tänään että nyt riittää. Hän lähtee omille teilleen, yli 10v kestäneen suhteen jälkeen. Ostettiin neljä v sitten talo ja asetuttiin aloilleen. lapsia ei ole yhteisiä, hänellä ed liitosta. Ei kuulema pysty rakastamaan minua, olemaan onnellinen. Puhuu jostain korkeimman käskyistä että näin on tehtävä. Minä olen aivan rikki, itkenyt ja itkenyt. En tiedä yhtään miten selviän ja mitä teen,en pysty ajattelemaan edes huomista. Kaikki on ihan hajalla. Suhde oli toimiva, ei riitoja ja minä olin ainakin onnellinen, olin sitoutunut tähän loppuiäksi. Mutta nyt tuntuu tosi pahalta, ei jaksa nähdä huomiseen..
mieheni ilmoitti
surukevät
111701
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
tiedä miten selviydyn, tai tuleeko huomista...
tuleepa kirkaampana kuin arveletkaan. Miehiä riittää joka sormelle. Kämmenellekin vielä jää. Miehen perään ei kyyneliä kannata vuodattaa. Hukkaan heitettyä energiaa.
"Puhuu jostain korkeimman käskyistä" ? Täh?? Uskon sekoiluja vai tekosyy?
Mikset selvitä asiaa paremmin, vai annatko mennä sen tien.
rakkautta minua kohtaan enää ja on kuulema nähnyt pahoja enneunia, joista osa toteutunut jo ja loput toteutuu jos minun kanssa elää. Ei se niitä kerro,luuletko että en oo yrittänyt kysyä. Tuonpuoleisesta niitä ihmeviestejä tullut. Minä jollain tavalla uskon niihin, koska itse näen asioita, tämänkin aavistin jotenkin. Mutta nyt on niin rikki että ei selviydy edes arkiasioista. Mutta jos ei kerta rakkautta ole miks kiinni pitää, mutta ei kai kellään rakkaus roihua n 15v suhteen jälkeen, eikö se enemmänkin ole sitä kumppanuutta ja ystävyyttä?? Tai sitten olen ihan hakoteillä. Mutta tuskaa tämä on.
Ei millään pahalla mutta noi selitykset on tekosyitä sillä on toinen nainen ei miehet muuten muuta pois noin, saat sen selville kyllä kohta, tämä on mun ennuste. Me naiset ollaan enemmän herkkiä kuin miehet ja uskotaan kaikenlaista ja ollaan sympaatteja vaikka meitä on kohdeltu huonosti. Olen pahoillani että näin kävi sinulle mutta ei se välttämättä nyt koko tarina ole tässä. Kyllä on tosi että jokaiseen suhteeseen tulee kriisi ennemmin tai myöhemmin mutta jos on halua niin kyllä niistä voi päästä yli, miehelläs on nyt muita mielessä ja älä usko sen selityksiin.
Kipeää se on pitkästä yhteiselosta erota, tiedän kyllä. Itse olin vastaavanlaisessa tilanteessa parikuukautta surusta ihan sekaisin. En osannut kun itkeä, nukkua ja parkua ystävilleni kohtaloani. Mutta aika ihan totta parantaa, vaikka se nyt uskomattomalta tuntuu. ja jos oikein pahalta tuntuu kannattaa rohkeasti hakea keskustelu apua ammattilaisesta.Se avaa usein uusia näkökulmia asioihin ja yleensäkin puhuminen kellevaan auttaa!!
Ehkä parempi näin; ajattele jos äänet käskisivät tehdä sinulle fyysisesti pahaa!
Henkimaailman juttuja,mistä korkeimmalta tasolta?Ei Jumala avioliittoja hajoita.Enneunet,painajaiset on usein alitajunnan tuotoksia.Ei unia voi noin sokeasti uskoa ja toteuttaa.Jos on joskus nähnyt toteen käyvän enneunen ei se tarkoita, että kaikki muutkin ovat.Tuntuu epätodelliselle,että miehesi tekee noin suuria päätöksiä,"korkeimman taholta"tulevista sanomista.Hyvä henkimaailma rakastaa ja eheyttää.Oiskohan jo ammatti-ihmisellä käynnin paikka? Tarkkaile,jos on mieleen hiipinyt masennusta tai jotain muuta joka nyt askarruttaa miestäsi. Kannattaa hakea apua.vaikka psykologilta.
mun mies jätti mut eilen. olen itkenyt, itkenyt, itkenyt ja itkenyt.... olisi edes joku joka lohduttais! mulla vaan ei ole ketään yksinkertasesti. tuli niin yllätyksenä, en olisi ikinä uskonut että me erotaan! odotan vaan koko ajan et puhelin piippais ja kulta tulis takas. oon niin shokissa et en vaa voi uskoo et tää on ohi. puhelin pysyy vaa hiljasena ja pakko tää olis hyväksyä! en vaan haluan enpä pysty enkä voi enkä jaksa!!! mut mä toivon todella sulle jaksamista ja voimia, koska tiedän mistä puhut ja miltä susta tuntuu.
Joidenkin miehet tulevat takaisin, joten toivoa on. Vonkaamaan ei kannata ruveta, eikä hänelle sitä itkua näyttää, se vaan työntää kauemmas. Itke itkusi yksin, asetu ihan nenäliinapaketin kanssa pöydän ääreen istumaan ja anna tulla. Huomenna sama juttu. Viikon päästä huomaat, että itku on vähentynyt. Mitä rankemmin suret, sen nopeammin pääset selville vesille. Vain irtautuneena voi kiintyä uudestaan, joko uuteen tai entiseen. Entisen loppu on uuden alku!
Sitäpaitsi itseään voi lohduttaa sillä, että vanha tekee tilaa uudelle ja uusi on entistä parempi. Se mikä menee, ei ole meille tarkoitettu. Jokainen suru kasvattaa ihmistä, olet nyt yhtä kokemusta rikkaampi. Minun käy sääliksi ihan nuoria, heillä on edessä kaikki ne erot ja surut, mitkä minun ikäluokallani on jo takana. Vastoinkäymiset ovat elämässä välttämättömiä.
Jos yö on vaikea, ota pehmolelu tai nukke kainaloon, niinkuin lapsena. Lohduttaa se aikuistakin ( ja auttaa mm. painajaisiin!). Otan osaa menetykseesi.