Onko pitkään sinkkuna olleilla jokin muuri päällä, kun tuntuu että on vaikea lähestyä vaikka kiinnostus olisi molemminpuolista?
olen huomannut tämän yrittäessäni lähestyä erästä jo vuosia sinkkuna ollutta. Itse olen vasta eronnut pitkästä suhteesta..
hän pitää minusta ihmisenä ja olen hänestä myös seksuaalisesti viehättävä. Tuntuu vain etten oikein pääse sisään hänen elämäänsä.
onko tämä tavanomaista käyttäytymistä jos on pitkään elänyt elämää pelkästään itselleen ja omilla ehdoilla?
ajatuksia ja kommentteja pliis.
Pitkään sinkkuna
Just some 1
7676
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
...että mikä tarve joillain ihmisillä on aloittaa uusi suhde melkein heti kun ollaan edellisestä erottu, varsinkin jos kyseessä on ollut pitkä suhde? Kuulostaa minusta jonkinlaiselta laastarisuhteelta tai siltä, että kyseinen ihminen ei osaa lainkaan elää ihan omillaan.
Mikä tarve ihmisillä on kommentoida ei kysyttyä asiaa? ensinnäkin, "juuri eronnut" on suhteellinen käsite. Mikä määrittää sen milloin saa / ei saa hakeutua uuteen suhteeseen? toiseksi, miksi en saisi vaikka samantien hakeutua uuteen suhteeseen jos se tuntuu minusta hyvältä? Yleensä eron jälkeen ihminen on huonoimmillaan ja silloin seura on hyväksi. ja kolmanneksi, jos et aio vastata alkuperäiseen kysymykseen, niin ole sitten mielummin vastaamatta. En aio kysyä sinulta lupaa, mutta olisin kiitollinen jos vastaisit kysymykseeni. Nimimerkistäsi päätellen osaisit varmasti vastata siihen.
No ajattelin nyt tuota kommentoida, kun se itseäni mietitytti. Tietääkseni täällä keskustelupalstalla on ihan vapaa oikeus kommentoida, eikä tarvitse aina vastata vain johonkin kysymyksiin? Voi hyvin olla, että pitkään sinkkuna olleella on jonkinlainen "muuri" päällä. On ehkä ollut niin pitkään omillaan, että on jo tottunut siihen. Ei välttämättä edes haluta rikkoa niitä omia tapoja ja rutiineita, vaan ollaan mielummin yksin kuten ennenkin. Tai sitten ei uskalleta ottaa riskiä ja päästää sitä toista sisään elämäänsä. Takana voi olla niin monta epäonnistunutta yritystä, ettei enää uskota sen oikean suhteen löytymiseen. Ennemmin ollaan kokonaan yrittämättä kuin otetaan se riski toiveikkaana ja petytään taas kerran. Sitten voi olla sellainenkin vaihtoehto, ettet ole hänen mielestään oikean tyyppinen hänen parikseen. Voihan ihmistä pitää mukavana ja hyvännäköisenä, vaikka hänestä ei olisikaan parisuhdemielessä kiinnostunut. Tai sitten hänellä on jo kiikarissa joku kiinnostavanpi? Kaikki nämä ovat pelkkiä veikkauksia. Ei kukaan muu voi tietää, että mitä sen tyypin mielessä liikkuu. Tällainen palstafilosofointi on periaatteessa ihan yhtä tyhjän kanssa. Ei sillä tyypillä välttämättä ole minkäänlaisia "muureja" yms. Jos täytyy jotain vinkkiä antaa, niin sanoisin että ota ihan rauhallisesti. Painostamalla et ainakaan saa mitään aikaiseksi, vaan luultavasti vain ajaisit hänet pois. Tee hienovaraisesti selväksi että olet kiinnostunut ja voita hänen luottamuksensa. Voit toki rohkaista ja itsekin vähän tuoda itseäsi tykö. Älä nyt kuitenkaan ala häntä urakalla piirittämään, jos et ole aidosti kiinnostunut jostain vakavemmasta. Jos hänellä herää toivo ja sitten dumppaatkin hänet, niin seuraavalla on taas kahta kauheanpi työ saavuttaa hänen luottamuksensa.
oon myös saanu kuulla siitä miten "vaikea" lähestyttävä oon ku en kerro itestäni enkä tietyllä tavalla päästä lähelle, saati osaa olla yötä enkä mitään muutakaan.. kyllä sillä on paljoki vaikutusta jos on tottunu yksin olemaan ja tekemään omiaan mutta ei se tosiaan tarkota etteikö välttämättä olis mitään halua ruveta mihinkään, pitäis varmaan kai oikealla tavalla osata lähestyä ja antaa aikaa.
Näin juuri ajattelinkin sen olevan. Hyvä vastaus, kun otit kantaa olennaiseen etkä saivarrellut. Ja sieltä tuli se avainsana: aika. Pikkuhiljaa, lähestyä rauhassa, antaa tilaa ja aikaa uudessa tilanteessa.
niin oletko todella valmis vakavasti seurustelemaan? Pitkään sinkkuna olleet ovat tottuneet siihen omaan elämään ja saattavatkin olla varsin tyytyväisiä siihen nykyiseen elämään, joten sen vaihtaminen parisuhteeseen pistää asiat puntariin, ehkä on edettävä ajan kanssa.
näin vuosia sinkkuna olleena ei ole oikein kiinnostusta enää minkäänlaiseen suhteeseen. Paitsi kaveruussuhteeseen ehkä, mutta ei parisuhteeseen. On tottunut tähän ja tyytyväinen elämäänsä. Ei vaan ole tarvetta muuhun.