oivia vinkkejä

Oli miten oli, niin parisuhteen onnellisuus paljolti itsestä kiinni. Ainakin enemmän kuin siitä toisesta. Jos suhde ei toimi, eli ei itse osaa tehdä suhteesta onnellista, niin joskus on parempi erota. Mutta silloinkaan pääsyy ei ole siinä toisessa. Vai onko joku tällä palstalla syyttänyt kumppaniaan siitä, että suhde ei ole onnellinen?

alkup. kirjoitti:

Oli miten oli, niin parisuhteen onnellisuus paljolti itsestä kiinni. Ainakin enemmän kuin siitä toisesta. Jos suhde ei toimi, eli ei itse osaa tehdä suhteesta onnellista, niin joskus on parempi erota. Mutta silloinkaan pääsyy ei ole siinä toisessa. Vai onko joku tällä palstalla syyttänyt kumppaniaan siitä, että suhde ei ole onnellinen?

jos toinen selvästi mokaa jotain tai pahoittaa käytöksellään mielen, niin eiköhän silloin tule "syyteltyä".Ja jos esim.kumppanin käytös äkillisesti muuttuu syystä tai toisesta mutta tämä ei suostu kertomaan että mikä on, niin kyllä sellanen syö suhdetta. Kokemusta on.

Healing kirjoitti:

jos toinen selvästi mokaa jotain tai pahoittaa käytöksellään mielen, niin eiköhän silloin tule "syyteltyä".Ja jos esim.kumppanin käytös äkillisesti muuttuu syystä tai toisesta mutta tämä ei suostu kertomaan että mikä on, niin kyllä sellanen syö suhdetta. Kokemusta on.

Syyllisyys asiat ovat yleensä aika monisäikeisiä. Usein toinen provosoitunut, tehnyt vahingossa tai puoliksi vahigossa jotain (ei ole voinut tietää seurauksia), jne. Syyttely saattaa johtaa katumukseen, mutta kohtuuttomana se johtaa puolustelevaan asenteeseen tyyliin: kyllä kuka tahansa olisi minun sijassa toiminut samoin ja puolisokin on ainakin epäsuorasti osasyyllinen.

alkup. kirjoitti:

Oli miten oli, niin parisuhteen onnellisuus paljolti itsestä kiinni. Ainakin enemmän kuin siitä toisesta. Jos suhde ei toimi, eli ei itse osaa tehdä suhteesta onnellista, niin joskus on parempi erota. Mutta silloinkaan pääsyy ei ole siinä toisessa. Vai onko joku tällä palstalla syyttänyt kumppaniaan siitä, että suhde ei ole onnellinen?

Itse meinasin näivettyä exsuhteeseessani kuvittelemalla, että juuri MINUN velvollisuus on rakastaa, helliä, hoitaa, tehdä ja toimia. Ei saa antaa periksi. Täytyy uskoa, kun toinen sanoo "joo joo, nyt ei ole aikaa, mutta katsotaan joskus". Ex istui sohvalla. Aina. Hänellä ei ollut aikaa mihinkään muuhun. En syytä häntä missään, mutta enpä syytä itseänikään. Ja jos olisi pakko valita, pääsyy ei todellakaan olisi ollut minussa ;).

sannakaisa* kirjoitti:

Itse meinasin näivettyä exsuhteeseessani kuvittelemalla, että juuri MINUN velvollisuus on rakastaa, helliä, hoitaa, tehdä ja toimia. Ei saa antaa periksi. Täytyy uskoa, kun toinen sanoo "joo joo, nyt ei ole aikaa, mutta katsotaan joskus". Ex istui sohvalla. Aina. Hänellä ei ollut aikaa mihinkään muuhun. En syytä häntä missään, mutta enpä syytä itseänikään. Ja jos olisi pakko valita, pääsyy ei todellakaan olisi ollut minussa ;).

Ettei syy ollut teissä kummassakaan. Miehesi passiivinen käytös ei estänyt sinua nauttimaan parisuhteestanne täysin siemauksin. Et pystynyt siihen jostain ilmeisesti sinusta ja miehestäsi riippumattomasta syystä.

Alkoholistit ovat oma lukunsa, he tarvitsevat usein monta vuotta terapiaa. Heidän psyyke toimii hyvin ihmeellisellä tavalla joka on tuhoisa heille itselleen, että läheisilleen.

alkup. kirjoitti:

Alkoholistit ovat oma lukunsa, he tarvitsevat usein monta vuotta terapiaa. Heidän psyyke toimii hyvin ihmeellisellä tavalla joka on tuhoisa heille itselleen, että läheisilleen.

kuuluvat samaan ryhmään kuin alkoholistit. Exällä oli masennusta, istui vain ja katseli telkkaria 24/7. Mutta hänellä oli mielestään silti kaikki hyvin. Ero olikin hänelle virike terapiaan.

sannakaisa* kirjoitti:

kuuluvat samaan ryhmään kuin alkoholistit. Exällä oli masennusta, istui vain ja katseli telkkaria 24/7. Mutta hänellä oli mielestään silti kaikki hyvin. Ero olikin hänelle virike terapiaan.

He tekevät lähimmäisten elämästä todella raskaan. Mielialat vaihtelevat, vähän väliä esiintyy raivokohtauksia ja vainoharhaisuutta. Kaikki on heitä vastaan. He ovat tavallaan oikeassa, kun ovat riehuneet, uhonneet ja pyrkineet alistaman perhettä, niin laskuhumalan tultua heistä tuntuu, ettei heistä oikein pidetä. Eräs lähisukulaiseni riehuu kännipäissä ja muut menevät aivan paniikkiin ja sitten hän ajattelee, että ei hänestä kukaan välitä. Tilanne on hänen kannalta niin sietämätön kun kokee varauksellisuutta, että hänen on pakko ottaa vähän viinaa. Ihan kuin heidän sisällä olisi jokin vamma jota he yrittävät lääkitä viinalla. Muumiotkin ovat varmaan tuhoisia, mutta kuulostavat ainakin minusta harmittomammilta.

alkup. kirjoitti:

He tekevät lähimmäisten elämästä todella raskaan. Mielialat vaihtelevat, vähän väliä esiintyy raivokohtauksia ja vainoharhaisuutta. Kaikki on heitä vastaan. He ovat tavallaan oikeassa, kun ovat riehuneet, uhonneet ja pyrkineet alistaman perhettä, niin laskuhumalan tultua heistä tuntuu, ettei heistä oikein pidetä. Eräs lähisukulaiseni riehuu kännipäissä ja muut menevät aivan paniikkiin ja sitten hän ajattelee, että ei hänestä kukaan välitä. Tilanne on hänen kannalta niin sietämätön kun kokee varauksellisuutta, että hänen on pakko ottaa vähän viinaa. Ihan kuin heidän sisällä olisi jokin vamma jota he yrittävät lääkitä viinalla. Muumiotkin ovat varmaan tuhoisia, mutta kuulostavat ainakin minusta harmittomammilta.

Tunnen ainakin seitsemän alkoholistia (onneksi ei ihan lähipiiristä) ja kymmeniä alkoholin suurkuluttajia. Alkoholisteista vain yksi sekoaa täysin viinaa juotuaan. Hän on eronnut mutta viinaspäissään ahdistelee vieläkin exää; kerran on meinannut tappaa! Loput juovat mitä juovat - ja sitten lähinnä nukkuvat. Kumma kyllä suurkuluttajissa on paljon enemmän noita " vihaisempia" tapauksia. Kyllä keskimäärin muumiot varmaan ovat helpompia tapauksia kuin alkoholistit. Molemmilla kuitenkin on asiat pääkopan sisällä (sydämessä?) vinksallaan - joko vähän tai aivan kamalasti. Niin - ja mikä täytyy muistaa; olen melko vakuuttunut siitä, että viimeaikojen (ja entisaikojen?) perhesurmien taustalta löytyy useinmiten muumio. Surmaajan luonnehdinta on ollut aina sama "hyvä perheenisä, rauhallinen, tasainen, rakasti perhettään yli kaiken, ei juonut..." Yleensä muumiot ovat "vain" tuhoisia itselleen.