vakava divertimento

kuhnari kirjoitti:

Erkki Melartinin lumoavan kaunis, älyn mukaisia tahdonliikkeiden vastineita kiihdyttänyt tunnelmiltaan vaihteleva ja monien eri tyylivaikutteiden synteesiksi kasvanut divertimento n:o 1 orkesterille, viuklu ja klarinetti sooloille alkoi miltei wieniläisklassistisessa hengessä , jouasien tremololla ja puupuhallinfanfaareilla alla Schubert-uvertyyri, jonka hitaan johdannon jälkeen siirryttiin rossinimaisessa kepeydessään hätkähdyttävän rohkealla straussamaisen humoristisella eleellä ja harhautusliikkeellä, glissandolla, nopeampaan preludi-taitteeseen joka melasrtini aito wieniläistä huurorinpilkahdusta kavahtaneelle ryppyotsaiselle kuulijan helpotukiseksi vakiinnutti musiikin tunnekylläisen lämpimän ja nimikkeestään huolimatta , vähemmän divertirti kuin vakavailmeisen konserttimusiikin pohjasävyn kuin mitä termi divertimento antaisi aiheen ja luvan otaksua osoittautuen ajan kulutusta hyvin kestäneeksi musiikiksi. Kuuntelin musiikkia miltei sydän pakahtuneena. Myös Melartinin lied-tuotanto osoittaa hänet verrtattomaksi humoristiksi joissa huumorin , älyn ja tumnteen välinen tasapaino on ideaalinen.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä