ilmestyi juuri kahvipannustasi. Mitä toivot?
Mä toivon, että kadonnut jo löytyis.
Lampun henki
mayanna
442520
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 32 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
milkun lotosta. Kaikkea muuta kun jo on :D Mikä sulla on hukassa?
kaikille riitä *ahneenea* ;D Mä ja joku muu jo sen varas! Multa on hukassa 'isoveli', jota mulla ei oikeestaan olekaan, mutta on silti tavallaan joinakin hetkinä ollut. Toivoisin että on yhä. Ainahan multa hukassa on jotain. Avaimet, kukkaro, kännykkä, erinäisiä tärkeitä papereita, vaatekappaleita.... :) Pahin hukkaamasi esine/asia?
on kyllä kroonisesti hukassa meikäläisellä :D - ellei siinä asiassa niin sitten tässä. No, pääasia, ettei pyörimästä lakkaa. Emmäänytilmanvaatteita. Joku rihma sentään aina päälle löytyy... mut kesä kun jo kolkuttaa, niin rihmat luonnollisesti pienenee :)
erään sanomiset saharaan, nevadaan tai siperiaan. Toivottavasti löytyy.
ei takaisin saa :( mut toivottavasti otetaan käyttöön keino sanotun kumoamiseksi.
mutta sanoja voisi käydä kääntymässa ko. maisemissa. Elämä opettaa yleensä tai sitten ei koskaan. Onko kuulunut uutta kadonneesta `isoveljestä´ ?
siitä uutta.
"arki jatkaa painiaan on mennyt poissa ainiaan on aikamme untuvaa kevyeltä tuntuvaa miten suuntaa veisi en hetkien yhteisien" Toivoisin, että me ihmiset omaisimme kyvyn huomata merkitykselliset hetket.
Huokaus..nii-i. No, mulle jää ainakin monia muistoja Hetkistä... mut silti toivoisin, ettei vielä... '..täytyy elää, jos aikoo uskaltaa, elää, jos tahtoo rakastaa, elää ja nähdä maailmaa, niin kauan kuin maailma on...' Taitaa olla kauan siitä ajasta... Kiitos sinulle -
..ennen kokematon muisto. Kuuntelin synttärilahjaksi puhelimessa "Hyvää syntymäpäivää".
Mulla on viimeinen hieno muisto viime kesältä. Syntymäpäiväjuhlista, muttei minun. Hyvä muisto piti tulla myös parin viikon päästä, mut ei sit taidakaan tulla... Monia ja monenlaisia niitä muistoja on, alkaen vuodesta 1985. Kultaakin kalliimpia aarteita ovat aina minulle olleet. Tuo Onneton Keskiviikko taas oli oman poikani syntymäpäivä. Kännykässäni tallessa viesti peräti vuodelta 2000: 'Ota vuoteesi ja käy. Taistelu jatkuu.' Hiukan ironista nyt.
"Olen tuulen henki, ystäväsi,
vaikka et mua nää...
Tuulen henki, ystäväsi,
ken kaipaa eikä jää...."
Pahoitteluni.
kolmea lisätoivomusta! :))
siin o *ojentaa ja jää odottamaan*
ja peltikatoltani lumet sulaneet niin nuo kaksi jokavuotista oravaa juoksevat joka ainoa aamu auringon noustessa edestakaisin siellä ja meteli on kaamea. Silmäpussini laskeutuvat ja mustat silmänaluset ovat laajentuneet kaameisiin mittasuhteisiin. Kaverit kyselevät mitä olen touhunnut kun näytän 50 vuotta vanhemmalta kun yleensä nuorempana ennen vanhenemista jonka ei vielä pitäisi olla liian pitkällä. Näin ollen toivoisin Lampun Hengeltä nukkumarauhaa ettei tulisi kyselemään kaikkea kummaa toivomuksista joita en juuri nyt kykene ajattelemaan.
siellä meuhkaa... Onko Tuijottava Jänis vielä tallella? Kiva tietää, että sinäkin olet vielä olemassa :)
sanoi eräs tuttuni. Kiitos myötäelämisestä. Tuijottava Jänis oli pari kuukautta pois ja nyt se on alkanut vierailla silloin tällöin. Harmittaa kun temppujen opettaminen jäi kesken mutta se jatkukoon lähihetkinä. Oravien kanssa en tiedä mitä tekisi, tätä touhua on jatkunut ainakin kuusi pitkää vuotta ja hermot riekaleina. Nyt tuossa jököttää bordelterrierityttö jolle olen koettanut opettaa netin käyttöä. Se osaa toistaiseksi hypätä syliin kun istahdan tietokoneen ääreen ja käpälällä tapailee näppistä. Opetan sille vielä aakkoset kun vaan keksin näppärän ja nopean opetustavan. Ei tuon luulisi olevan vaikeaa, Tuijottava Jäniskin oppi kaikenlaista kohtuullisella vaivalla. Ilmeisesti jäävuorisalaatti oli varsinainen kiihdyke oppimishalukkuuteen. Toisaalta siitä on varmaan kivaa tuijottaa ihmisenkaltaista kun tuijotan takaisin. Tuijottelemme sitten yhdessä tunnin, sitten toisen. Aika katoaa ja vanhenemme yhdessä tunnin, sitten toisen. Ajan voisi käyttää huonomminkin kuin vanhenemiseen. Tämäniltaiset soitot menivät kait hyvin. Vanhempi rouva tuli kiittelemään musiikista jota ei kuulemma kuule tuskin koskaan livenä. Hänen mielestään hieman jatsahtavana esitetty Niin Aikaisin sekä kuubalainen balladi Hasta Siempre olivat sykähdyttäviä. Hauska kun musiikissa ei ole rajoja eikä heti vedetä politiikkaa mukaan vaikka laulu olisi kuinka poliittinen. Niin kun tässäkin jutussa, Che Guevarasta kertova laulu Nathalie Cardonen tyyppisenä sopii kaikille vaikka emme sitoudu poliittisesti mihinkään; http://www.youtube.com/watch?v=jppkff5mk34 . Laulu on vaan hyvä ja vaikuttava. Sen voi jopa tanssia eri tavoin foksista tangoon. Viikon päästä on ulkoilmakeikka, ollaan kahden vaiheilla voisiko tuon esittää ja pitäisikö edes che guevara kohdat muuttaa johonkin yleismaailmalliseen.
mutta fiiliksen aistii kyllä videosta. Mitään kohtia pois jätä, täydellä tunteella vaan... Olemassaolo, olemassa olo, vain vitsi; huonoko vai hyvä?
pannaan menemään ja kannetaan seuraukset. Jotenkin tuo on vaan niin erilainen kaikkeen muuhun mössöön verrattuna. Hyvä vai huono vitsi kait selviää kun kaikki on jo ohi. Hmm. Paha tehdä parannuksia enää sitten.
että kahvipannu muuttuisi takaisin teepannuksi.
mulla on molemmat :) *hörppää teetä* Vatsa ei tahdo kestää kahvia.. pitäiskin varmaan toivoa vatsa kahvinkestäväks...
kaikille herkkyyttä, kykyä ja voimaa iloita lapsistaan ja läheisistään. Hyvää äitienpäivää ♥
tulevaa äitienpäivää sinullekin! Niinpä... olis hienoa, ettei kukaan alkais pitää läheisiään itsestäänselvyytenä.
N47°33'45 E13°38'52
tietää, onko toive toteutettavissa, kun en tiedä, missä moinen paikka on.. Vinkki?
Sijaitsee pienen pienessä kaupungissa, kaupungissa jossa voi katsella vihreiden lehtien välistä lumihuippuisia vuoria. Kaupunki on pienen pienen järven rannalla, pienen pienessä maassa. Tai ei ihan niin pienessä, mutta pienessä kuitenkin.
SE ON TIMBUKTU....
on Abu Dhabi
muu siellä olisi? Ei kuulosta pahalta.
sielläkäään ole käyny, joten mikä ettei -
Joten, kyllä Sinä tiedät ja kai Sinä tiedät, vaan jos et sinä tiedä, niin miksi et tiedä? Laitan täältä lämpimän, ajatuksen huovan harteillesi.
Aavistella voin ehkä, en Tietää, vaikka vaihtoehtoja on kyllä vähän liikaa... Miten sinne? Lentävällä matolla?
se joka täältä ei koskaan lähtenyt
lähtenyt, moni palannut... mutta nyt on yksi joukosta poissa. 'Täältä'?
Että kaikki ihmiset elisivät sovussa kaikkien elävien kanssa..:) Nii ja oishan tuo joku ulkomaan matkaki mukava...;)
- matkustin just pari kilsaa entiselle asuinkämpälle, häärin kolmisen varttia lapion kanssa ja AH - nyt on istutettavaa tohon postimerkin kokoiselle takapihalle. Sellaistakin on Onni :)
vasta onnea onkin,kun saa möyriä pihalla..Siellä kyllä hermot lepää.:)
parasta sellaista. Huomenna käyn lapion kanssa visiitillä exän luona. Hammasta purren, ettei kyyneleet näy.
kävi ekaks mielessä,että mitä sillä lapiolla teet, ku meet exän luo...:DD
kahvin maku ei muuttunut :))
onnellista loppuelämää, enkä pelkästään itselleni ;)
toive, yhdyn siihen varauksetta :)
Toivoa voisin ahneesti vaikka kuun taivaalta kera taivaan tähtikartan. Säkillisestä rahaakaan en pahastuisi, mutta jos nyt kuitenkin haluan sadun loppuvan hiljaa ja kauniisti, heitänkin toiveeni sinne yhden kadonneen suuntaan. Löytyykö koskaan, sitä tiedä en, mutta toivonut olen monesti.
että kun oikein kovasti toivoo, mahdotonkin muuttuu mahdolliseksi. Myös minä toivon sadulle kaunista loppua, jos lopun aika jo on.