minulla on eräs todella hyvä ystävä, olemme tunteneet 5-vuotiaista asti(ollaan nyt 18), tunnemme toisemme läpikotaisin. hän on minulle vähän niinkuin sisko.
mutta nyt siis asiaan, kaveri alkoi vähän aikaa sitten seurustella/tapailla jotain miestä, jota en siis tunne. tuntuu ettei minulle jää yhtään aikaa olla kaverin kanssa!
välillä tuntuu ettei häntä huvita nähdä, kyllä sitten kun on ongelmia tullaan häntä koipien välissä mulle itkemään. sitten kun soitan hänelle ja kerron että minulla on tylsää niin hän vastaa, että mun pitää hankkia mies!
sitten kun ollaan esim, juomassa niin kaveri tenttaa usein jätkiltä joiden kanssa puhun, heidän ikänsä yms. välillä tuntuu että hän on äitini eikä kaveri!
tiedän että hän välittää minusta paljon, niinkuin minäkin hänestä... mutta en minäkään holhoa häntä.
mitä mieltä? :)
minä ja ystäväni
.....................
2367
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itsekin olen 18 ja samankaltaisia asioita on tullut mun tielle... Olin itse niin hömelö että annoin ensimmäisen oikean poikaystäväni tulla minun ja ystävieni väliin.. Menetin melkein kaikki kaverini lopullisesti, sekä 2 parasta ystävääni jotka olin tuntenut päiväkodista.. Mutta se on mielestäni elämän tosiasia, että ihmissuhteet muuttuvat väkisin kun kasvetaan. Varsinkin poika/tyttöystävät muuttavat kaverisuhteita heti. Älä kuitenkaan luovuta, eiköhän kaverisi kotvan päästä ymmärrä, että se mitä teillä on, on liian tärkeää hukattavaksi eikä anna miehen tulla teidän väliinne. Ja se, että hän holhoaa sinua, on luultavasti joko välittämistä tai hän on hiukan "aikuisempi" omasta mielestään, koska hänellä on mies eikä sinulla olekaan. En osaa kuitenkaan varmaksi sanoo mikä tilanne on.. Mutta voimia! Ei saa miesten antaa tulla ystävysten väliin, sen olen itse oppinyt kantapään kautta!
voin sulle kertoa että toi on ihan normaalia. tottakai se tekee pahaa kun toista ei kiinnosta mikään muu kuin se ihana mies, mutta usko mua, se alkuihastus menee kyllä ohi ja sun ystäväsi huomaa että sä olet olemassa. ole kärsivällinen. jos menetät hermosi, ota härkää sarvista ja keskustele ystäväsi kanssa kasvotusten siitä että ystäviä ei pitäisi hylätä ja unohtaa jonkun miehen takia. miehiä tulee ja menee ja keneen sitten turvautuu kun se jätkä lähtee lätkimään. ystäväänpä tietysti.. totuus vaan on se että ystäväsi ottaa itsestäänselvyytenä ja luottaa että olet siellä kun hän sua tarvitsee. voit ottaa riskin ja kokeilla näyttää että et ole itsestäänselvyys.. jos yrität jutella ystäväsi kanssa, olen varma että hän suuttuu, mutta jos hän ei ole lopulta samaa mieltä, ei se ystävä ollutkaan.. anna aikaa ja ole kärsivällinen :) itselläni kokemusta on yli 20 vuoden ystävyydestä jossa koettu kaikki mahdolliset.. Tsemppiä