Ihastuin reilu vuosi sitten hengellistä työtä tekevään mieheen. Työskentelimme samassa työpaikassa.
Olimme kumpikin tahollamme naimisissa joten pidin ihastusta ja miehen vastakatseita pelkkänä harmittomana flirttinä. Mutta kun mies vastasi ihastukseeni entistä selvemmin tapahtui se, että sovimme treffit.
Viihdyin miehen seurassa sillä olihan hän lukenut ja aivan eri tasolla henkisestikin kuin rakas aviomieheni. Vaihtelimme aktiivisesti tekstiviestejä ja sähköposteja ja tunteemme syventyivät. Kummankin vaihtelevat työvuorot ja aviopuolisoiden menot ja lomat estivät syvällisemmän fyysisen läheisyyden.
Viesteissä ja keskusteluissa olimme päässeet silläkin tasolla sisään toistemme syvimpiin fantasioihin ja toiveisiin, joista rohkeimmat eivät kestäisi päivänvaloa.
Sitten alkoi ympäristön kontrolli, tai ainakin niin luulin. Mies kertoi saamistaan viesteistä joissa meidät oli nähty yhdessä. Kun lopulta pääsimme seksuaalisella tasolla pidemmälle, hän kertoi erilaisista saamistaan viesteistä jossa häntä moralisoitiin ja painostettiin paljastamaan suhteensa vaimolleen.
Meidät oli olevinaan tunnistettu, mutta minulle tai miehelleni ei tuollaisia viestejä tullut.
Tunteemme olivat jo rakkauden tasolla ja koetimme keksiä sopivia tilanteita tavata toisiamme. Puhelin laskut kasvoivat, jota mieheni ihmetteli, kuten puhelimeni näkymättömyydessä oloa. Minusta, aiemmin tekstiviestejä inhonneesta, tuli aktiivinen viestien kirjoittaja, senkin mieheni pani merkille kuten sen, että jos olimme yhdessä jossain vilkuilin tiedostamattani puhelinta alituiseen.
Sitten tuli päivä jolloin salarakkaani oli päättänyt että meidän tulisi kertoa tahoillamme suhteesta aviopuolisoille, koska niin moni siitä jo tiesi ja olisi ajan kysynys milloin aviopuolisoni saisi siitä tietää muuta kautta. Olin täydellä sydämellä asiassa mukana ja tunsin tavallaan helpotusta että salailu loppuisi. Kyllä tilanne hirvittikin, olin tietoisesti rikkomassa perheeni, mutta rakastuminen ei sellaisesta välittänyt.
Kerroin miehelleni suhteesta rakkaani kanssa sovittuna iltana jolloin hänkin tekisi niin. Hirveä soppa siitä kotona syntyi. Sain jäädä yön yli kuitenkin kotiin ja odotin aamua, että tapaisin rakkaani jolla odotin olevan sama tilanne ja meillä yhdessä samanlainen tulevaisuus edessä.
Mutta totuus oli tarua ihmeellisempi. Mieheni soitti salarakkaalleni jonka nimen kerroin avoimesti. Mies kiisti kaiken! Vielä samana päivänä tapasin miehen, joka kiemurteli asian kanssa ja kertoi, ettei voisi kertoa kotonaan ja ettei hänen poikansa selviäisi erosta. Hän toivoi, etten kertoisi hänen vaimolleen ja suhteemme loppuisi siihen. Mies oli minulle vihainen suorastaan aggressiivinen ja väitti että olin tuhoamassa hänen perheensä ja työuransa.
Sydämeni oli ihan murskana kuten perhe-elämäni. Mieheni oli armollinen ja antoi minulle viikon aikaa etsiä uuden vuokrakodin. Lapsemme olivat suorastaan shokissa ja syyttävät edelleen minua.
Soitin kuitenkin sen miehen vaimolle, mutta hän sanoi että miehensä oli varoittanut minusta ja että kuvittelin kaiken koska hänen miehensä ei vastannut minun kuviteltuun työpaikkaromanssiin. Mies oli loistava manipuloija ja sai vakuuteltua vaimonsa. Työpaikalla mies pakoili minua eikä suostunut enää keskustelemaan missään tilanteessa kanssani.
Vähän sen jälkeen mies muutti työpaikkaa naapuri kunnan puolelle.
En tiedä mitkä olivat miehen motiivit, mutta nyt jälkeenpäin mietittyäni olen tullut siihen lopputulokseen että mies oli itse niiden viestien takana joita hän sai, tai sanoi saaneensa. Yhden näinkin, mutta lähettäjää ei koskaan saatu selville.
Olen saanut maksaa kalliit oppirahat. Toivon että tämä kirjoitukseni avaa jonkun samanlaisessa tilanteessa olevan silmät.
Pappia kyydissä
Triangelissa
221359
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
olen kuullut vastaavasta, että pettäjämies tiukan paikan tullen kieltää salanaisensa. Aikamoinen pelkuri ja raukka tuo mies. Varmaan ennenkin harrastanut suhteita. Kerran joku kirjoitti täällä, että mies soitti vaimon kuullen salapanolleen jäätyään kiinni, että olit mulle pelkkä reikä, enkä välittänyt sinusta yhtään. Ja tämä sama mies oli vannonut rakkautta salanaiselleen.
Minulle kävi samoin. Mies kielsi, kiletää edelleen,sain hullun maineen ja lisäksi täysin ulkopuolisen naisihmisen herjat niskaani. Niin kumottiin minun elämästäni vuosia. Tosin minulla viestejä tallessa, myös tuolle herjaajanaiselle jonka sain kimpustani vasta ottaessani poliisin avuksi, mutta kumpikaan,vaimo ja herjaaja, eivät vielä tähän äivään mennessä ole niitä suostunut lukemaan. Huutelelevat suureen ääneen minun keksineen kaiken. Mies yrittää aina välillä "saada". Ei ymmärrä miksi kiukuttelen kun eihän siinä mitään ole jos ihmiset puhuvat??? Hah. Minä kannan vastuuni ja omantunnontuskani suhteesta varattuun, mies on munaton ja vastuuton.
uutta ole. Mahtoi olla sama pappi kyseessä, jonka kyytin itse erehdyin. Pohjanmaallako olet? Meillä kävi niin että vaimonsa sattui minulle soittamaan ja kertomaan, että voin vapaasti tehdä mitä minua huvittaa hänen miehensä kanssa. Tietysti kun olin jo ihmiseen kiintynyt niin olin vain hämmästynyt asiasta, että hänen vaimonsa minulle soittaa. Jälkikäteen vasta iski tajuntaani, että tosiaan, olin elämäni ensimmäistä kertaa sekaantunut jonkun toisen liittoon. Pappi tietysti kertoi mitä isompia valheita ja käytti mitä parempia manipulointikeinoja. Minulle se oli lähinnä ystävyyttä. Tietysti olin kovin kiintynyt tähän hengenlähettilääseen, joka tylysti käytti asemaansa hyväkseen. Tällä miehellä ei varmasti ollut aikomustakaan jättää vaimoaan, paitsi puheista kuuli että hän kovin mielellään olisi alkanut syvään rakkaus-sala-suhteeseen kanssani. Harmillista, että tuossa asemassa oleva ihminen sinut petti, mutta et ole ensimmäinen etkä viimeinen uhri ja toivon, että olet säästänyt tekstiviestit ja puhelutiedot (saat ne omalta operaattoriltasi myös jälkikäteen maksua vastaan), jotta voit ne osoittaa tälle vaimolle todisteena jos niin haluat. Sinuna tekisin myös ilmoituksen seurakunnalle asiasta. Tietysti toivon, että voit todistaa miehen tehneen tuon viestittely-soittelu-asian. Eihän viestien sisältöä varmaan voi palauttaa, mutta eiköhän se selviä kuka soitti, viestitti ja mihin. Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja sinun ei auta kuin jatkaa elämääsi nyt ilmeisesti ilman miestäsi ja tätä josta varmasti eroon halusitkin sen jälkeen mitä hän sinulle teki. Kukaties voisit nostaa kunnianloukkaussyytteen miestä vastaan. Voimia!
siinä on, että kun on kunnon aviomies (joita nykyään saa hakea) niin pitää ihastua uuteen ukkoon, ja siinä samassa murskata oma avioliitto, ja siinä sivussa aviomiehen, ja vielä lasten elämä? En tajua mikä teitä naisia oikein vaivaa.
painua helvettiin. ;) Mutta teitähän oli kaksi samassa veneessä. Miksi piti leikkiin lähteä? Toisaalta, ero sulle olisi tullut joskus kuitenkin, koska oma miehesi ei henkisellä tasolla olisi sinulle kuitenkaan lopulta riittänyt. Kaikella tarkoituksensa, vaikka en pettämistä niin kauheasti kannatakaan.
oma ukko "ei henkisellä tasolla" olisi riittänyt tälle lehmän aivot omaavalle naikkoselle. Ei se, että joku pappi alkaa panemaan paimensauvallaan, tee horon ämmän vastuuta pienemmäksi. Itsehän laardilootaansa jakoi kuin puimakone. Tollasta patjapussia saakin höynäyttää, nyt joutaa miettimään, että kannattiko olla niin "henkisellä tasolla" , suorastaan taivaallisella, että ex-mies ja kakarat häpeää. Saatanallisia ovat nämä uskossaan pillua jakavat ristuksen ja pappien morsiimet.
Jestas sentään!!! Niihin asioihin tiemmä aina tarvittu kaksi!!! On kuulkas tyttökullat oikeasti niitäkin miehiä jotka osaavat viedä ja lujaa, manipuloivat jnejne. Sen ken elää se hyväksyy ja me kaikki olemme erehtyväisiä, jokainen meistä. Se joka ei koskaan tee virheitä elämässään saa heittää sen kiven.
Tarvittu aina kaksi, älä puhu paskaa koko kansan kuullen. Ap päätti huoraamisestaan ihan itse, yksin omassa päässään, tuskin se siitä aviomiehensä tai lastensa kanssa keskusteli ja aneli lupaa. Pastori vastaa hänkin huoramisestaan omalla tahollaan ihan itse ja yksin. Onhan noita manipuloijia ollut maailman sivu, mutta jokainen yksin päättää onko kuskattavissa, turha siinä on muita syytellä ja ymmärrystä anella kun itseään selkään kusee. Onko huoraksi nimittely törkeää? Kyllä se taitaa huoran leimalla isossa kirjassa liikkua se joka harrastaa lihallisia iloja muun kuin aviopuolisonsa kanssa. Turhaa jeesustelua tuo jestas sentään-asenne. Sanotaan asiat ihan selkokielellä niin ei tarvitse arpoa mitä kukin tarkoittaa. Ap:n toimille en anna paskankaan arvoa ja olen valmis nakkaamaan sen ensimmäisen musan, vaikken virheetön olekkaan. Pettämisen suhteen tilini on tahraton.
maailma ei ole noin mustavalkoista. elämä opettaa: Opittua ja opittavaa Olen oppinut, että voin tehdä jotain hetken huumassa ja kärsiä siitä lopun ikäni. Olen oppinut, että on vienyt iäisyyden tullakseni ihmiseksi joka nyt olen. Olen oppinut , että tulisi aina erota rakkaista kauniilla sanoilla, sillä voi olla viimeinen kerta kun kohtaatte. Olen oppinut, että pystyt jatkamaan pitkään sen jälkeen kun et enää uskonut pystyväsi. Olen oppinut, että olemme vastuussa siitä mitä teemme huolimatta siitä mitä tunnemme. Olen oppinut, että joko sinä hallitset asenteitasi tai asenteet hallitsevat sinua. Olen oppinut, että huolimatta siitä kuinka kiihkeä ja kuuma suhde on aluksi, intohimo hiipuu ja on parempi että on jotakin tarjota sen tilalle. Olen oppinut , että sankareita ovat ne jotka tekevät sen mikä pitää tehdä, silloinkin kun sen aika on huolimatta seurauksista. Olen oppinut, että raha on huono kriteeri pisteiden jaossa. Olen oppinut, että minä ja paras ystäväni voimme tehdä kaikkea ja ei mitään ja silti on eniten hauskaa. Olen oppinut, että ne ihmiset joilta odotat potkuja ollessasi maissa ovat ne, jotka itse asiassa auttavat sinut takaisin jaloilleen ja joskus ne ihmiset, joiden odotat auttavan sinut ylös, ovat niitä, jotka pitävät sinut maissa. Olen oppinut, että joskus kun olen vihainen minulla on oikeus siihen, mutta se ei oikeuta minua olemaan julma. Olen oppinut, että tosi ystävyys jatkaa kasvuaan huolimatta pitkästä välimatkasta. Sama pätee tosi rakkauteen. Olen oppinut , että vaikka joku ei rakasta sinua niin kuin haluaisit, se ei tarkoita ettei hän rakastaisi sinua niin paljon kuin mahdollista. Olen oppinut, että kokemukset joita sinulla on ja mitä olet oppinut niistä, ei ole yhteydessä siihen monettako syntymäpäivää tänä vuonna vietit. Olen oppinut, että perheesi ei aina ole tukemassa sinua. Olen oppinut, että tuntuu hassulta , kun ihmiset jotka eivät ole sukua pystyvät huolehtimaan sinusta, rakastamaan sinua ja opettamaan sinua luottamaan ihmisiin uudelleen. Perheen ei välttämättä tarvitse olla biologinen. Olen oppinut, että vaikka kuinka hyvä ystäväsi on, hän loukkaa sinua aina silloin tällöin ja sinun täytyy antaa hänelle se anteeksi. Olen oppinut, että aina ei riitä että muut pyytävät sinulta anteeksi. Joskus sinun täytyy antaa itsellesi anteeksi. Olen oppinut, että vaikka kuinka pahoin sydämesi särkyy maailma ei pysähdy surusi takia. Olen oppinut, että taustamme ja olosuhteet vaikuttavat siihen ketä me olemme, mutta me itse olemme vastuussa siitä millaisiksi tulemme. Olen oppinut , että vaikka kaksi ihmistä tappelee, se ei tarkoita että he eivät rakastaisi toisiaan. Ja vaikka he eivät tappelisi, ei se tarkoita että he rakastaisivat toisiaan. Olen oppinut, ettei meidän tarvitse vaihtaa ystäviämme, jos ymmärrämme, että ystävät muuttuvat. Olen ymmärtänyt, ettei tulisi olla niin innokas löytämään salaisuutta. Olen oppinut, että kaksi ihmistä voivat katsoa samaa asiaa mutta näkevät täysin eri asian. Olen oppinut, että tuntemattomat ihmiset pystyvät muuttamaan elämäsi täysin muutamassa tunnissa. Olen oppinut, että vaikka luulet ettei sinulla ole enää mitään annettavaa, ystäväsi pyytää apua ja löydät voimia auttaa. Olen oppinut, että diplomit ja saavutukset eivät tee sinusta hyvää ihmistä. Olen oppinut , että ihmiset joista todella välität viedään sinulta aivan liian pian. - Tuntematon -
Jos kaikki tuo on sisäistetty olette enemmän kuin mahtava ihminen. En tosin, vajavaisuuttani, ymmärrä miten tuo kaikki opittu liittyy edellisen näkemykseen siitä, että kumpikin huoranneista osapuolista vastaa itse teoistaan. Turha tuollaisessa toiminnassa on nähdä "jotain hyvää" ja puolustelevaan sävyyn puhua ihmisistä, jotka ovat aiheuttaneet läheisilleen suurta tuskaa.
huoraaminen ilmeisesti kohdaltasi, joten sen suhteen olemme onnellisia puolestasi. Vahingonilo on sitä aidointa iloa, edelleen. Tanssiparissa on aina kaksi ihmistä, kumpikin yksilöitä joilla on omat intressinsä. Koskaan et voi olla varma muuta kuin omista intresseistäsi. Ihmettelet salapanosi motiiveja ja sitä, että lapsesi ovat shokissa ja syytävät sinua. Meneppäs peilin eteen ja kysy itseltäsi mitkä olivat sinun motiivisi. Miltä mahtaa miehestäsi tuntua kun kuukausien ajan hän on elänyt valheessa oman vaimonsa kanssa? Entä lapset, miltä tuntuu olla ystäväpiirissä kun tieto äidin huorimisesta on sielä? Ihan omasta halustasi sinä sen pastorin kanssa huorasit, tuskin hän sinua siihen pakotti, muutoinhan voisit syyttää raiskauksesta. Ihan itse sinä housusi hänen edessään laskit ja jalkovälisi levitit.Omasta tyhmyydestä saa syyttää vain itseään. Itse olet elämäsi pilannut. Jälkiviisaus on sitä tyhmimmän sortin viisautta. Ken leikkiin alkaa sen kestäköön. Hienoa että olet kuitenkin vaivautunut purkamaan sisintäsi ja varoittamaan muita hengen jättejä, jotteivät sortuisi samoihin tekoihin kuin sinä. Se ei kuitenkaan vähennä tekosi halveksittavuutta, oli salapano pastori tai ei. Toivottavasti oli pastori sen verran hyvä sänkyhommissa, että jaksat lämmitellä niillä muistoilla hautaan asti.
sinulla. Taitaa olla helvetin tulella käyttöä kun sinua ja huoripukkiasi kutsutaan ikuisuuteen. Kirkon piirissä suoritettu työsarka ei liene lieventävä asianhaara. Huorinteko oli vissiin niissä kymmenessä kiveen hakatussa käskyssäkin esillä. Mitäs sinä sen hengenmiehen motiiveista niin ihmeissäsi olet, paneehan se pastorikin kun sille annetaan. Ei muuta kun nautit oman soppasi. Sen verran on kuitenkin taju hengellisen käsittelyn jäljiltä palannut, että olet oivaltanut jonkin seikan menneen pieleen elämässäsi. Olisiko asioiden priorisoinnissa tullut jossain välissä virhe ja iso sellainen?
Että maistui tussusi kirkon edustajallekkin. Huoraamalla saa huoran maineen. Tuliko yllätyksenä? Ei tainnut olla pyhää henkeä millä pastori jalkoväliäsi täytti? Raatimme onnittelee kirkon eteen tehdyn työn tuloksista. Oliko herran vitsa ja sauva kaiken tämän arvoista? Kerro meille ihan rehellisesti oliko sen väärtti, että menetit perheesi huoraamalla sinulle merkityksettömän seurakunnan palkkalistoilla olevan hetken ihastuksen kanssa.
harvoin etua tai jaettu kiitoksia. Odotitko lastesi tekevän hymyssäsuin panderolleja vappumarssille tekstillä: olemme tyytyväisiä kun äiti sai hengen mieheltä! Se huoripukkisi taisi tosiaan olla aivan eri tasolla kuin se rakas aviomiehesi. Häpeisit edes kirjoittaa sanaa rakas aviomiehesi yhteydessä. Sinä et kykene rakastamaan toista ihmistä aidosti. Sekö on riittävä syy pettämiseen, että ihastuu lukeneeseen hengen mieheen? Ihmettelyä herättää tuo lausahduksesi "tunteemme olivat rakkauden tasolla", heh-heh, ettei vaan ollut hengen miehellä helppo pillu mielessä eikä rakkaus. Itse keittämäsi soppa on valmis, ei muuta kun lusikoi nassuus.
papit ovat niitä jotka puhuvat yhtä, ja tekevät toista. Nähdäänhän se kirkon toiminnasta. Mutta aloittajalle sanon, että aivan turhaan vierität syyn tälle miehelle, kyllä sinä suostuit tähän suhteeseen ihan omasta tahdostasi. Aivan turha täällä on itkeä, kun itse olet pannut asiasi sekaisin. Tässä sinun tapauksessa nähdään taas sekin asia, että lapsesi eivät paina mitään kun suhteesi tähän ns. uskon mieheen menee lastesi edelle. Eikö sitäkin asiaa olisi kannattanut miettiä ennen kuin alat pettämään omaa perhettäsi?
Olisiko kannattanut miettiä etukäteen? Kyllähän ne miettii pettäjät etukäteen tekojaan. Kuvittelevat vaan olevansa niin taitavia etteivät jää kiinni, osa varmaan onkin. Oman napansa ja sen alusen ympärillä pyöriskelijöitä nuo pettäjät ovat. Omat intressit ja oma hyvä olo, vaikka vaan hetkeksikin, painaa vaakakupissa enemmän kuin perhesuhteet. Ei siinä mies tai vaimo saati lapset mielessä ole kun housut nurkkaan heitetään. Kuten totesit, turha on täälä säälipisteitä anoa kun omasta tyhmyydestä palkitaan. Omahyväisiä luusereita elämä kouluttaa, oppivatko mitään?
jo tarpeeksi kohdannut syyttelyä. Ei tarvitse lyödä lyötyä, onhan hän maksanut kovan hinnan teoistaan. Kellä meillä on täällä oikeutta toisia arvostella, koskaan ei tiedä milloin itselle tapahtuu se että tulee joku mielenkiintoinen ihminen vastaan ja pitkässä liitossa niistä karikoista on vain jotenkin päästävä yli. Aloittajalle: ei auta kuin elää sen asian kanssa, että jotkut ihmiset eivät voi antaa anteeksi ja ihminen on erehtyväinen. Jospa joku päivä sinut armahdetaan ja kenties voit saada perheesi vielä kasaan (jos haluat). Jos taas olet kuitenkin tyytyväinen siihen, että pääsit miehestäsi niin ...? Joka tapauksessa, anna itsellesi anteeksi.
Tosi hyvä, että ihmiset kirjoittavat tänne kokemuksiaan, niistä voi joku muukin ottaa opiksi. Jo nyt tällä hetkellä kokemuksesi ei ollut täysin turha, sillä saatat pelastaa jonkun toisen naisen sillä. Varmaankin kirvelee, mutta mieti sitä, mitä olisit saanut, jos mies olisi tosissaankin eronnut vaimostaan. Sinulla olisi ollut tosi vaikea mies käsissäsi. Miehen luonteenpiirteet ainakin jossain määrin menevät narsistiselle puolelle, koska häneltä puuttuu myötätunto muita ihmisiä kohtaan. Voi kyllä olla, että määrääviin piirre miehessä on unelmointi, hän uskoo itsekin unelmiensa toteutumiseen. Kun sitten tulee varsinaisten tekojen aika, unelmat jäävätkin vain unelmiksi. Sillä vaimokin on varmaan aikoinaan saatu papin eteen, kauniita puhumalla ja unelmoimalla. Mies on saattanut tunteakin unelmatasolla, kuten hän on sinulle sanonut. Kun sitten on tullut h-hetki, on karu totuus tullut vastaan. Tuollaisessa tilanteessa siis voi iskeä todellisuus vastaan ja se sopii taivaanrannan maalarille. Sen sijaan, jos myötätunto puuttuu toista ihmistä kohtaan, ihmisessä on jotain vikaa. Siispä naiset, jos petätte, huolehtikaa AINA, että konkreettinen takaportti on olemassa. Niin miehetkin tekevät.
Hienoa, että ihmiset uskaltavat avautua muutoinkin kun voiton hetkellä. Siitä pisteet ketjun aloittajalle, säälipisteitä ei sen sijaan heru. Jos joku ottaa onkeensa ap:n kokemuksista niin tarina on saavuttanut tarkoituksensa. Pettämisessä ei ole koskaan yhtä häviäjää, turpaan tulee monella kaistalla. Miksi syyllistät tarinan miestä ja hänen luonnevikojaan, kuten ap:kin. Eikö se ap kuitenkin vastaa omista hölmöilyistään itse ja se huoripukki omalla tahollaan omista erheistään. Vähätellään omaa osuutta koko roskaan, ei se toimi silleen. Tuo viimeinen ohjeistuksesi taisi tulla kokemuksen syvällä rintaäänellä. Aika lapsenomainen neuvo tuo takaportti-ideasi. Kyllä minäkin käyn vieraissa kun kumppanikin käy-tyyliä edustava näkemys. Kostomentaliteetillako ne ihmissuhteiden solmut aukeavat? Kehoittaisin ennemmin olemaan rehellinen itselle ja puolisolle, niin selvitään kaikki helpommalla. Ei se rehellisyys loppupeleissä niin vaikeaa ole.
MOLEMMISSA on syy, kun pettämistä tapahtuu. Jos syyllisiä nyt ylipäätään pitää niin tarkkaan lähteä erittelemään ja jos sillä syyllistämisellä sitten ratkaistaan ihmissuhdeongelmat ja ihmisten hätä. Yritin auttaa ap:tä, en miestä, koska mies ei tänne kirjoittanut. Tässä tapauksessa kyllä miehenkin olisi pitänyt kantaa vastuunsa, ei pelkästään ap:n, joka nyt kantoi vastuun ja seuraukset yksin. Taidat olla eri mieltä asiasta, vain naisten kuuluu kantaa vastuuta asioista, miesten ei? Kukaan ei ole niin paha sovinisti kuin nainen pahimmillaan. Ap:n olisi pitänyt olla varovaisempi ja ottaa huomioon se asia, että mies ei eroa otakaan. Se on se takaportti, ei kannata uskoa ennen kuin tipahtaa. Ei se ole kostomentaliteettia, vaan eteensä katsomista. Olen kerran elämässäni ollut kakkosena ja asunut avioliitossa (eri aikaan kuin avoliitossa), mutta mitään noin traagista kuin ap:llä, ei minulla ole ollut eikä tule. Olen katsonut aina eteeni, on kyse varatusta tai vapaasta miehestä. Vaikka olen ollutkin kerran kakkosena, sympatiaani olisi ollut ap:n puolella ilman sitäkin. Olen lapsesta asti katsellut maailmaa avoimin ja ymmärtävin silmin, en mustavalkoisesti ja tuomitsevasti. Omakohtainen kokemus ei ole kaikkea ymmärrystä tuonut, vaan sydän. Meidän kaikkien tulisi nähdä asioissa eri puolia. t. Käsi sydämmellä
sympatiseerata ihmistä, joka pettää läheisiään. Ihmetellä pitää, mikä tarve sinulla on esittää tuota takaportti-ideaa. Sallit huorimisen kunhan vaan ollaan varovaisia! Voi zissu Teikäläisen aatosmaailmaa, olkoonkin että katselet sitä avoimin mielin ja sydämmin. Tuolla periaatteella minäkin voisin käydä nusasemassa naapurin rouvaa viikseen saman tein, eihän se ole väärin jos panen ihan pikkuisen ja en odota hänen kosintaansa viikonvaihteelle. Noinko se saadaan puolison ja perheen pettäminen lievemmäksi, ollaan varovaisia jos salapano meneekin puihin? Palataan taas oman "rakkaan" sylin lämpöön, hyi wittu kun on sairas aatoksenakin. Jos ihminen uskaltaa olla rehellinen itselleen ja puolisolleen, ei hänen tarvitse loihtia mitään takaportteja. Ap:n kaltaiset luuserit joutavatkin kärsiä tekonsa seuraamuksista, vaikka kuinka säälinsekaisesti osaavatkin asiansa tänne kirjoittaa. Mistä sinä tiedät miten se huoriva hengen lähetti on vastuuta kantanut tai jättänyt kantamatta omassa roolissaan? Tekstihän voi olla provo kokonaisuudessaan. Totta helvetissä molempien tulee kantaa vastuu. Oman vaimoni huorattua työkaverinsa kanssa minua ei kiinnostanut, eikä kiinnosta edelleenkään hänen huorapukkinsa kotiolot ja vastuunkantonsa. Hän vastaa tekemisistään vaimolleen ei minulle. Samoin kuin vaimoni vastasi minulle. Pettäjän tulee vastata teoistaan läheisilleen, niille joita on loukannut, ei koko seurakunnalle. En syylistä vaimoni huorimiskumppania, kyllä se huoriva mies panee jos sille pillua annetaan ja sama kääntäen, kyllä se nainen kullia saa jos pilluaan jakaa. Siinähän nuo eri puolet tulee nähdyksi. Turha hifistely ja jeesustelu ruman asian yhteydessä ei asiaa kaunista. Suoraselkäisyyttä ja rehellisyyttä, ei takaportteja hyvät ystävät. Päätös pitää lupauksensa ei ole loppuviimeksi kuitenkaan niin vaikeaa. Saman sarjan paskahousuja, epäluotettavia oman napansa ympärillä pyöriviä nuo ap:n tarinan ihmiset ovat kuten vaimonikin, ei toinen toistaan parempia. Pettäminen on aina rumaa.
Vai piti hengen miehen tulla ja noutaa sinut pois surkeasta arjesta? Alkaako oma osuutesi selvitä hiljalleen, sinullekkin? Oliko herran sauva niin armottoman hyvä, että sen vuoksi kannatti sortua huorimaan, menettämään miehensä, lastensa kunnioituksen ja kaiken mitä olit tähän mennessä elämässäsi saavuttanut ja minkä eteen tehnyt työtä? Oliko kotipään asiat tosiaankin niin heikosti että se antoi sinulle oikeutuksen halveksuttavalle toiminnallesi? Kukaties olisi se oma perhe ja henkisesti köyhä mieskin ollut hyvä valinta pitkässä juoksussa. Kovin on helposti housut pudonneet ex-rouvan jalasta kun perusteena on viihtyminen lukeneen ja henkisesti "tasokkaan" miehen flirtin kohteena. Jos kaikilla olisi tunne-elämä noin herkällä, pelkään että Espan puisto olisi yhtä housuvuorta. Ihmettelet hengen miehen motiivia. Tädää tässä sulle yxinkertainen vastaus: HELPPO PILLU, EI SEN ENEMPÄÄ. Kiva kun kuitenkin avauduit,josko olisi evääksi muille löysävöisille ihmisille.