Rakastuin alkkikseen noin 2v sitten. Viikko sitten riitti minulle. Samaa paskaa.... Jatkuvaa valehtelua, juomisen vähättelyä, taloudellisia vaikeuksia (luottotiedot jne.), loputtomia ongelmia (lapsista ex:n kanssa, oikeusjuttuja jne.), jatkuvia selityksiä, loputtomia lupauksia (eivät tietenkään toteudu), yhtäkään virallista paperia ei saa postiin ilman tukea. Jumalauta, mikä mies! Kämppäänsä ei saa siivotuksi ilman kannustusta tai koiran naamaa. Vaatteet ja kalusteet kotona kulahtaneita tai jostain haalittuja, koska kaikki vähäisetkin rahat (tienaa sikana, mutta isot elarit ja ulosotot yms.) on pakko kulauttaa kurkusta alas ja heti kun ne on saatavilla.
Onneksi vain 2v mun elämästä, koska mulla ne alkaa olla jo (mun mielestä) kortilla. Nyt kun tätä kirjoitan, tajuan itsekin, että mikä luuseri vässykkä tää tapaus on. Raamit on kyllä kunnossa, mutta voi mikä surkimus.
Onneksi, onneksi olen jo suunnannut elämäni hänestä pois. Ja onnea minun seuraajalleni ja sen hän saa ihan milloin haluaa!!
Ja vielä lisäksi. Minulla on oma asunto, emmekä asu yhdessä. Joten, huh, mikä kokemus varsinkin, kun tätä suhdetta ennen olin 15v aivan ihanan miehen kanssa. Hän vaan löysi uuden työpaikkarakkauden ja me erosimme.
Nyt tuntuu siltä, että ei kiitos enää yhtäkään miestä mun elämään.
elämä
yhtä paskaa...
2512
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kyseessä oli tosin miehen sijasta nainen.
en minäkään ole valinnut / löytänyt. Sinulle siellä jossain , entisen elämäni miehelle..Toivon sinulle onnea tulevaisuuteesi ja pelkkää hyvää, toivottavasti nyt olet valinnut elämääsi sen oikean naisen ja osaat arvostaa häntä ja osaat olla tukena myös niinä hetkinä jos/kun hänellä ei ole voimavaroja vastoinkäymisissä. Myönnän ettei minulla ei vain aina riittänyt voimia siivota yksin yhteistä kotiamme, eikä käydä samanaikaisesti töissä/opiskella, kuunnella olevasa laiska ja läski, en jaksanut satsata aikaa, enkä halunnut tuhlata vähissä olevia rahoja itseeni... minä tein parhaani ajattelin lastani , sinua , meitä jopa sinun lapsiasi, he ovat olleet aina minulle rakkaita , olevat jatkossakin. Koetin saada vaikeuksien keskellä väsyneenä "yksin" yhden asian kerrallaan elämässä kuntoon , luotin kumppaniini sinuun niin sinisilmäisesti, että jaksaisit kaikesta huolimatta tukea ja auttaa, kannustaa ja kantaa kortesi yhteiseksi hyväksi, mutta toisin kävi, sinä pettit minua . Loukkasit lyötyä lisää, petit , se viimeisen luottamukseni että olisit rinnallani. Humalanhakuisuus oli sinulle se asia ,joka oli tärkeää joka pe ja la... sinulla oli velkaa jo ennen yhteistä elämäämme ja uo. verotti tilipussiasi , välillä sinulla oli työttömyyttä, ei sekään ollut rakkauteni esteenä, minä rakastin sinua ja halusin tehdä kaikkeni meidän yhteisen tulevaisuuden hyväksi. Aijemmasta liitostani lapseni isä /ex. teki elämästäni/ elämästämme helvetin. sinnikkäästi luotin ja rukoilin ...voimia ja onneksi minulla on ystäviä jotka uskoivat ja tukivat ....oli todella rankkoja aikoja "oikeusjutut" ja muut vastoinkäymiset jotka nyt ovat selvinneet /varmistuneet , kuten moni oikea ystäväni / läheiseni tiesi / aavistikin että kaikki syytteet olivat perättömiä / panettelua, kieroilua! Anteeksi etten silloin jaksanut olla hymyilevä ja aina niin kohtelias ,kiinnostunut, onnellinen... minullakin on huonot puoleni/ hetkeni, mutten ryyppää ja rellestä ,enkä koskaan pettänyt luottamustasi, maksoin laskut monet itkut itkin , purin hammasta , nielin ylpeyteni ja rakastin. Paljon on / oli sinussa mies hyvääkin,mutta on paljon vikojakin, silti rakastin ja luotin,halusin uskoa parempaan . Nyt erottuani sinusta tajusin , ettet koskaan osaa arvostaa mitä sinulla oli lähelläsi / elämässäsi, et tajunut sitä silloin enkä usko että nytkään. sinulla oli koti, työpaikka , läheiset ihmiset jotka katsoivat "vikojasi, huonoa käyttäytymistäsi" , läpi sormien ja koettivat ymmärtää, luottivat että ajat paremmat vielä koettaa. Et huomannu kuinka söit monelta ihmiseltä itsetunnon,loukkasit ja särjit uskomuksen ja luottamuksen parempaan... Tästä eteenpäin jatkan elämääni, entistä vahvempana ,nämä vastoinkäymiset ´kasvattivat minua äitinä ja vanhempana, sekä naisena. Pystyssä päin ja aijon olla ylpeä siitä että minulla on edelleen lapsi, johon on suhteeni kunnossa ja työ, kotikin... uskon ja luotan että joskus vielä löydän sen oikean elämänkumppanin, joka rakastaa minua tälläisenä kuin olen omana itsenäni... T: se entineN