanne.

..opetella lukemaan muutakin kuin otsikot? Tuossa kun koko ajan koetettu sulle selvittää että oikeasti se kemia on helkkarin harvinaista eikä synny tekemällä, sitä vain joko on tai ei ole eikä sen selvittämiseen labraa tarvita. Kyllä siinä tietty auttaa jos molemminpuolin ollaan vastaanottavaisia mutta ei välttämättä aina silloinkaan. Täällä tuntuu olevan vallalla se käsitys että minkä tahansa pitäisi käydä tai sitten että onni löytyy etukäteen asetetuissa rajoissa. Minä olen kemiaa joskus löytänyt ihan yllättävistä paikoista, vaikka joitakin yhteisiäkin nimittäjiä on niin taas sitten toisaalta on myös ollut sellaisia seikkoja joita ei etukäteen ehkä olisi naisessa "sulattanut" tai ainakaan osannut ennakoida. Teen vielä sulle helpon autovertauksen asian ymmärtämiseksi: Mikä vaan käy: Valintasi on lada, edullinen eikä oikein hyvä missään mutta sillä pääsee paikasta toiseen ja sen kanssa pärjää kun ei välitä muiden mielipiteistä. Järkevästi valitseva: Ostaa toyotan, samanlainen on kaikilla muillakin ja tunnettu luotettavuudestaan, varma valinta jota ei tarvitse hävetä mutta ovatpahan huippuhetketkin harvassa. "Kemisti": Valitsee sen bongaamansa eksoottisen urheiluauton vaikka oikeastaan ei olisi edes varaa siihen, typerä valinta ja aina sen kanssa on ongelmissa mutta silloin kun toimii niin saa sellaiset kyydit ettei niitä aivan heti unohda.

Mies ja profiili kirjoitti:

..opetella lukemaan muutakin kuin otsikot? Tuossa kun koko ajan koetettu sulle selvittää että oikeasti se kemia on helkkarin harvinaista eikä synny tekemällä, sitä vain joko on tai ei ole eikä sen selvittämiseen labraa tarvita. Kyllä siinä tietty auttaa jos molemminpuolin ollaan vastaanottavaisia mutta ei välttämättä aina silloinkaan. Täällä tuntuu olevan vallalla se käsitys että minkä tahansa pitäisi käydä tai sitten että onni löytyy etukäteen asetetuissa rajoissa. Minä olen kemiaa joskus löytänyt ihan yllättävistä paikoista, vaikka joitakin yhteisiäkin nimittäjiä on niin taas sitten toisaalta on myös ollut sellaisia seikkoja joita ei etukäteen ehkä olisi naisessa "sulattanut" tai ainakaan osannut ennakoida. Teen vielä sulle helpon autovertauksen asian ymmärtämiseksi: Mikä vaan käy: Valintasi on lada, edullinen eikä oikein hyvä missään mutta sillä pääsee paikasta toiseen ja sen kanssa pärjää kun ei välitä muiden mielipiteistä. Järkevästi valitseva: Ostaa toyotan, samanlainen on kaikilla muillakin ja tunnettu luotettavuudestaan, varma valinta jota ei tarvitse hävetä mutta ovatpahan huippuhetketkin harvassa. "Kemisti": Valitsee sen bongaamansa eksoottisen urheiluauton vaikka oikeastaan ei olisi edes varaa siihen, typerä valinta ja aina sen kanssa on ongelmissa mutta silloin kun toimii niin saa sellaiset kyydit ettei niitä aivan heti unohda.

urheiluauton pitäminen etenee noilla eväillä. Otan esimerkin opiskeluaikojeni kesätyökaverista. Hän velitsi itselleen Saksasta tuodun vanhan 500 SEC mersun, kun oli juuri ja juuri varaa siihen. Se hajosi lähes saman tien ja ei ollut varaa korjata, joten se joutui seisomaan ja siitä romikselle. Eli kemistillä on edessään ne hyvät kyydit, muttei kummempaa tulevaisuutta esimerkkisi mukaan. Näinhän se on ihmissuhdekemistilläkin, koska se kemia on ihan yksinkertaisesti seksuaalista kiihkoa, jonka varaan rakennetut suhteet ovat yleensä lyhyempääkin lyhyempiä. Ja kun et voi olla onko tämä sitä oikeaa kemiaa, vai olisiko jossain sitä täydellistä laatua olevaa ehkä tarjolla... joten etsintä jatkuu ja kehenkään et tutustu syvemmin tai keskity johonkin jota olet saanut. Kemistit ovat pelottavia, epäluotettavia ja yleensä vielä ensihuuma-addikteja, joihin ei vaan voi luottaa pätkän vertaa, jos haluaa kestävää suhdetta.

pitkälle se kirjoitti:

urheiluauton pitäminen etenee noilla eväillä. Otan esimerkin opiskeluaikojeni kesätyökaverista. Hän velitsi itselleen Saksasta tuodun vanhan 500 SEC mersun, kun oli juuri ja juuri varaa siihen. Se hajosi lähes saman tien ja ei ollut varaa korjata, joten se joutui seisomaan ja siitä romikselle. Eli kemistillä on edessään ne hyvät kyydit, muttei kummempaa tulevaisuutta esimerkkisi mukaan. Näinhän se on ihmissuhdekemistilläkin, koska se kemia on ihan yksinkertaisesti seksuaalista kiihkoa, jonka varaan rakennetut suhteet ovat yleensä lyhyempääkin lyhyempiä. Ja kun et voi olla onko tämä sitä oikeaa kemiaa, vai olisiko jossain sitä täydellistä laatua olevaa ehkä tarjolla... joten etsintä jatkuu ja kehenkään et tutustu syvemmin tai keskity johonkin jota olet saanut. Kemistit ovat pelottavia, epäluotettavia ja yleensä vielä ensihuuma-addikteja, joihin ei vaan voi luottaa pätkän vertaa, jos haluaa kestävää suhdetta.

..tuo esimerkki, ihan vaan sen valaisemiseksi että on varmasti riskialttiimpaa se pelkkien kemioiden mukaan eteneminen, "järkivalinta" luultavasti vie pidemmälle, minäkin sen kyllä tiedän mutta silti onhan aina pieni mahdollisuus olemassa että se kemiakin kestää, vai mitä? Ei se ole pelkkää kiihkoa vaikka sitäkin mukaan sopii ja sillä annat taikka saat anteeksi paljon, paljon enemmän kuin sellaiselle jonka järkisyillä valitsisit. Etsintä jatkuu, myönnän että joskus jopa vähän kaduttaa kun on tullut kuunneltua enemmän sydäntä kuin päätä mutta minkäs teet, ei tämä elämä nytkään silti hullummalla mallilla ole ja jos vaan löytyy kemiaa ja järkivalintaa samassa paketissa, saletisti on jossain, olen aikalailla myytyä miestä.

sinne sänkyyn ja sitten kun huomaavat että se kemia ei ollutkaan molemminpuolista niin tännehän ne tulevat itkemään. "ääh-äääh!,äiti, tuo paha ja ihana mies pani minua kun mä halusin niin kovasti mutta sitte se jätti minut, kun ei halunnukkaa olla mun kanssa ja sano ett ei oo yhteisii kemioit, säpinää ja sytkäriä..mut ku se tuntu minust siltä että siinä oli sitä jotain ja tunsin ne kemiat, miksi se yritti kieltää sen! miksi miesten pitää olla nii sitoutumiskammoisia sikoja!..bääääähhhhhhh!"