Sattuu.

Ensirakkauteni jätti minut kuukausi sitten, 3v yhdessä olon jälkeen. Ehdimme 'asua' yhdessä 4kk kun muutin omilleni ja hän sitten oleskeli siellä. Minusta suhteemme oli ihana, joskin loppuajasta hieman kaverillinen. Oikeastaan hän ei minua mitenkään koskaan satuttanut eikä mitään sellaista. Meillä oli hyvä ja kaunis suhde. Rakastin/rakastan vieläkin kovasti häntä ja kun hän sai ulos kakistettua että haluaa erota, meinasin kuolla. Syynä oli kuulemma halu kokeilla muita/sinkkuus ja nyt kuulin yhteisiltä kavereiltamme, että hänellä on jo toinen. Tiedän, että he ovat tavanneet jo aikasemmin, olisiko sitten heidän välilleen jo kehittynyt jotakin aikaisemminkin? who knows.. En osaa suhtautua asiaan oikein mitenkään. Erosta pääsisin yli jossakin vaiheessa, tiedän sen jos hän olisi yksin. Mutta tästä toisesta naisesta ja ajatus heistä onnellisena, siitä en pääse yli. Ajattelen jatkuvasti miten he nyt ovat niin onnellisia ja kuinka nopeasti poikaystäväni pääsi minusta eroon.. Se satuttaa todella paljon. Ihan kuin en olisi merkinnyt hänelle yhtään mitään. Nään häntä usein jossakin koska asumme todella lähekkäin. Oloni on parempi kuin kuukausi sitten, mutta joka kerta kun näen hänet, oloni muuttuu sitäkin paskemmaksi. Haluaisin todella olla hänen kanssaan tekemisissä ja myöhemmin kaverikin, koska hän on minulle ja tulee aina olemaan erityisen tärkeä. Silti ajattelen hänen parastaan, ja pysyn erossa hänestä. Hänhän halusi olla ilman minua, olkoon sitten näin. En tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan mutta tällä hetkellä tilanne on tämä ja sydämeni on ainakin toistaiseksi revitty kahtia.
3898
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Kuinka vanha olet? Entä exäsi? Olet ilmeisesti aika nuori, joten ehdit vielä seurustella monen monta kertaa.

Äänestä

...tuttua! Ihan kuin olisin itse kirjoittanut. Itsekin erosin n. 1kk sitten ja syy tämä sama! :(

Äänestä
  • ennenkuin pääsin yli ensimmäisestäni. tai siis välillä oli sellaisia hetkiä että en ajatellut niin paljoa, mutta sitten tuli taas ne hetket kun tiesin sillä olevan toinen nainen ja kuinka ne on ollu kauan yhdessä. laskin jopa kuukausia, että miten kauan ne on yhdessä olleet.
    nyt suhteesta on 6 v. aikaa ja ollaan kavereita, siis jutellaan netin välityksellä ja jos törmätään niin jutellaan. tosin taas uusi nainen hänellä ja mietin josko se on vieläkin samanlainen mitä oli mun kanssa. eli siis melkein täydellinen. välillä tulee se pistos, että voi hemmetti kun piti päästää menemään.
    mulla kuitenkin uusi mies jo. silti tulee mietittyä, ei siitä pääse koskaan yli eikä ympäri kokonaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


nippunen kirjoitti:

Ensirakkauteni jätti minut kuukausi sitten, 3v yhdessä olon jälkeen. Ehdimme 'asua' yhdessä 4kk kun muutin omilleni ja hän sitten oleskeli siellä. Minusta suhteemme oli ihana, joskin loppuajasta hieman kaverillinen. Oikeastaan hän ei minua mitenkään koskaan satuttanut eikä mitään sellaista. Meillä oli hyvä ja kaunis suhde. Rakastin/rakastan vieläkin kovasti häntä ja kun hän sai ulos kakistettua että haluaa erota, meinasin kuolla. Syynä oli kuulemma halu kokeilla muita/sinkkuus ja nyt kuulin yhteisiltä kavereiltamme, että hänellä on jo toinen. Tiedän, että he ovat tavanneet jo aikasemmin, olisiko sitten heidän välilleen jo kehittynyt jotakin aikaisemminkin? who knows.. En osaa suhtautua asiaan oikein mitenkään. Erosta pääsisin yli jossakin vaiheessa, tiedän sen jos hän olisi yksin. Mutta tästä toisesta naisesta ja ajatus heistä onnellisena, siitä en pääse yli. Ajattelen jatkuvasti miten he nyt ovat niin onnellisia ja kuinka nopeasti poikaystäväni pääsi minusta eroon.. Se satuttaa todella paljon. Ihan kuin en olisi merkinnyt hänelle yhtään mitään. Nään häntä usein jossakin koska asumme todella lähekkäin. Oloni on parempi kuin kuukausi sitten, mutta joka kerta kun näen hänet, oloni muuttuu sitäkin paskemmaksi. Haluaisin todella olla hänen kanssaan tekemisissä ja myöhemmin kaverikin, koska hän on minulle ja tulee aina olemaan erityisen tärkeä. Silti ajattelen hänen parastaan, ja pysyn erossa hänestä. Hänhän halusi olla ilman minua, olkoon sitten näin. En tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan mutta tällä hetkellä tilanne on tämä ja sydämeni on ainakin toistaiseksi revitty kahtia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu