Iso askel

Moi Olen tässä mietiskellyt suhdettani. (avokkini on 33-vuotias ja minä 20) Ensimmäisen kerran kun kerroin avokilleni, että lapsen haluan ja vieläpä nuorenä hän sanoi ettei lasta halua ikinä. No ajattelin sitten että no erohan tästä tulee. Annoin ajan kulua ja keskustelimme asiasta moneen kertaa. Miehen mieli muuttui ja seuraava kysymys sitten olikin että koska olisi se aika jollin ruvetaan yrittämään. Mieheni halusi odottaa vielä ja suostuin tietenkin, vaikka olisin jo itse lasta halunnut. No päätimme että ensivuonna sitten alamme yrittämään, alku vuodesta. No minulle on jotenkin nyt tullun jonkinlainen kriisi... Mieheni on minua aikas paljon vanhempi ja joissain asioissa olemme aivan eri aaltopituudella, pääosin meillä kuitenkin toimii hyvin. Mieheni on kiltti, ei käy liiaksi baareissa ja kaikinpuolin kelpo isäehdokas. Mutta olenko valmis saamaan lapsen? Onko hän minua liian paljon vanhempi? Sekava kirjoitus, mutta tarkoitus kai oli omia tuntemuksia purkaa. =) Hyvää kesää kaikille
1562
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

uskon etta tuollaiset isot sitoutumiset esim naimisiin meno ja lasten saanti on aina pienen itsetutkiskelun paikka, ja monille tulee kriisi ja epavarmuus ilman syytakin. toisille se tosipaikka taas osoittaa etta kumppani ei ole oikea. ala ala lapsia vaantaa jos viela on epailyksia mielessa varsinkin kun olet noin nuori. ja jos taytyy taalta kysella oletko valmis ja onko han liian vanha, tuntuu silta etta kannattaa odottaa viela. muista se etta aviomiehesta voi erota, mutta lapsista ei ikina, ja se kenen kanssa niita vaannat tulee oleman elamassasi aina. ellei itse paata lahtea.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nainen 22 kirjoitti:

Moi Olen tässä mietiskellyt suhdettani. (avokkini on 33-vuotias ja minä 20) Ensimmäisen kerran kun kerroin avokilleni, että lapsen haluan ja vieläpä nuorenä hän sanoi ettei lasta halua ikinä. No ajattelin sitten että no erohan tästä tulee. Annoin ajan kulua ja keskustelimme asiasta moneen kertaa. Miehen mieli muuttui ja seuraava kysymys sitten olikin että koska olisi se aika jollin ruvetaan yrittämään. Mieheni halusi odottaa vielä ja suostuin tietenkin, vaikka olisin jo itse lasta halunnut. No päätimme että ensivuonna sitten alamme yrittämään, alku vuodesta. No minulle on jotenkin nyt tullun jonkinlainen kriisi... Mieheni on minua aikas paljon vanhempi ja joissain asioissa olemme aivan eri aaltopituudella, pääosin meillä kuitenkin toimii hyvin. Mieheni on kiltti, ei käy liiaksi baareissa ja kaikinpuolin kelpo isäehdokas. Mutta olenko valmis saamaan lapsen? Onko hän minua liian paljon vanhempi? Sekava kirjoitus, mutta tarkoitus kai oli omia tuntemuksia purkaa. =) Hyvää kesää kaikille

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu