Olen käynyt kolme kertaa treffeillä eikä kukaan miehistä ottanut enää yhteyttä. Taitaa olla ennätys? En ole hullu, juoppo, ylipainoinen tms. Olen hyvässä työssä, kurvikas, normaalin näköinen (vai miten tämän kuvaisi) ja yleensä iloinen ihminen. Nyt on menossa kyllä itsetunto enkä uskalla enää lähteä kahveille nettimiesten kanssa. Olisin iloinen jos joku kommentoisi, vaikka vaikeaahan se tietysti on tuntematta "tapausta". Olen ruvennut miettimään olenko liian kiltin/liian tuhman/liian fiksun/liian hörhön oloinen. En todella olisi odottanut näin paljon vastoinkäymisiä treffailussa. Kaksi miestä olisi ollut sellaista, että olisin mielelläni tavannut toistekin. Nyt on vähän sellainen "haistakaa p----a sitten" olo. Eli en suhtaudu enää tähän mitenkään kypsän aikuisesti, sori.
Montako kertaa
epäonnea
142111
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kuka kutsui treffeille? Mitä teitte treffeillä? Kenen kutsusta menitte treffeille ja maksoiko kutsuja kahvit + wiinerit / jäätelöt / oluen ja siiderin / elokuvaliput teille molemmille / illallisen ravintolassa? Muistitko kiittää kutsusta / hyvästä illasta / tarjoilusta? Kuka ylipäätänsä soitti viimeksi / lähetti viimeksi sähköpostin / tekstiviestin? Tämä kaikki tiivistettynä: haluatko olla vaikeasti tavoiteltava ja että mies palvoisi maata jalkojesi alla? Ja nyt minun tyylini hoitaa näitä asioita: En halua olla epätoivoinen. Se tarkoittaa sitä, että varsinkin ensikontaktivaiheessa sähköposti / tekstiviesti vaihtuu vuorotellen. Jos nainen ei ehdi / ole kiinnostunut vastaamaan mulle - annan olla. Kun ollaan tavattu tai puhelin yhteydessä; soitan kaksi- kolme kertaa, ehdoton maksimi on neljäs kerta jos olen kerta kaikkiaan kiinnostunut naisesta. Jos vastausta ei ala kuulua, annan asian olla enkä enää häiriköi. En halua tuntea itseäni epätoivoiseksi roikkujaksi. Jos nainen ei osoita edes pienellä viestillä kiinostumistaan - miksi minun pitäisi roikkua sellaisessa kynsin hampain? (olkootkin kuinka hurmaava tyyppi sitten vaan) Jos kutsun naisen viettämään iltaa kanssani, koetan etukäteen nähdä vaivaa että meillä olisi kivaa yhdessä. Selvitän minne kannattaisi mennä, missä pyörii hyviä leffoja, onko vaikkapa tivoli jossakin kiertueella lähialueella. Kun ollaan yhdessä viettämässä iltaa (ja ollaan siis jo tuttuja, pummeja en ruoki) mielestäni on ihan ok jos tarjoan daamilleni juoman, tai elokuvaliput tai jotain ravintolassa. Budjettini ei todellakaan kaaduu parin kympin takia. Mutta mutta; Minusta olisi vähintäänkin normaalia ja osoittaisi hyviä käytöstapoja jos se NAINEN ottaisi yhteyttä myös joskus. Kiittäisi hyvästä illasta, kyselisi kuulumisiani ja osoittaisi että kiinnostaa. Miksi pitäisi yrittää jatkaa tapailusta kohti parisuhdetta pelkästään sillä periaatteella että mies painaa päälle 105% ja nainen vaan nautiskelee olostansa. Jossakin vaiheessa se mies kuitenkin kyllästyy ja häipyy hakemaan helpommin lähestyttäviä naisia...??
Ei miehetkään sentään jokaista halukastakaan naista hyväksy. Kysymys ei ole siitä, että sinussa olisi jotain vikaa, vaan että et ole ollut heidän tyyppiään. Jos ajattelet, että jokainen ei käy itsellesi ja sinä et käy jokaiselle, kyllä sitä nyt väkisin muutamat pettymykset pitäisi kestää. Neuvoisin kertomaan ja kuvaamaan itseäsi myös ulkonäön osalta hiukan tarkemmin. Itse en ole pariin kuukauteen päässyt yksillekään treffeille. Aina on keskustelu loppunut vastapuolen aloitteesta jo ennen kuvan vaihtoa tai treffeille menoa. Voisin kuvata asioita juuri niin kuin sinäkin. Ei pitäisi olla mitään vikaa. Olen tosin kertonut toiveeni suoraan ja myös sen mitä itse olen. Ajattelin itse, että kyllä nyt ainakin 5 treffit jaksaisin hyvin käydä.
profiilis, jos niin miten vanha?
No ei ollut kuvaa. Olen sellaisessa työssä etten voi näyttää sitä (jos haluaa uskottavuutensa säilyttää). Ikääni arvuutellaan yleensä 5-10 vuotta alaspäin kuin totuus on.
En minä usko, että on ulkonäöstä kiinni, ei sillä pötkitä kovin monille treffeille (no, ehkä nuoret, jotka etsivät lyhytaikaista seuraa). Itse en ole minkään näköinen, olen ylipainoinenkin ollut aina. Siis pari-kolmekymmentä kiloa. Joskus näen kasvoista, että kun tapaamme mies vähän pettyy. Kaikki eivät osaa peitellä sitä. Kaikki ovat kiltisti kuitenkin juoneet sen kahvikupposen ja kun olemme tunnin verran jutelleet, tähän asti jokainen tapaamani mies olisi halunnut tavata minut uudelleen. Tämän vuoden puolella olen treffannut kolme miestä, kahta heitä useamman kuin yhden kerran mutta todennut sitten, ettei meistä tule tämän enempää. Kolmannen kanssa kirjoittelen vielä, olemme tavanneet kaksi kertaa vain kahvin ja kävelylenkin merkeissä ja yksi uusi kirjekaveri on, jota en ole tavannut. Minä uskon, että valttini on että pidän rimani korkealla, en ole tyrkky (annan miehen aina ehdottaa treffejä) huumorintajuni ja "tavallisuuteni". En esitä mitään ja moni mies on sanonutkin että olen "elämänmakuinen" ihminen.
On vietävä ne heti ekoilla treffeillä kotiisi ja kokeilla sänkypuuhia, näin ainakin saat niistä seuraa joksikin aikaa. Voit sitten antaa kenkää miehelle jos ei tunnu sopivalta, näin vältyt siltä että sut jätetään. Ainakin näin mun vaimo on menetellyt aikaisemmissa suhteissaan ja ihmetellyt mikä meni pieleen. Minä en ole sellaista sorttia että heti sänkyyn olisin änkeämässä, ehkä siksi olinkin 12v. yksin. Vaimoni piti testata melkein 10 miestä tuolla heti sänkyyn menetelmällä ennen kuin tiesi mitä haluaa. Meillä kesti 2 viikkoa ennen kuin kokeiltiin sängyssä. Tapailtiin melko tiuhaan ennen ekaa kertaa ja oli hän yhden yön luonanikin (nukkui tyttäreni huoneessa). Mulle oli aikamoinen shokki se että edelliset suhteet oli aloittanut sillä että ekaksi kokeillaan seksiä.
Olen huomannut että miehet ovat hieman epävarmoja, varsinkin kun nainen vaikuttaa 10 vuotta odotettua nuoremmalta. Ehkä kuvittelevat etteivät kelpaa. Minä en ole koskaan ottanut yhteyttä ensi treffien jälkeen, olen sen verran vanhanaikainen. Muutamien treffien jälkeen oli aika toivoton olo. Olen sen jälkeen sanonut treffien päätteeksi etten ota yhteyttä, odotan että mies tekee sen jos on kiinnostunut. Silloin on onnistunut paremmin.
minulle on joskus käynyt näin,kauniimpi(minun mielestä)on tykännyt ja rumempi ei.vaikka tämä vain yksi niistä asioista,mitä toisesta katsotaan.Jokaisella omamaku,mutta sinulle on vain sattunut vääräät miehet.Tulee se vastaan vielä oikea sinulle.
Sinä sentään olit niillä ensimmäisillä treffeillä. Minulle sattui kummallinen kokemus nettituttavuuden kanssa. Mies ehdotti innokkaasti tapaamista, sovittiin siitä ja mies tuli, mentiin paikalliseen ravintolaan. Mies jäi paikoittamaan autoaan ja minä menin edeltä sisään. Ihmettelin hänen viipymistään, mutta pitkähkön ajan päästä huomasin, että mies istui ravintossa toisen naisen kanssa. Että se siitä tapaamisesta ja tutustumisesta.
Kokeiltu on: musakeilaus.Minigolf.Fallkulla.Korkeasaari.
Mieti missä olet elementissäsi eli mikä innostaa sua toimimaan jotenkin sensuellimmin..Hyvä ravintolaflirttaajahan ainakin tuntee PASTAKEITTIÖN!!
Mä en ota vastuuta moraalisesti mitä tapahtuu tärskylleni jos innostun tanssilattian savukoneesta,valoista,musiikista,ja kun sellainen marcobjurströmiläinen puolimetro ois aika kilpaileva taho ,> Ammattitanssijan kanssa en uskaltaisi bailata,mutta pakko ois,olisin niin ihastunut..
Pyydä sinun luoksesi, keitä kupposet kahveeta ja jutelkaa rauhassa.
"Olen käynyt kolme kertaa treffeillä eikä kukaan miehistä ottanut enää yhteyttä."
So? Löysivät paremman muista treffattavista. Et ole maailman ainoa nainen.
"Nyt on menossa kyllä itsetunto enkä uskalla enää lähteä kahveille nettimiesten kanssa. Olisin iloinen jos joku kommentoisi, vaikka vaikeaahan se tietysti on tuntematta "tapausta"."
Miksi menossa itsetunto? Siksikö kun et kelpaa maailman kaikille miehille?
Sä olet vasta heräämässä elämän realiteetteihin jotka kuuluu että "vaikka olet nainen ei se tarkoita että maailma polvistuu eteesi". Ole seuraavilla treffeillä mukavampi, henkilökohtaisempi, aktiivisempi ja ties mitä että erotut joukosta.
"Olen ruvennut miettimään olenko liian kiltin/liian tuhman/liian fiksun/liian hörhön oloinen."
Tervemenoa tielle jolla et voi koskaan olla varma itsestäsi.
"Kaksi miestä olisi ollut sellaista, että olisin mielelläni tavannut toistekin. Nyt on vähän sellainen "haistakaa p----a sitten" olo."
No valinnanvaraahan maailmassa on. Olisit kutsunut jampat ajoissa vaikka leffaan tai syömään ja kustantanut koko lystin eli osoittanut arvostusta. Et kai vaan sano että jäit passiivisena odottelemaan puhelimen pirinää? Jos kelpaa sulle - kelpaa muillekin naisille.
"Eli en suhtaudu enää tähän mitenkään kypsän aikuisesti, sori."
Huomaan. Saat toki anteeksi penska-märkäkorvaisuutesi mutta se anteeksianto ei vie sua pätkääkään lähemmäs ainuttakaan karvapersettä.
Voisin tässä lyhyesti kertoa oman versioni...
Olen ihan fiksu (en kuitenkaan kehu liikaa itseäni enkä ole ylimielinen enkä koppava), nätiksi monesti kehuttu, paljossa mukana, kouluja käyty (ja lisää tulee olemaan) ja käynyt monilla, monilla treffeillä.
Useimmiten se, jota treffaan ei ole aina nii-in hyvännäköinen, mutta muuten ok, mukava, omalla tavallaan söpö ym., mutta lähes joka treffit päätyvät eroon (ehei, ei minun aloitteestani, vaan sen toisen, eli minä olen se kiinnostuneempi osapuoli).
Juju on ilmeisesti siinä, että olen "liian" asiallinen, olen kohtelias ja ystävällinen, mutta en kuitenkaan käy heti julkisesti ns. liiveihin kiinni. Eli, se toinen osapuoli monesti on mitä ilmeisemmin päätellyt, että en ole kiinnostunut (vaikka olen), minulla on joku toinen jossain muualla (vaikka ei ole) tai ei vain sytytä/kipinöi. Joten ne suhteet jäävät siihen. Eli liika kiltteys, ystävällisyys, kohteliaan välimatkan pitäminen tosiaan voi johtaa tilanteeseen, jossa huomaa, että mitkään treffit ei vie pidemmälle.
Joihinkin vaan tepsii se, että on särmää, ulkonäöstä viis. Monet tykkäävät pahiksesta, ei siitä enkelistä. Ilmeisesti ns. liiveihin uiminen ja roikkuminen käsipuolessa joka paikassa lisää viehätystä (?)
Varmasti on myös tapauksia, joissa toinen osapuoli kokee allemmuuta toista kohtaan ja saa myös jotain "kiksejä" kun saa antaa rukkaset sille viehättävämmälle osapuolelle. Monelle myös pelkkä saalistaminen on sen kaiken ydin. Sitten kun saaliin saa, niin eihän siinä enää mitään kiinnostavaa olekaan, valitettavasti.
että kaikki saa ja kaikilta saa, mutta kaikki ei saa kaikilta?