Vaimollani ja minulla oli ns. tavallinen avioliitto, neljä lasta 20v avioliittoa, oma talo, hyvät työpaikat. Aika harmaata mutta turvallista, keskusteltiin välttämättömät asiat, mutta ei paljon muuta, iltaisin katsoin televisiota ja vaimoni luki, joskus rakasteltiin. Asiat muuttui kun vaimoni läksi koulutukseen ulkopaikkakunnalle ja siellä tapasi miehen jonka kanssa juttu luisti. He sähköpostittelivat ja soittelivat muutaman kuukauden, kunnes vaimoni ei enää jaksanut ja tunnusti että hänellä on tällainen mies. Sanoi että seksiä ei ole harrastettu ja tavattukin vain pari kertaa. Jouduin itse katastrofiin, tässäkö tämä nyt on, lopullisesti. Yritin kysyä että miksi. Hän sanoi että tämän miehen kanssa voi jutella kaiken maailman asiat. Silloin tajusin että miksi vaimoni pitää jutella vieraalle miehelle juuri ne asiat jotka kuuluvat meidän avioliittoon ja meidän kuuluisi jutella toisillemme. Siitä alkoi eheytyminen, juttelimme asioista varmaan monta päivää ja yötä. Vaimoni teki eron miehestä, (joka kylläkin yritti mustamaalata minua että saisi pitää vaimoni)Nykyään saamme jutella päivittäin ja nauttia avioliitostamme kuin juuri avioituneet. Onneksi vaimoni suhde tuohon toiseen jäi muutaman kuukauden ihastumiseksi, eikä hänellä ollut mitään vaikeuksia sanoa suhdetta poikki. Nyt vaimoni saa sitä kotona mitä hän läksi hakemaan vieraalta. Minua opetettiin kovalla kädellä arvostamaan sitä aarretta mikä minulla on kotona. Pitäkää hyvät miehet omaa vaimoanne arvossa, ei ole paljoa vaadittu se pieni kehu, suukko ja teko ja molemmilla on hyvä olo eikä tarvitse vilkuilla vieraita. Tästä tapauksesta on kulunut pari vuotta ja tuntuu että meidän suhde vain paranee joka päivä. Meidä tapauksessa kiitos sille ulkopuoliselle joka yritti tunkea ja rikkoa avioliittomme, hän sai sen elämään jälleen, itselleen hän sai pahan mielen mutta toivottavasti oppii etsimään vapaita naisia tämän jälkeen.
aviomiehille
tiedoksi
353217
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
mies vieraissa ja minä kotona!
eikä halunnut koskaan olla ystäväni :( http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=708&posting=22000000043667939
Aivan mahtavaa, että olette löytäneet välillenne sellaisen yhteyden jota VAIMOSI kaipaa. Mutta jotenkin kuulostaa, ettei kaikki ole kohdallaan, kun olet ottanut kaiken vastuun OMILLE harteillesi. Toivon, että kykenet antamaan anteeksi ihan oikeasti sekä itsellesi, mutta ennen kaikkea vaimollesi. Nyt anteeksianto kuulostaa hieman puolinaiselta, vaikka mikä minä olen sinua arvostelemaan. Onnea nyt kuitenkin.
Hämmästyttävä kommentti. Ilmeisesti peilasit omia tunteitasi aloittajan tilanteeseen. Olen ollut aikoinan samassa tilanteessa aloittajan kanssa. Ei minulla ollut vaikeuksia antaa vaimolle anteeksi hänen ihastumistaan (sitä on sattunut itsellekin), koska seksi ei ollut kuvioissa mukana. Jos fyysistä pettämistä olisi tapahtunut, olisi anteeksianto ehkä jopa mahdotonta, samoin varmaan aloittajallakin.
Ihan rehellisesti puhuttuna todellakin peilasin omia tuntemuksia tuohon ap.n kirjoitukseen. Mutta jos kommenttini tuntuivat hämmästyttäviltä niin yritän nyt selventää niiden takana olevaa logiikkaa: Suhteessa kommunikaatio oli kehnoa ja vaimo ajautua hakemaan avioliittoon kuuluvaa kommunikaatiota ulkopuolelta. Vaimo teki oikein siinä, että tälläinen tapa todellakin herättää miehen "unesta". Minusta aloittaja, tuntui ottavan päävastuun siitä, että kommunikaatio oli alunperin huonoa. Ehkä aloittaja ei kokenut asiaa näin vaan kyseessä oli jokin omatunne-elämäni projektio. Toinen pointtini oli se, että vaimo ravisteli miehen kohtuuttoman "rivakoin ottein" hereille. No kun kerran seksiä ei ollut, niin asia ei ollut erityisemmän paha. Mutta minusta vaimo olisi voinut toimia puolisoaan kunnioittavammin. Ja yrittää ravistella häntä hieman hellävaraisemmin. Näin raju ravistelu voisi jättää itseeni pienen kaunan siemenen, josta tietenkin pyrkisin pääsemään uuden avoimen kommunikaation avulla eroon. Hyvä, että suhteessa on herätty ja vaimo saa mitä haluaa.
ei ole yli 8v suhteessa.. mies sanoo ettei osaa puhua eikä halua että minä jaapatan asioista ja sitten hän raivostuu kun haluan puhua, olen alkanut sulkea silmiäni puhumiselle ja jättänyt kommunikointia vähemmälle.. tavallaan kaikki tämä pelottaa ku olisi kesällä häät tulossa.. joskus aiemmin useinkin itkin itseni uneen kun mies ei kuuntele, nalkutan ja märisen jos on paha olla ja haluaisin puhua. suuri kiitos kuuluu ystävilleni jotka jaksavat aina kuunnella niin hyvää kuin pahaa. niin miehestäni löytyy muutamia narsistisia piirteitä, esim hän saa huutaa mutta hänelle ei saa, hän saa käskeä mutta häntä ei saa, hän saa tehdä kuin haluaa mutta muut ei saa, minun täytyy sopeutua siihen mitä hän haluaa tai miten tahtoo kaikkien toimivan ja tekevän tai on valtava riita.. miten saisin miehen heräämään?? usein olen sanonut kuinka yksinäinen olen vaikka hän on kotona.. ihana että monella täällä kuullostaa olevan asiat ihanasti vaikeuksien jälkeen, onnea elämäänne =)
Tosin naispuolinen versio minusta. Itse pyörin näillä palstoilla, kun on kova tarve puhua, mutta vaimo ei suostu keskustelemaan. Hänessä on juuri noita samoja narsistisia piirteitä kuin kuvailit. Meillä ongelma taitaa olla siinä, että olen suoraan sanottuna hieman tossunalla. Sen vuoksi reagoin tuohon aloittajan kirjoitukseen. Olen tottakai iloinen, että monilla menee suhteissaan hyvin. Uskon, että vielä joskus minullakin menee, mutta epäilen, ettei se kumppani ole nykyinen vaimoni. Ongelmani ja veikkaan, että myös sinun ongelmasi on seuraava. Pelkäät menettäväsi kumppanisi, jos huudat takaisin. Kumppanisi manipuloi sinua, koska tietää, että se, että se on pelkosi vuoksi mahdollista. Toisaaltaan kumppanisi tarve kontrolloida ja pitää sinut otteessa kertoo minusta huonosta itsetunnosta. En oikein tiedä, mitä itsekään tekisin. Vanhan sanonnan mukaan rohkea rokan syö, eli laita takaisin. Varsinkin kun teillä on hääsuunnitelmat käynnissä, niin nyt olisi hyvä aika tehdä selväksi, että tuleva aviopuolisosi on sinulle tasavertainen kumppani, joka kuuntelee kun sinulla murheita kerrottavana. Ja on sen verran mies, että pystyy kuuntelemaan niitä ottamatta kauheita hepuleita. Toivottavasti saat kommunikaation terveemmälle pohjalle ennen häitä. Ja jos se osoittautuu täysin mahdottomaksi, niin viisas peruisi häät, mikä on tietenkin kaikkea muuta kuin helppoa. Toivotan onnea sinulle.
niin ei varmaan puhu tulevaisuudessakaan. Kannattaa selvittää asia ja miettiä sitä naimisiin menoa, jos nyt tunnet itsesi yksinäiseksi, avioliitto ei ainakaan itsellään paranna asiaa.
Niin, nainen kaipaa keskustelua kyllä ja kosketusta. Ainakin useimmat.
...täälläkin mutta toisinpäin... minulla on sähköpostikaveri jolle kerron kaiken mikä pitäisi kertoa miehelleni... olen yrittänyt puhua miehelleni meidän asioista mutta se ei onnistu hänen kanssaan. Sanoo rakastavansa minua yli kaiken mutta meiltä puuttuu se keskustelu taito..
niin voin yrittää neuvoa sinua keskusteluyhteyden saamisessa. Missä asioissa keskustelu tökkii pahimmin? Ulkopuolisen on usein niin helppo kuunnella, koska ei koe tulevansa syyllistetyksi.
tökkii... mies näkee kaiken negatiivisina asioina. Ehkä se vika sitten kuitenkin on minussa kuten mieheni sanoo... esim. miten aloittaa keskustelu? jos yritän aloittaa keskustelua niin aina löytyy syy miksi on esim. huono hetki ja pilaan "tunnelman"...
vähän sama ongelma meillä, mutta toisinpäin. Joten mä en omassakaan elämässä onnistunut ratkaisemaan tätä pulmaa kovin hyvin, mutta yritetään. Olet vaan yksinkertaisesti niin taitava suustasi, että mies kokee jäävänsä alkynteen. Sano miehellesi, että vaadit Hänen ilmoittavan tarkan ajan jolloin keskustellaan. Yritä olla mahdollisimman vähän hyökkäävä ja puutu heti puolustavaan asenteeseen.
tulee vastaukseksi, että älä ala taas nalkuttaa....
hyvä että homma toimii teillä kuten kerroit. Jos minun vaimo haluaa hankkia parempaa seuraa niin minä en ole estämässä. Minun kanssa ollaan vapaaehtoisesti ei pakon vuoksi. Kyllä jokainen tietää miten suhdetta parannetaan jäi heikennetään. On eri asia tehdä niitä. Usein kysymällä alkaa hyvä vuorovaikutus ja sen ylläpitäminen tuo suhteeseen sen kaipaamaa ajatusten vaihtoa.
olet kun olet oivaltanut miten vähällä saa vaimon onnelliseksi. Se ei siis ole se seksi vaan läheisyys ja hellyys ja huomio ja senjälkeen tulee seksikin mukaan. Kunpa joku kertoisi sen omalle miehellenikin..on itsellä olo että suoraan kuin ajetaan hakemaan huomiota muualta kun omalta ei sitä saa vaikka kerjännyt olen ääneen monta kertaa. Ei keskustelua, ei läheisyyttä "turhan takia" vaan ainoastaan silloin kun itse haluaa seksiä, ei koskaan ole sellanen olo että toinen haluaisi tuottaa mielihyvää minulle vaan aina on ensin omat tarpeet. Olen yrittänyt ottaa puheeksi mutta tyyli on vihainen murjaisu että "ei sun kanssa voi puhua ku oot sellanen jne" eli vika on kuitenkin aina minussa. Rakastan kuitenkin edelleen miestäni enkä halua ketää muuta mutta pelkään että tunteet kuolevat kun niitä ei pääse käyttämään? :(
Ihan perusteellisesti kolmenkymmenen vuoden aikana. Olisinpa vaan tajunnut-uskaltanut-osannut lähteä jo parikymmentä vuotta aikaisemmin!
Näinhän se meilläkin meni ikävä kyllä. Minä kyllä kuulin kun vaimo puhui, mutta en kuunnellut. Se kolmannen osapuolen mukaan ottaminen on kyllä rankkaa kaikille osapuolille, mutta meidän tapauksessa se oli ilmeisesti ainut vaihtoehto. Siinä meni kuitenkin monta kuukautta aikaa antaa itselle ja vaimolle anteeksi ja jopa muistaa kiitoksella sitä kolmatta osapuolta, hänen aikeensa oli tuhoisat, mutta lopulta ne kääntyivät meidän onneksi ja häntä vastaan. Kirjoitin tämän kirjeen senvuoksi, että toivottavasti mahdollisimman moni aviomies lukee tämän ja saa oppia minun virheestä. Avioliitto on niin kaunis ja pyhä asia ettei sitä pidä päästää tuhoon välinpitämättömyyden vuoksi. Niin ja seksi on aivan valtavaa nyt kun henkinen yhteys on kunnossa.
" Sanoi että seksiä ei ole harrastettu " Ja sinä uskoit tuon? "Vaimoni teki eron miehestä, (joka kylläkin yritti mustamaalata minua että saisi pitää vaimoni)" Ei toinen mies tuollaista jaksa, ellei ole ole saanut edes pillua. Nyt vain kipin kapin vieraisiin.
sexiä harrastettu. Itse vastaavissa tilanteissa kyllä olen pannut vaikka ei sitä aviomiehelle kerrotakkaan. Kyllä sitä pillun takia mies vaan jutskailee. Lisäpanoja ootellessa lämpimikseen. Vieläkin nauratta tosi paljon...
No siinä hekotteleet, en usko millä, että Naiset semmoiselle irvileualle antavat! (mutta -saataahan olla, kulmakuppilassa "niitä" naisiä)
kirjoitus, kaikilla ei aina mielessä seksi jos vastakkaisen sukupuolen edustajan. ei kaikki harrasta seksiä vaikka kirjoittelevat tai soittelevat!!todella monet sitä kyllä tekevät mutta on myös ihmisiä jotka eivät koska haluavat pysyä uskollisina fyysisesti kunnes esim saaneet itsensä täysin erilleen eksän kanssa suhteesta
Ennen tätä suhdetta naisen olisi pitänyt pystyä puhumaan sinulle. Vähänkö olet tossunalla kun hyväksyt tuollaisen mörhöilyn.
Kuulostaa vähän machomiehen asenteelle. Jos mies osaa mennä itseensä niin ei se mistään tossun alla olemisesta kerro. Mies on normaali mielenterveydeltään terve ihminen. Jos ei koskaan mene itseensä niin se on suuri ongelma ihmissuhteissa.
mies ei kuunnellut. Niin tuo ap. tuossa yhdessä kommentissa kertoi. Jatka sinä vain omaa "hyväksi" havaittua linjaasi. Voi olla että seitsemännen pieleen menneen parisuhteen jälkeen alkaa sinuakin yksin jääminen tympiä.
Jos mies ottaa aina KAIKEN vastuun parisuhteen ongelmista, niin hän on tossun alla. Jos mies ottaa vastuun vain siinä määrin kuin se hänelle kuuluu, niin asenne on terveellä pohjalla. Aloittaja puhui nimenomaan miehen vastuusta, mutta ei sanallakaan maininnut vaimonsa käytöksessä mitään puutteita. Olisi eri asia, jos hän olisi syyttänyt kumpaakin ja todennut, että hän on kyennyt antamaan vaimolleen anteeksi siinä, missä vaimokin on antanut anteeksi hänelle.
Aloittaja totesi, että vaimo oli puhunut vieraalle miehelle, koska oli kaivannut "puhekumppania". Missään kohtaa viestiä ei sanota, että vaimo yritti puhua aloittajalle jostakin muusta kuin välttämättömistä asioista. Ainoa kerta kun vaimo puhui oli se, että hän kertoi ihastuksestaan ja samalla selitteli jotain puhumattomuudesta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000001391&posting=22000000043707634
oli kertoa vain omasta osuudestaan. Ilmeisesti hänen tarkoituksenaan ei ollut rakentaa perusteellista analyysiä tilanteesta. Hän kertoi esimerkkinä vain oman osuutensa, jos siitä vaikka olisi jollekulle toiselle apua. Näin minä asian ymmärsin.
tuo lisäys jäi vain huomaamatta. Eli toivotan aloittajalle onnea. Hienosti ja miesmäisesti toimittu. Viesti osoittaa, että rakkaudella käsittämätön voima ylittää vaikeatkin esteet.
Kiitos kaikille kannanotoista, en todellakaan ole mikään psykologi ja analysoija, vaan tavallinen (nyt ehkä epätavallinen) suomalainen mies. Se mikä on pääasia, on että olemme saaneet sen alkuperäisen rakkauden takaisin ja saamme elää seurusteluaikojen jälkeen ehkä onnellisinta aikaa. Hartain toiveeni on että tämän lukisi mahdollisimman moni mies ennekuin on myöhäistä omassa avioliitossa, jos vaikka se olisi vielä pelastettavissa.
huolesi muiden hyvinvoinnista on hienoa ja merkittävää. Avioliiton "pelastaminen" ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Kyllä siinä liitossa tulisi viihtyä ja kokea itsensä tärkeäksi henkilöksi puolisolle. Eiköhän ne liitot jatku joilla on tulevaisuutta. Ero ei ole kaiken loppu vaan uuden alku.
Jotkut asiantuntijat ovat arvioineet, että 80% avioeroista on turhia, koska liitto olisi mahdollista muuttaa molemmille onnelliseksi. Kyse on loppupeleissä hyvin yksinkertaisista asioista, kuten kommunikaation oikeasta ajoituksesta ja viestin oikeanlaisesta (vähemmän syyttelevästä) muotoilusta. Jollekin ero on mahdollisuus uudelle, jollekin se on maailmanloppu, eli jälkimmäisillä on hyvä syy yrittää tehdä töitä liittonsa eteen. Ehkä edellisten ei tarvitse ajatella muita kuin itseään, kun rakastumisvaiheen jälkeen voi aina hakea uuden alun?
Tulokset voivat hyvinkin olla totta mutta tutkijat eivät kuitenkaan elä tutkimissaan suhteissa, joten päätökset tekevät siinä suhteessa eläjät. Pidätkö ihmisiä niin tyhminä etteivät olisi valmiita näkemään vaivaa heille tärkeiden asioiden puolesta, kuten suhteen korjaaminen. Joskus se suhde ei vaan ole tärkeä tai se on "poistunut agendasta". Jos rakaastuminen ja sen loppuminen ovat suhteen kulmakiviä niin tuskin se suhde voisikaan kestää.
Kerranki jotain järkevää lukemista... Niinhän sitä sanotaa, että nämä hiljaset miehet puhuu harvoin, mutta sillonki vaan asiaa.