et tälviisiin

Keskustelua, keskustelua ja keskustelua. Selviää syitä miksi käytiin vieraissa eli mitä kaipaa suhteessa ja asioita mistä ei oo uskallettua puhua ääneen. Toivon että TAHDOTTE rakastaa toisianne ja selvittää tilanteen.

Vastaavasta tilanteesta opin sen, että kannattaa ainakin yksi viikko tuntea reilusti miltä tuntuu. Siis ettei mieti, pohdi enempää kuin huvittaa ja jos tekee mieli ottaa kännit, eristäytyä kesämökille, mököttää, kiukutella, kieltäytyä lasten kasvattamisesta, sättiä toista, niin se on saatava tehdä. Toinen on sen "lystin" täysin velkaa ja sitten aletaan vasta kattelemaan mitäs seuravaksi tehdään. Voisko se olla nimeltään vaikkapa ittensä kasaamisen viikko, jolloin kukaan ei saa olettaa sinun toimivan täyspäisesti kuin korkeintaan lasten seurassa? (Väkivaltaa ei hyväksytä!) Toisekseen puolison homma on nyt ryhtyä alustaviin selvitystöihin ja keksiä hyvät perustelut, miksi jatkaa. Älä vaivaa sillä nyt päätäsi, vaan ota ehdotukset vastaan ja harkitse. Sillä se joka mokaa, kantaa totta kai vastuun miten tilanne hoidellaan. Toisen uskottomuudesta pääsee yli, jos haluaa, mutta se vaatii silloin rehellistä kohtaamista, kipeitäkin ja tarvittaessa ammattiapua. Uskottomuus on aina oire jostakin, eikä aina niin syvällinenkään oire. Vaimosi on se mietittävä läpi, mikä voi olla vaikeaa. Toivotan onnea eteenpäin.