lapsillesi? Toisesta vanhemmastahan ei saa pahasti sanoa, mutta entäs jos ei ole sitä hyvää sanottavaa?
Itse olen vain pitänyt siis turpani kiinni. Ja lapset eivät ole voineet tajuta miksi erosin.
Muilla samanlaisia ongelmia?
Kerrotko koskaan
totuutta erostasi
61040
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
lapsesi ovat? Kyllä lapsille täytyy kertoa jotain riippuen iästä. Kerrohan lisää.....
niinkuin asia oli, väkivaltaisuuden takia otin avioeron. Lapset tiesivät tilanteen, olivat nähneet lyömistä. Nuorin oli 8-vuotias silloin. Toki on vaikeampi kertoa nuoremmille lapsille, varsinkin jos mitään näkyvää ei ole ollut. Kerro että joskus aikuisten ihmisten on parempi erota kuin olla yhdessä, myöhemmin voit kertoa tarkemmin syistä
Lapselle on tärkeää saada joku syy tai selitys vanhempien erolle. Itse sanoin aikoinaan, että isä ei enää halunnut elää minun kanssani ja että siksi erosimme. En tosiaankaan kertonut mitään uudesta naisesta, pettämisistä tms., niistä ei minusta lapsen tarvitse tietää. Omat lapseni olivat kaikki alle 10-vuotiaita erotessani, ja varmasti myöhemmin pystyvät itsekin päättelemään asioiden todellisen laidan. Mielestäni kaikkia yksityiskohtia ei tarvitse kertoa, mutta sen mitä kerrot, on oltava totuus ja sellaisessa muodossa, että lapsi pystyy sen käsittämään.
halunnut elää minun kanssani ja että siksi erosimme. Kerroit siis lapsille hyvin paljon ja kantaa ottavasti.
kun kysyivät, toinen oli jo 19 ja toinen 17v.
syystä ja lasten iästä. Jos syy on jotenkin todella paha - sen voi muotoilla kauniimmaksi - lapsen tajuttavaksi. Mikäli teillä on ollut ongelmia liitoss apidempään, kotona on ollut kyräilevä ja kylmä ilmapiiri, ovat lasten normaalit kanssakäymisen taidot saattaneet vahingoittua. Olisikin todella tarpeellista keskustella lasten kanssa erosta. Vältä sanomasta "isänne sitä ja tätä" vaan "minä tunnen näin".