Huutava pula

Uudellamaalla avoinna peräti 144 siivoojan paikkaa! Miksei kaikki Uudenmaan työttömät, noin reilut 50 000 mene siivoamaan? Jos järjestetään vuorotyönä olettaen työajan olevan 8 tuntia/päivä niin jokaiselle työttömälle tulisi 1,4 minuutin työvuoro. Saataisiin tilastot todella kauniiksi kun eivät olisi enää työttömien kirjoissa. Ja palkkaa kertyisi huimat 18 centimeä jos tuntiliksa olisi 8 euroa. Paljonkohan siitä tulee eläkekertymää? T: talous guru
8427
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

473 avointa siivoojan paikkaa. Herää kysymys miksi pitää tuoda Kiinasta? Kyse ei ole mistään siivoojapulasta vaan rahasta, siinä yksinkertainen ja oikea vastaus.

Äänestä
  • ihan pakko viedä tuonne iltalehteen, ette kai pahastu? Muokkaan hieman.

    Äänestä

  • tämän il-palstalle kirjoitti:

    ihan pakko viedä tuonne iltalehteen, ette kai pahastu? Muokkaan hieman.

    hieman lisää faktaa: Kun hakua tarkentaa, työn kesto yli 12 kk ja kokopäivätyö niin avoimia paikkoja on enää 118! Onpa kova pula siivoojista tosiaan....

    Äänestä

  • tämän il-palstalle kirjoitti:

    ihan pakko viedä tuonne iltalehteen, ette kai pahastu? Muokkaan hieman.

    niin nähdään miten asiaa kommentoidaan...

    Äänestä

  • Miten siinä voi olla kysymys rahasta jos palkkaus on tessin mukainen? Ei siivoojan palkka ole mikään huono palkka, on se pienempi kuin monella muulla alalla mutta ei se huono ole. Sen on siivoojien edustajat liittokohtaisissa neuvotteluissa itse neuvotelleet ja hyväksyneet. Katsokaapa sitäkin kuinka paljon siivoojia on tällä hetkellä työssä! Nämä siivoojat maksavat palkallaan elantonsa hankkivat tarvitsemansa ja tekevät työnsä. Tämän marisijajoukko täällä on sellainen, että heitä ei saa mihinkään töihin milloinkaan ja he ovatkin ottaneet siivoojien ahkeran ja kunniakkaan ammattikunnan hampaisiinsa, jotta voivat koettaa perustella jotenkin omaa vetämättömyyttään.

    Äänestä

  • ??? kirjoitti:

    Miten siinä voi olla kysymys rahasta jos palkkaus on tessin mukainen? Ei siivoojan palkka ole mikään huono palkka, on se pienempi kuin monella muulla alalla mutta ei se huono ole. Sen on siivoojien edustajat liittokohtaisissa neuvotteluissa itse neuvotelleet ja hyväksyneet. Katsokaapa sitäkin kuinka paljon siivoojia on tällä hetkellä työssä! Nämä siivoojat maksavat palkallaan elantonsa hankkivat tarvitsemansa ja tekevät työnsä. Tämän marisijajoukko täällä on sellainen, että heitä ei saa mihinkään töihin milloinkaan ja he ovatkin ottaneet siivoojien ahkeran ja kunniakkaan ammattikunnan hampaisiinsa, jotta voivat koettaa perustella jotenkin omaa vetämättömyyttään.

    loispummiyrittäjä. Tiedät hyvin, että kiinalaisille ei mitään TES-palkkoja makseta. Hyvä jos saavat euron tunnissa. Turha yrittää venkoilla, kaaleppi loispummi, ei täällä kukaan muu ole kirjoittanut siivoojista negatiiviseen sävyyn kuin sinä.

    Äänestä

  • ??? kirjoitti:

    Miten siinä voi olla kysymys rahasta jos palkkaus on tessin mukainen? Ei siivoojan palkka ole mikään huono palkka, on se pienempi kuin monella muulla alalla mutta ei se huono ole. Sen on siivoojien edustajat liittokohtaisissa neuvotteluissa itse neuvotelleet ja hyväksyneet. Katsokaapa sitäkin kuinka paljon siivoojia on tällä hetkellä työssä! Nämä siivoojat maksavat palkallaan elantonsa hankkivat tarvitsemansa ja tekevät työnsä. Tämän marisijajoukko täällä on sellainen, että heitä ei saa mihinkään töihin milloinkaan ja he ovatkin ottaneet siivoojien ahkeran ja kunniakkaan ammattikunnan hampaisiinsa, jotta voivat koettaa perustella jotenkin omaa vetämättömyyttään.

    http://yle.fi/mot/mv281002/kasikirjoitus.html Mielenkiintoinen tuo filunkitohvelin eka kommentti. Orjana Iittalassa Kertomus siitä, miten hämäläinen kivenhakkaamo sai palvelukseensa hyvin edullisia kiinalaisia kivityömiehiä. MOT 28.10.2002, TV1 kello 20.00. Iittalan kivijaloste Oy:n tuotantolaitos Iittalassa, Kanta-Hämeessä. Täällä työskentelee kivenhakkaajina joukko kiinalaisia kivimiehiä. Jokaisella on kuukausittainen työkiintiö: 156 metriä reunakiveä kuukaudessa. Tavoite on suomalaisen mittapuun mukaan kova, mutta kiinalaiset ovat tunnetusti ahkeraa väkeä. Mistään halpatyövoiman hyväksikäytöstä ja Suomen lakien kiertämisestä ei pitäisi olla kysymys. Miesten työluvat ovat kunnossa: Hämeenlinnan työvoimatoimisto on niitä puoltanut. Suomen työsopimuslaki on voimassa myös Kalvolassa. Jukka Viitaniemi: "Pilkulleen on haluttu noudattaa sitä mitä tasavallassa laki sanoo. Eikä oikaista mistään eikä pimittää mitään. Homma on ollut täysin avointa ja reilua, me ei ole haluttu yhtään piilotella eikä salata mitään tässä. Siellä on käynyt tarkastajia monenlaisia ja toistaiseksi ei ole kuulunut, että olisi mitään käryä mistään noussut." Iittalan kivijalosteen omistaja ja toimitusjohtaja on Jouni Soramäki. Hänen vanha kaverinsa, kunnanvaltuuston puheenjohtaja on joutunut riitelemään työntekijöitä edustavan Rakennusliiton aluetoimitsijan kanssa. Liitto on sitä mieltä, ettei Iittalan Kivijalosteen hakkaamolla noudateta Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimusta. Veikko Raitanen: "Palkan osalta voidaan sanoa että ei oo kyllä noudatettu suomalaista palkkatasoa. Se on reilusti alle, ja tässä on käynyt ilmi, että se raha mikä näille on yleensäkin mennyt niin se on hyvin olematon. Esimerkiksi mä pyysin Iittalaan kivijalosteelta selvitystä siitä, mitä heille on maksettu, dollareissa ja markoissa ja kaikista näistä, vastausta en oo koskaan saanu siitä." Rakennusala ei ole ainoa, jossa kiistellään ulkomaisen työvoiman käytöstä ja työlupaehtojen noudattamisesta. Valtionyhtiö Finnair haki ja sai viime talvena yhteensä 50 työlupaa kiinalaisille ja thaimaalaisille lentoemännille. Yhtiö perusteli tarvetta Kaukoidän-lentojensa kielitaitovaatimuksilla. Idän reiteillä matkustamossa pitäisi olla thainkielen sekä mandariini- ja kantoninkiinan taitoisia henkilöitä. Työntekijöitä edustava lentoemäntien ja stuerttien yhdistys ei perustelua hyväksynyt. Se epäilee Finnairin turvautuvan halpatyövoimaan säästääkseen palkkamenoissa. Riitaan ei ole saatu sopua, osittain siksi että aasialaiset lentoemot eivät ole Finnairin vaan ulkomaalaisten työnvuokrausfirmojen palveluksessa. Asiaa on käyty setvimässä jopa työministerin pöydässä. Tarja Filatov: "Jos työntekijä on jonkun ulkomaisen, ulkomaisessa maassa olevan firman palveluksessa niin silloin tavallaan sen maan työehtoja noudatetaan silloin jos hän on täällä ikään kuin alihankintatehtävissä ja sit on katsottu et Suomessa oleva yritys ei pysty valvomaan sitä, että noudatetaanko siellä ja silloin jos tämmöinen vastuu langetetaan suomalaiselle yritykselle niin sen on mahdoton ikään kuin pitää kiinni siitä vastuusta. - - Sitähän voidaan alihankinnan kautta kiertää tavallaan kaikkia niitä velvoitteita, joita asetetaan suoraan työntekijöiksi palkatuille ihmisille." Pohjois-Helsingin Puistolassa on työmaa osoitteessa Tatti 7. Tähän tulee teollisuushalli. Kohteeseen on anottu ja myönnetty työlupia virolaisille rakennusmiehille useaan otteeseen, ensimmäisen kerran jo vuonna 2000. Poliisi on uusinut luvat Helsingin työvoimatoimiston suosituksesta. Kävimme viime huhtikuussa katsomassa, miten työ on edistynyt. Samaan aikaan kiinalaiset kivimiehet hakkasivat reunakiviä Iittalassa. Heidän kontaktinsa Suomeen oli alkanut keväällä 2001. Wang Yonghong: "Näimme kotona TV:stä mainoksen, jossa kerrottiin, että suomalainen pomo panee pystyyn yhtiön, joka tarvitsee työmiehiä, kivimiehiä. Olemme tehneet kotikaupungissa kivityötä jo 20 vuotta." Wang Shiyi: "Näimme televisiosta kutsun matkatyöhön Suomeen. Tehtävänä oli kuukaudessa 156 metriä kiveä. Palkka olisi 450 dollaria ja lisäksi 90 dollaria elämiseen." Zhan Yangsheng: "Tämä oli ensimmäinen tilaisuus meille kivityöläiselle lähteä ulkomaille töihin." Kiinalaisen TV-mainoksen suomalainen pomo oli Jouni Soramäki Iittalasta. Hän matkusti itse miesten kotiseudulle, reilun sadan kilometrin päähän Wuhanin suurkaupungista pohjoiseen. Suomeen lähtijöitä oli enemmän kuin tarpeeksi. Halukkaille järjestettiin koe. Wang Shiyi: "Me kaikki ilmoittauduimme. Kun Soramäki järjesti kokeen, mukana oli kymmeniä miehiä. Heistä valittiin 12 ja sitten järjestettiin toinen koe ja Soramäki valitsi 7 työntekijää, meidät, jotka tulimme tänne ensimmäisenä." Zhan Yangsheng: "Meidän kiinalaisen työnvälitysyhtiön Xinxian laowu richun pomo onnitteli meitä ja sanoi: Suomalaisen firman pomo on itse valinnut meidät." Valinnan jälkeen puhuttiin työehdoista. Palkka olisi kaksi kertaa niin suuri kuin kiinalaisessa kivenhakkaamossa, eikä muutakaan valittamista pitänyt olla. Wang Yonghong: "Kun tapasimme suomalaisen pomon ravintolassa, hän kertoi kivenhakkaamon oloista. Hän sanoi, että Suomi on kehittynyt maa ja kaikki ovat samanarvoisia lain edessä. ’Te ja suomalaiset työmiehet olette samassa asemassa, koska menette Suomeen.’ Niin hän sanoi meille." Zhan Yangsheng: "Olin kuullut yläkoululaisilta, että Suomi on rikas maa, jossa noudatetaan lakia ja kaikki ovat tasa-arvoisia." Ennen lähtöään kiinalaisten etujoukko joutui välitysfirman järjestämään koulutukseen, josta heidän oli maksettava. He joutuivat myös lainaamaan rahaa matkaa varten ja hankkimaan takaajia siltä varalta, että jotain menisi pieleen. Samoihin aikoihin Soramäki anoi seitsemälle ensimmäiselle kiinalaiselle työlupia. Apuna oli kunnanvaltuuston puheenjohtaja suhteineen. Jukka Viitaniemi: "Ensimmäinen yhteydenotto otettiin viranomaiseen, joka oli työministeri Tarja Filatov. Ministeriöstä saimme sitten neuvoja siitä kuinka tämä hakemus pannaan liikkeelle, ja ensimmäinen kontakti oli, että me mentiin tämän hakemuksen kanssa Hämeenlinnan työvoimatoimistoon." Asiaa käsitteli toimiston apulaisjohtaja. Hän joutui kysymään neuvoa työsuojeluviranomaisilta ja Rakennusliiton aluetoimistosta. Ammattiliitto vastusti lupien myöntämistä, mutta neuvottelujen jälkeen lupia puollettiin ja myönnettiin. Raija Jokinen: "No tätä työlupaa puoltaessani niin minä olen kyllä lähtenyt siitä että Iittalan kivijaloste vastaa siitä että kaikki alan työehtosopimuksen mukaiset kuviot täyttyvät ja että ehtoja noudatetaan, et se on ollu mulla kyllä lähtökohta tän asian käsittelyssä. - Tarkoittaako tämä sitä, että teidän lähtökohtanne oli että Iittalan kivijaloste oli työnantajan asemassa? - Kyllä tarkoittaa. Tässä on Rakennustuoteteollisuuden yleissitova työehtosopimus. Työsopimuslain mukaan sen vähimmäisehtoja pitäisi noudattaa myös työnantajaliittoon kuulumattomissa yrityksissä. Sopimuksen mukainen palkka kiinalaisten kanssa sovituilla työkiintiöillä olisi vähintään 1800 euroa kuukaudessa. Kiinalaiset tekivät Soramäen kanssa vain suullisen sopimuksen. Tässä on kopio Iittalan kivijalosteen ja kiinalaisen työnvälitysfirman sopimuksesta. Sen mukaan kivimiesten kuukausipalkka on 4680 Suomen markkaa eli 787 euroa. Työluvat myönnettiin siis selvästi työehtosopimuksen alittavalla palkkatasolla. Raija Jokinen: Silloin kun asia oli esillä ja tätä kivimiesten tuloa tänne valmisteltiin niin minulla on kyllä se tieto että rakennusliiton edustajat ja työnantajan edustaja tapasivat, ja mulla on oikeus luottaa siihen että siellä on kyllä keskusteltu mikä on sitten alan työehtosopimuksen mukainen palkka ja myöskin sitten on sovittu siitä että millä tavalla tämä rakennusliitto sitten valvoo että näitä suomessa noudatettavia työehtosopimuksia todella noudatetaan siellä, et mun on vaikea millään muulla tavalla sitä asiaa käsitellä, koska lähden siitä, että kun asiasta on sovittu niin kaikki osapuolet noudattavat sitä." Palataan hetkeksi takaisin Helsinkiin, Tatti-kadun työmaalle. Ensimmäinen käyntimme oli huhtikuussa. Tämä kuva on toukokuulta. Virolaisia työmiehiä ei ole näkynyt, vaikka heidän pitäisi työlupien mukaan olla töissä täällä eikä missään muualla. Kiinalaiset kivimiehet puolestaan aloittivat työnsä reilu vuosi sitten juuri siellä missä pitikin. Totuttelun jälkeen työ sujui. Miehet pysyivät tavoitteessa: 156 metriä kuukaudessa. He pyysivät Soramäen pariskuntaa lähettämään palkkansa suoraan kiinalaiselle välitysfirmalle, jotta he saisivat velkansa ripeästi maksettua. Talven tullessa alkoivat ongelmat. Wang Yonghong "Työpaikalla ei ollut mitään lämmitystä. Meidän piti tehdä töitä 20 asteen pakkasessakin, Katoksen seinäkangas ei pitänyt tuulta, se nousi jos tuuli. Joka paikassa oli lunta." Wang Shiyi: "Niinpä meidän kätemme kylmettyivät ja iho rikkoontui haavoille. Haavat piti sitoa sideharsolla." Wang Yonghong: "Saimme haavoja kylmästä. Pomo antoi meille vain neljä paria käsineitä. Meidän seitsemän jälkeen Kiinasta tuli vielä viisi työmiestä. Ennen heidän tuloaan soitimme kiinalaiseen työnvälitysfirmaan ja pyysimme tuomaan lisää rukkasia ja kasvosuojia. Kiinalaisen yhtiön johtaja sanoi, että talossahan on lämmitys eikä uskonut meitä - ja sisällä on 20 astetta lämmintä. Sanoimme ettei meillä ole mitään, he sanoivat että siellähän on oikein hyvin. Joten suomalainen pomo huijasi meitä." Myös työtehtävistä ja palkasta oli erimielisyyttä. Zhan Yangsheng: "Se mitä kivistä sovittiin Kiinassa oli toisin kuin täällä. Myös kivien muoto oli toinen, eikä tehtaassa ollut luvattua lämmitystä. Palkka ei ollut sama. Kiinassa mainoksessa puhuttiin 450 dollarista ja lisäksi luvattiin 90 dollaria elämiseen. Täällä 90 dollarin ruokaraha sisältyikin 450 dollariin." Erimielisyyksien selvittely oli vaikeaa, koska kiinalaiset eivät puhu englantia sen enempää kuin suomeakaan. Kieliongelmat kärjistyivät keväällä, kun työnantaja toi miehille papereita allekirjoitettavaksi. Wang Shiyi: "Toukokuussa pomo pyysi meitä allekirjoittamaan asiakirjan, mutta emme allekirjoittaneet, koska emme ymmärtäneet. Hän lähetti faksin Kiinaan työnvälitysyhtiöön ja uhkasi takaajiamme sekä kotiväkeämme ja vaimojamme, koska emme olleet allekirjoittaneet." Kiista allekirjoituksista jatkui melkein koko kesän. Suurin osa miehistä taipui. Tässä ohjelmassa esiintyvät kolme työläistä vastustivat sitkeimmin vieraskielisten papereiden allekirjoittamista. Yksi papereista oli työluvan jatkohakemus. Toisen sisältöä he eivät voineet hyväksyä saatuaan selville mitä se tarkoittaa. Zhan Yangsheng: "Toinen paperi oli sitten kiinaksi. Tulkki oli kääntänyt sen. Esimerkiksi tämä kohta ei sopinut meille. Meidän piti luopua kaikista oikeuksista. Niinpä emme allekirjoittaneet." Herra Zhanin osoittama kohta kuuluu suomeksi näin: Lukija: "Jos meidän työlupa-anomuksemme on hylätty tai hylätään, niin emme tule pyytämään korvausta Iittalan Kivijaloste Oy:stä tai mistään muultakaan taholta. Kaikista meidän palkkaamme liittyvistä asioista sovitaan meidän kiinalaisten työnantajiemme kanssa." Tässä oli se ongelma, että miehet pitivät Jouni ja Johanna Soramäkeä työnantajanaan. Kun he lähtivät välitysfirmansa kursseilta Suomeen, he saivat mukaansa tämän kirjasen. Siinä annetaan tarkkoja ohjeita käyttäytymisestä ulkomaalaisen työnantajan palveluksessa. Lukija: "Teidän ei tule vastustaa ulkomaalaista työnantajaanne edes silloin kun hän kiusaa teitä. - - Teidän ei tule pitää taukoa väsymyksen vuoksi, ei edes silloin kun teillä on pieni sairaus." Näiden ohjeiden hengessä miehiä myös kohdeltiin. Kun yksi heistä mursi kätensä ja se jouduttiin kipsaamaan, hän oli parin päivän kuluttua taas työpisteessään. Miehet vietiin myös Helsinkiin korjailemaan mukulakiviä. Loukkaantunut mies oli mukana, vaikka hänelle olisi kuulunut työehtosopimuksen mukainen 28 päivän palkallinen sairasloma. Soramäet kieltäytyivät MOT:n haastattelupyynnöistä eivätkä antaneet kuvata itseään. Kipsikätisen miehen työskentelystä rouva Soramäki kuitenkin suostui selittämään sen verran, että tämä oli nimenomaan halunnut palata töihin eikä häntä voitu estää. Sairausajan palkasta kiinalaisille ei kuitenkaan ollut kerrottu. Elokuun 19:ntenä Kivijalosteen tehtaalle tuli poliisi Hämeenlinnasta ja miesten tuntema tulkki Helsingistä. Nyt heille selitettiin, että kysymys on vain työlupa-anomuksen jatkosta. Miehet allekirjoittivat, koska heidän oli alun perinkin tarkoitus työskennellä Suomessa kaksi vuotta. Saman viikon sunnuntaina tapahtui odottamaton käänne. Wang Yonghong: "Elokuun 25:ntenä, kun olimme jo allekirjoittaneet työlupa-anomukset, pomo tuli kello 15, maksoi meille palkkarästejä 200 dollarin kuukausipalkan mukaan ja käski meidän lähteä viidessä minuutissa. Emme halunneet lähteä, koska olimme tehneet kovasti työtä vuoden, mutta emme olleet ansainneet vielä edes matkarahoja takaisin." Zhan Yangsheng: "Silloin olimme hyvin surullisia, koska perheeni oli kuluttanut 30 000 Yuania (4 000 euroa) Suomen-matkaani. Vuoden työn jälkeen emme olleet ansainneet tarpeeksi maksaaksemme pankkilainan takaisin. Emme halunneet lähteä. Sitten pomo soitti Hämeenlinnan poliisille. Poliisi otti kiinni, tunki autoon ja kuljetti meidät lentokentälle." Lentokentällä rouva Soramäki ohjasi miehiä lähtöselvitykseen. Paikalle tuli myös Kiinan suurlähetystön kaupallisen osaston edustaja sekä kivityömiehiä auttanut helsinkiläinen tulkki. Diplomaatin ja tulkin välille syntyi sanaharkkaa, jota selvittämään piti kutsua lentoaseman poliisi. Tulkki yritti selittää, että miehet eivät halua lähetä. Rouva Soramäki ja kiinalainen diplomaatti väittivät, että miehet haluavat lähteä. Jossain vaiheessa Soramäki veti esiin nämä Hämeenlinnan poliisilaitoksella allekirjoitetut lomakkeet. Pian sen jälkeen myös lentokentän poliisi oli sitä mieltä, että miesten on lähdettävä. Kinastelussa meni kuitenkin niin kauan, että kivimiehet myöhästyivät Pekingin-koneesta. Niinpä he jäivät lentoasemalle yöksi; liput siirrettiin seuraavalle päivälle. Mutta toinenkaan karkotusyritys ei onnistunut, eivätkä miehet päässeet nauttimaan Finnairin kiinankielisten lentoemäntien palveluista. Wang Yonghong: "Seuraavana päivänä – olimme tehneet työtä vuoden emmekä ansainneet mitään - meillä ei ollut mitään toivoa, itkimme. Sitten tuli ammattiliiton virkailija ja sanoi, että voimme jäädä. Halusimme jäädä. Olimme hyvin iloisia. Se oli hyvä tunne." Rakennusliiton edustaja oli ottanut yhteyttä Hämeenlinnan poliisiin ja saanut selville, ettei miehiä ole karkotettu, vaan he ovat maassa laillisesti odottamassa uutta työlupapäätöstä. Rajavartioston edustaja totesi, ettei lentokentän poliisille esitetyillä maastapoistumislomakkeilla ollutkaan mitään virkaa. Rakennusliitto on tehnyt Iittalan Kivijalosteen toiminnasta tutkintapyynnön poliisille. Liitto epäilee yrityksen syyllistyneen muun muassa ulkomaalaislain vastaiseen työsyrjintään. Esitutkinta on kesken. Valtionsyyttäjä päättää aikanaan, viedäänkö juttu oikeuteen ja minkälainen syyte Soramäkiä vastaan mahdollisesti nostetaan. Wang Shiyi: "Hän kohteli meitä epäreilusti. Kun saimme tulkin ja puhuimme hänelle palkasta, hän suuttui ja sanoi meidän olevan inhottavia." Kolmelle kiinalaiselle on luvattu pääkaupunkiseudulta uudet työpaikat, mutta he eivät voi tehdä mitään ennen kuin esitutkinta on ohi ja ulkomaalaisvirasto on päättänyt työluvista. Rakennusliitto on myös auttanut miehiä laatimaan maksamatta jääneistä korvauksistaan anomukset palkkaturvaan. Elokuun lopulla Tatti-kadun työmaalla näytti tältä. Työt eivät olleet vielä alkaneet. Ehkä virolaisten työmiesten kesäloma sotki suunnitelmia. Kivimiesten tarinassa askarruttaa Kiinan suurlähetystön aktiivisuus suomalaisen työnantajan puolesta. Kiinaa hallitsee kommunistinen puolue, jonka luulisi puolustavan oman maansa proletaareja ulkomaista kapitalistia vastaan. Uteliaisuutta herättää myös, että Kiinan suurlähetystö on hankkinut Kalvolasta kesähuvilaksi Vanajaveden rannalla sijaitsevan koulurakennuksen. Talo on vain muutaman kilometrin päässä Iittalan kivijalosteen tuotantolaitokselta. Sovin haastattelusta Kiinan kaupallisen edustuston johtajan herra Lin ja hänen alaisensa Guon kanssa. Haastattelupäivän aamuna Guo soitti ja peruutti tapaamisen. Koko lähetystöllä on kuulemma nyt liian paljon tekemistä presidentti Tarja Halosen marraskuisen Kiinan-vierailun vuoksi. Mutta he voisivat vastata kysymyksiimme faksilla. Yritimme vielä neuvotella. "Teen televisio-ohjelmaa, joten tarvitsisin myös haastattelun. Siinä ei menisi kauaa…" Päätimme vielä kääntyä Kiinan suurlähettilään puoleen, koska kaupallinen osasto ei ollut yhteistyöhaluinen. Mutta hänkin oli liian kiireinen ja ilmoitti, että faksi riittää. "Olisiko suurlähettiläs Zhang Zhijian tavattavissa…" Seuraavana päivänä kolme kivimiestä käskettiin vierailulle Kiinan edustuston kaupalliselle osastolle. Miehet menivät hieman epäröiden. Kiinalainen välitysfirma on haastanut heidän omaisensa ja takaajansa oikeuteen ja vaatinut tuhansien eurojen takuusummia palautettavaksi. Yhtiö väittää totuuden vastaisesti, että miehet ovat nyt Suomessa laittomasti. Puhuttelu lähetystössä kesti puolitoista tuntia. Jälkeenpäin miehet kertoivat, että heitä oli käsketty palaamaan Kiinaan välittömästi. Kaikki kolme vastasivat jälleen, että he haluavat jäädä Suomeen saadakseen edes hieman rahaa säästöön. Paluu tyhjin taskuin merkitsisi heidän kulttuurissaan häpeää ja kasvojen menetystä. Miehille selitettiin myös, että he eivät voi voittaa mitään oikeusjuttua suomalaista työnantajaa vastaan, joten on turha edes yrittää mitään. Tässä asiassa lähetystö saattaa toki olla oikeassa. Kyösti Suokas: "Ulkomaalainen työntekijähän ei Suomessa voi oikeastaan saada millään lailla oikeutta, koska tämä työsopimus joka ulkomaalaisella työntekijällä on työnantajaansa, niin työnantajahan voi päättää sen koska hyvänsä, ja se tarkoitta että ulkomaalainen työntekijä joutuu pois suomesta. Ulkomaalaiset työntekijät ovat yleensä täysin rahattomia ihmisiä, ei heillä ole varaa käynnistää oikeustoimia sen enempää suomessa kuin kotimaassaan. Ammattiliitot antavat oikeusapua jäsenilleen, mutta yleensä edellytetään että jäsenyys on kestänyt kuusi kuukautta ennen kuin riita-asia syntyy. Ulkomaalaiset eivät uskalla liittyä ammattiliiton jäseneksi koska meillä on tapauksia, että jos ulkomaalainen on liittynyt ammattiliiton jäseneksi niin siitä seuraa lopputili." Guo ja Li pitivät lupauksensa. Faksi lähetti peräti neljä liuskaa tekstiä; koko vastaus on luettavissa MOT:n kotisivulla internetissä; tässä pari avainkohtaa: Lukija: "Kiinan hallitus pyytää Suomessa olevia Kiinan kansalaisia noudattamaan Suomen lakeja ja kunnioittamaan paikallisia tapoja. Kiinalaisten pitäisi tietysti noudattaa myös kotimaansa lakeja. Heidän pitäisi rakastaa isänmaataan ja olla sille uskollisia sekä noudattaa sopimusta." "Näiden kolmen kivityöläisen pitäisi palata kotiin niin pian kuin mahdollista. Uskomme myös, että kiinalainen työvoimanvälitysyhtiö varmaankin järjestää heidän työnsä ja elämänsä kunnollisesti." "Maidemme välillä on tänä vuonna korkean tason vierailuja. Tämä on pääasia ja meidän edessämme oleva tehtävä. Tehkäämme jotakin hyvää edistääksemme kansojemme välisiä ystävällisiä suhteita ja maidemme taloussuhteita." Syyskuun puolivälissä Kalvolassa oli aihetta pieneen juhlaan, kun eduskunnan kansliatoimikunta päätti uuden lisärakennuksen kiviurakoista. Talon seiniin tulee samanlaista Kalvolan graniittia kuin vanhan parlamentin julkisivussa. Ja asennustyön aliurakoi edullisen tarjouksen tehnyt Iittalan Kivijaloste Oy. Jukka Viitaniemi: "Minusta tässä ei ole mitään ongelmaa. Homma jatkuu ja kiveä jalostetaan Iittalassa, kotimaista kiveä ja lähinnä tuonne pääkaupunkiseudulle, arvorakennuksiin. Valtakunnan merkkikohteisiin." Veikko Raitanen: "Tässä on nyt niin että totta kai me halutaan, että tämmöisiä merkkirakennuksia tehdään ja tältä alueelta kivet menee sinne, mutta halutaan myös sitä, että ihmisille ketä tekee tätä työtä niin ne saavat semmoset korvaukset kuin heille suomalaisen lainsäädännön ja työehtosopimuksen mukaan kuuluu." Tarja Filatov: "No mä en tunne sitä eduskunnan tilannetta, mutta sehän palaa just tähän ydinkysymykseen elikkä että jos joku käyttää ikään kuin alihankintaketjun kautta työvoimaa jolle ei makseta suomalaista palkkatasoa niin ollaan ongelmallisessa tilanteessa mutta tässä kai se ydin on jos mä ajattelen työministeriön näkökulmasta niin se että meillä ei tämmöstä kiviosaamista suomessa ole, et se on tavallaan kiistaton tosiasia että sellasta työvoimaa ei Suomessa oo ollu tarjolla." Iittalan kivijaloste on menestyvä yhtiö. Omistajaperhe on rakentanut itselleen muhkean kivitalon. Kiinalaisten käytöstä saatu säästö ei tosin näy julkaistuissa tilinpäätöksissä Yhtiötä voi kuitenkin epäillä markkinahäiriköksi. Kysymys Viitaniemelle: "Soramäen kilpailijat eivät pidä tästä tilanteesta, että..." Viitaniemi: "Ilman muuta, koska täähän on markkinatalousyhteiskunta ja täällä kilpailu on ankaraa ja se että jos joku on tehny hyvän sopimuksen ni ei siinä pitäis olla kellään nokan koputtamista, mä luulen että nää kilpailijat voisivat tehdä ihan samanlaisen tempun, tuoda niitä työmiehiä Kiinasta; nythän ne tuo sitä kivee sieltä Kiinasta." Onko Iittalan tapaus vain harvinainen poikkeus? Tehdäänkö tässä tikusta asiaa? Lähetin noin 50:lle umpimähkään valitun rakennusyhtiön toimitusjohtajalle kirjeen, jossa kysyin mielipidettä ulkomaalaisten halpatyöntekijöiden vaikutuksesta markkinatilanteeseen. Vastauksia tuli tusinan verran; tässä muutama esimerkki: Lukija: "Kilpailu kiristyy, vääristyy, laittomuudet ja harmaat markkinat lisääntyvät ja niin edelleen." "Suomalaisen työvoiman käyttöön perustuvat tarjoukset eivät ole kyseisessä tilanteessa kilpailukykyisiä. "Toivomme, että viranomaiset hallinnoivat asiaa niin, ettei kilpailutilanne vääristyisi ja kaikkia lakeja ja sopimuksia noudatettaisiin." Jari Syrjälä: "Mä uskon, että kaikkien työnantajien jotka täällä Suomessa toimivat, yhteinen huoli on se, että pelataan samoilla pelisäännöillä, koska jalkapalloa ei voi pelata sillai että joku pelaa biljardipöydällä ja joku jalkapallokentällä. Pitää samoilla säännöillä selviytyä." Iittalan kivijalosteen tapauksessa apuun on kutsuttu poliisi ja oikeuslaitos. Myös Lentoemäntien ja stuerttien yhdistys on tehnyt Finnairin toiminnasta tutkintapyynnön poliisille. Sen avulla työntekijät yrittävät estää alansa palkkatason ja työehtojen dumppaamisen aasialaiselle tasolle. Lakipykäliä suomalaisten työehtojen ylläpitämiseksi siis löytyy, jos sopimusten polkemisesta on näyttöä. Toistaiseksi poliisitutkinnat ovat kuitenkin olleet harvinaisia, ja työtuomioistuin on ollut ainoa oikeussali, jossa näitä riitoja on käsitelty. Tarja Filatov: "Jos mä olen koko ajan tässä kertonu että tähän puuttumiseen ollaan etsimässä lisävälineitä koska se ilmiselvästi on ongelma niin en kai mä voi olla mitään muuta mieltä kuin sitä että tässä käytetään tavallaan väärin ulkomaista työvoimaa silloin jos heille ei makseta suomalaisittain ja silloin myös kilpailu vääristyy, niin kuin sanoin tossa aikasemmin että se on tässä yks ydinongelmia, että on kyse tasa-arvosta, on kyse kilpailun tasavertasuudesta ja on kyse ihan tämmösistä yleisistä ihmisoikeus lähtökohdista että onko muualta tullut työntekijä saman arvoinen kuin suomalainen." Ulkomaalaisille tilapäistyöntekijöille myönnettyjen työlupien määrän kasvaessa on kuitenkin syytä kysyä, voiko valvontaongelmaa koskaan ratkaista uusilla pykälillä ja byrokratialla. Kyösti Suokas: "Tätä moraalista ongelmaa ei tietenkään ratkaista lakipykälillä, ja lakipykälät ei ylipäätänsä tätä ongelmaa ratkaise. Mutta itse näen tämän näin että me suomalaiset joudumme arvioimaan minkälaisessa suomessa me tulevaisuudessa haluamme elää, minkälaisilla pelisäännöillä täällä toimimme. Suomalaiset eivät halua ostaa tuotteita jotka on teetetty lapsityövoimalla, suomalaiset eivät halua syödä ruokaa jos eläimet on kasvatettu ala-arvoisissa olosuhteissa. Yhtä hyvin suomalaiset voivat päättää, että he eivät osta asuntoja jotka on rakennettu pimeällä työvoimalla, alipalkatulla ulkomaalaisella työvoimalla." Wang Shiyi: "Minulla ei ole muuta sanottavaa. Suomessa monet olivat ystävällisiä ja auttavaisia paikkakunnalla ja toivat meille ruokaa. Olemme hyvin kiitollisia." Viimeinen vierailu Tatti-kadun työmaalla. Vuodenajat vaihtuvat, virolaisten työntekijöiden työluvat uusitaan, mutta työmaalla ei näy ketään.

    Äänestä

  • ??? kirjoitti:

    Miten siinä voi olla kysymys rahasta jos palkkaus on tessin mukainen? Ei siivoojan palkka ole mikään huono palkka, on se pienempi kuin monella muulla alalla mutta ei se huono ole. Sen on siivoojien edustajat liittokohtaisissa neuvotteluissa itse neuvotelleet ja hyväksyneet. Katsokaapa sitäkin kuinka paljon siivoojia on tällä hetkellä työssä! Nämä siivoojat maksavat palkallaan elantonsa hankkivat tarvitsemansa ja tekevät työnsä. Tämän marisijajoukko täällä on sellainen, että heitä ei saa mihinkään töihin milloinkaan ja he ovatkin ottaneet siivoojien ahkeran ja kunniakkaan ammattikunnan hampaisiinsa, jotta voivat koettaa perustella jotenkin omaa vetämättömyyttään.

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kiinalaiset kivimiehet saamassa muhkeat korvaukset/1135230291874 Turku. Turun hovioikeus tuomitsi Iittalan kivijalosteen maksamaan korvaukset 12 kiinalaismiehelle perjantaina. Mikäli tuomio saa lainvoiman, kivimiehet saavat hyvät korvaukset työsuhteistaan, joissa he työskentelivät Kalvolassa 2001–2003. Suurin yhden miehen saama korvaus on hieman alle 40 000 euroa ja pieninkin runsaat 13 000 euroa. Yhteensä summa lähenee 300 000:ta euroa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


siivoojista! kirjoitti:

Uudellamaalla avoinna peräti 144 siivoojan paikkaa! Miksei kaikki Uudenmaan työttömät, noin reilut 50 000 mene siivoamaan? Jos järjestetään vuorotyönä olettaen työajan olevan 8 tuntia/päivä niin jokaiselle työttömälle tulisi 1,4 minuutin työvuoro. Saataisiin tilastot todella kauniiksi kun eivät olisi enää työttömien kirjoissa. Ja palkkaa kertyisi huimat 18 centimeä jos tuntiliksa olisi 8 euroa. Paljonkohan siitä tulee eläkekertymää? T: talous guru

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu