Siis...en voi vieläkään uskoa mitä päästi suustaan. Olen huomannut että on lapsen tulon jälkeen muuttunut hajamieliseksi ja hmmmm. hieman itsekkääksi, mutta tää nyt oli jo paksua.
Kertoi kuinka hänestä äitienpäivänä pitäisi juhlistaa kaikkia äitejä, ja ei pane pahakseen vaikka saisi onnitteluja tai lahjuksia muiltakin kuin perheen jäseniltä. Piti palopuheen siitä miten tärkeää työtä kaikki äidit tekee ja miten vähän sitä kunnioitetaan...
Todella paksua. PAKSUA!!!!
Itse ei ole kyennyt tekemään mitään neljään vuoteen synnytyksen jälkeen. Siis kykenee töihin ja leikkimään lapsensa kanssa, mutta muun kaataa mielellään muiden harteille, koska häntä pitää nyt auttaa, miehensä ei pysty kaikkeen.
Nyt tän neljän vuoden passaamisen jälkeenkö pitäisi alkaa vielä kunnioittamaan hänen äitienpäiväänsä...HUAH! Milloinhan äippä itse oppii näkemään muiden ihmisten määreet...hah, tuskin koskaan! Koska hänenhän täytyy nyt keskittyä äitiyteen, muista enää niin väliä.
Älkääkä nyt ruvetko ruikuttamaan kateuttani, koska tämän lähikokemuksen jälkeen en enää tiedä haluanko lasta ollenkaan.
Sisko sekaisin
äitiydestään
51315
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joiltakin naisilta lentää järki nupista pois samalla kun mukula putkahtaa alapäästä ulos.
Oma lapseni on nyt n. 1,5 vuotta ja en ole ensimmäisetä enkä tulevasta äitien päivästä numeroa jaksanut nostaa. Viime vuonna heräsin äitien päivänä aikaisin aamulla, laitoin aamukahvit, lapselle ruuat ja herätin ukon sitten vähän ennen kun lähdettiin ravaamaan kaikki mummut läpi. Tiedän mieheni arvostavan minua ilman lahjoja ja kahveja sänkyyn yms. ja lapseni ei vielä tätä touhua ymmärrä joten miksi hössöttää. Enkä nyt muutenkaan itseäni sen kummempana ihmisenä ole pitänyt kun ennen lasta. Moni ystäväni on oikein ihmetellyt asiaa (lapsettomat) kuinka en koko ajan jankuta kuinka raskasta on ja plaa, plaa.. Kulma kaikki muut muuttuvat paljon lapsen saamisen jälkeen.
On kahdenlaisia ihmisiä: ne, jotka kokevat kaiken tekemisensä raskaaksi ja ne, jotka eivät koe kaikkea tekemäänsä raskaaksi. Siskosi on ensimmäisen kaltainen ja voin hyvin kuvitella hänen valittavan jo siitä, että pitää leikata saksilla auki einesaterian pussi ja työntää se mikroon. Elämä vaan on vaikeeta ja hän taatusti uskoo tehneensä valtavia määriä, koska hän ei näe taakkansa takaa muuta maailmaa osatakseen suhteuttaa mikä on oikeesti raskasta. Kiitetään siis koko porukalla siitä, ettei siskollasi ole esim. vaikeasti kehitysvammaista lasta tai ukko tahtoisi muuttaa lähetyssaarnaajaksi syvimpään viidakkoon tmv. Siskosi olisi nimittäin jo punkan pohjalla makaassa ja valittamassa kovaan ääneen kohtuutonta taakkaansa. Et voi asialle mitään. Siskosi tulee ruikuttamaan aina. Kun lapsi on kasvanut, niin hänestä tulee ylirasitettu isoäiti yms. Joten anna hänen asettaa elämäänsä turhia odotuksia, koska hän myös joutuu käymän paljon tuskaa läpi todetessaan ettei kukaan älyä ylistää ja kiittää häntä joka käänteessä. Sinun kettuilut vain pahentaisivat tilannetta piinaavaksi teille kaikille.
En ruikuta kateudesta. Totean vaan, että jos motiivisi auttaa jotakuta on toive kiitollisuudesta, niin omat motiivisi eivät ole olleet puhtaat ja ongelma on sinun.
Eikö jokainen kaipaa kiitosta? On eri asia avustaa ilman kiitosta sairasta tai vanhaa ihmistä kuin tervettä, työkykyistä ja sanavalmista nuorta, joka on ilmeisesti vain patalaiska!