.. tyyppiä joka ei pidä teistä ja selvästi osoittaa sen?
Minun kaveriporukassani on. Meitä on sekalainen sakki, noin kymmenen tyyppiä kokonaisuudessaan mutta yleensä vain puolet on siitä liikkeellä yhtä aikaa keskenään. Ja tähän porukkaan kuuluu myös isosiskoni paras ystävä, oman toisen parhaan ystäväni (minulla on 2 parasta ystävää) isosisko. Eli toisin sanoen me pikkusiskot ollaan ystäviä ja isosiskot myös.
Kutsuttakoon tuota tyyppiä nyt vaikka Laurana (ei oikea nimi). Ei sano suoraan päin naamaa mitään, mutta selän takana haukkuu ja osoittaa kyllä välillä joillain teoilla etten ole tervetullut porukkaan hänen puolestaan. Esimerkiksi tänään: eräällä välitunnilla hän kiersi koko kaveriporukkamme läpi ja isoon ääneen showta pitäen kyseli kaikilta että tuleeko ne tän viikon loppuna niille joihinkin bileisiin, sille tulisi kuulemma paljon porukkaa ja kaikkea. Kysyi kaikilta, jopa tältä toiselta parhaalta kaveriltani (joka ei siis ollut hänen siskonsa vaan se toinen), jota ei edes kunnolla tuntenut, vaan suunnilleen yhtä paljon sitä tunsi kuin muakin.. Ja sitten hyppäs mun yli sujuvasti kyselleessään järjestyksessä tyypeiltä. Siinä meinasi kiehahtaa. En mäkään siitä tyypistä pidä mutta kyllä mä sille päin naamaa yritän olla ystävällinen enkä pahemmin syrji, mutta tyyppi työntää mut noin vain päin naamaa pois porukasta, selvästi tarkoituksella "unohti" mut siitä välistä.
No jaa, olisi mulla muutenkin ollut muuta menoa silloin joten en olisi tullutkaan, vaikka olisi kutsunut.
Ottaa vaan päähän sen käytös. Ja sekin johtuu vaan jostain jätkästä.
No, olimme molemmat kusessa samaan jätkään. Ja minä sitten sain hänet. Selitän nyt tämän jutun tässä, sillä kyllähän olisi ymmärrettävää vihata jotakuta joka vei sun rakkaasi, mutta..
a) se jätkä ei ollut alun alkaenkaan kiinnostunut tosta Laurasta, ja teki sen hyvin selväksi, ja silti se elätteli toiveita.
b) toi Laura on - vaikka eihän ihmisiä pitäisi haukkua - aika kauhea ilmestys. Jos nyt kauniisti sanotaan niin pyöreähkö (ihan vitun läski siis), niin paljon meikkiä että jos sitä taputtaisi selkään niin sen naama putois, ja koko ajan vetää niin selvää roolia kun porukassa ollaan että huh huh.
Ei mikään ihme ettei tollanen sytyttänyt ja että jätkä sitten valitsi mut, vaikka enhän mäkään oo täydellinen. Silti ton jutun takia se vihaa mua, vaikkei ole kai koskaan mulle edes puhunut, ja tostakin on jo aikaa melkein vuosi - jaksaa silti kantaa kaunaa ja haukkua koko ajan selän takana (kuulen sen haukkumisista siltä sen pikkusiskolta, se kertoo kiltisti aina mulle mitä Laura sille puhuu).
No, tässä mun tarina. Kertokaa omannekin - onko teidän kaveriporukassa tuonkaltaisia tyyppejä?
Onko muillakin..
.. kaveriporukassa sellaista..
4468
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuommoinen ystäväporukka, joka ensinnäkin sallii yhden käyttäytyä ja tehdä jotain tuollaista sinua kohtaan, ei todellakaan ole mikään ystäväporukka. Ja miksi ylipäätänsä edes kisata jostain "jätkästä"? Ihan älytöntä touhua.. Sitä ollaan kait ihmisiä eikä mitään esineitä? Vai kait se on se tämän nykypäivän meno sellaista kauniit ja rohkeat -touhua. Juonitellaan niin paljon kuin sielu sietää toisten pään menoksi, peilataan ja valehdellaan aina tunteista lähtien sitä rataa kun eihän se toinen ihminen ole varmaan edes ihminen. Sehän on vaan esine ja käyttökapistus, joka halutaan keinolla millä hyvänsä. OMAKSI -> omaisuudeksi -> tavaraksi -> esineeksi -> sätkynukeksi. Varsinkin näin kaupungissa on useasti tullut vastaan nyt jo pienellä aikaa ihmisten raadollisuus. Täällä ei osata muuta satuttaa ja särkeä. Vain sen tähden, että voidaan sitten itse olla jotain.
Olenko sanonut jossain vaiheessa että halusin sen jätkän vaan koska hänkin halusi? Olenko?? Itse olin todella ihastunut häneen ja nyt pitkän ajan seurustelun jälkeen voin valehtelematta sanoa että rakastan häntä, en todellakaan pidä häntä minään esineenä. Tosin juuri tämä "Laura" on juuri tuota kuvailemaasi tyyppiä, ja en halua esittää pyhimystä mutta itse en ikinä pitäis sitä poikaa minään esineenä tai omaisuutena. Ja mitä tulee kaveriporukkaan, me ollaan vähän sekalainen seurakunta, eikä kukaan muu tainnut huomata tuota että vain mut jätettiin kutsumatta, joten ei heitä voi syyttää.
nuorten porukalta tuo. Tuollaista se juuri on.
Minun kaksi erittäin hyvää ystävääni tutustuivat toisiinsa. Sen jälkeen alkoi minun dissaaminen. Se oli juuri tuota, että olin ainoa keneltä mielipidettä ei kysytty, jos jotain sanoin itse se keskeytettiin/jätettiin huomiotta jne. Kun loukkaannuin ja näytin sen, niin käytöstäni pidettiin omituisena. Tuota omituisuutta sitten puitiin edelleen kahden muun yht.tuttavamme kanssa, joista toinen kans todella hyvä kaveri minulle. Tässä tuli minun raja vastaan. Puikoot keskenään jos jotain haluaa puida, mutta törkeää vetää muita minulle tärkeitä ihmisiä mukaan. Kun joku kaikille yhteinen kaverimme järjesti juhlat, niin he ostivat sinne yhteisen lahjan ja menivät yhdessä paikalle. Eivät vaivautuneet kysymään haluanko olla jutussa mukana. Toinen näistä ei tervehtinyt ja halunnut huomata minua ollenkaan. Olin jonkin aikaa hajalla ja lopetin yhteydenpidon kumpaankin. Se oli oikea päätös, sillä ei tarvitse jatkuvasti kokea tuota dissaamista mikä syö mielenrauhaa.