Pitkäaikaistyöttömät eivät ole työtävieroksuvia

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka pitkäaikaistyöttömät osallistuivat aiempaa enemmän aktiivitoimenpiteisiin, ei se kuitenkaan edistänyt heidän työllistymistään. Syitä tähän on monia, mutta tutkimuksen pohjalta näistä voidaan esille ainakin muutamia tärkeimpiä. Yksi keskeinen este pitkäaikaistyöttömien työllistymiselle on työpaikkojen puute. Yhteen vapaaseen työpaikkaan voi olla monia kymmeniä ellei satoja ei työttömiäkin hakijoita, joita vastaan lyhyenkin työttömyyshistorian omaavan on vaikea kilpailla. Toinen työllistyminen este on se, että monet pitkään työttömänä olleet tarvitsisivat enemmän ja muunlaista tukea, kuin mitä nykyiset työ- ja elinkeinotoimistot pystyvät heille tarjoamaan. Työllistymistä voivat vaikeuttaa mm. sairaudet, perinnässä olevat velat tai päihdeongelmat. Yksilöllisten ongelmien paikantaminen ja oikeanlaisen tuen löytäminen vaatii eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Työmarkkinatukiuudistuksen yhtenä tavoitteena oli rahoitusvastuun uudelleenjaolla lisätä kuntien kannustimia lähteä hoitamaan oman alueensa pitkäaikaistyöttömyyttä. Joissain kunnissa tällaisella kannustimella on ollut vaikutuksia, mutta yhteistyössä eri viranomaistahojen välillä ja on varmastikin vielä kehittämistä. Päättäjille vakavan harkinnan paikka Kiristämällä työmarkkinatuen saannin ehtoja ei luonnollisestikaan pystytä lisäämään pitkäaikaistyöttömien työllistämistä, jos työllistymiseen ei liity todellista valintaa työn tekemisen ja työttömänä olon välillä. Pelkästään pelotteiden avulla ei työtöntä saada takaisin työmarkkinoille. Poliittisesta tahdosta on kiinni, herätäänkö vihdoin todellisuuteen ja ymmärretään, että pitkään työttömänä olleet eivät ole sitä omasta tahdostaan, eivätkä he missään nimessä ole laiskoja työnvieroksujia. Aina on niitä, joille työnteko ei maistu, mutta heidän käyttäytymisensä ei saa ohjata koko työvoimapolitiikkaa. Nyt kun Suomen talous on taas kontallaan ja työttömyys kasvaa hurjaa vauhtia, on poliittisen johdon syytä todella pysähtyä ja miettiä, miten suunnattoman suuri joukko lannistettuja ja vihaisia ihmisiä saadaan pidettyä kiinni yhteiskunnassa. Eduskuntavaalien lähestyminen toivottavasti edistää tuota mietiskelyä. Joka tapauksessa ennen kuin työttömyysturvaan lähdetään tekemään muutoksia, kannattaa vakavasti pohtia, mitä ovat todelliset ja vaikuttavat keinot työttömien työllistämiseksi.
3222
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

"este pitkäaikaistyöttömien työllistymiselle on työpaikkojen puute" Härreguud. Varmaankin parisenkymmentä TEM-virkailijaa ja muutama komitea kosteine illanviettoineen on tarvittu tuon tosiseikan toteamiseksi.

Äänestä
  • Avaaja tarkoittikin varmaan pitkäaikaistyöttömien vajavaista kykyä kilpailla tarjolla olevista vapaiden markkinoiden työpaikoista muiden hakijoiden kanssa. Siis sellaisten työpaikkojen puutetta, joihin pitkään työttömänä olleet voisivat hakeutua. Ei pidä takertua lillukanvarsiin..

    Äänestä

  • asiallinen avaus kirjoitti:

    Avaaja tarkoittikin varmaan pitkäaikaistyöttömien vajavaista kykyä kilpailla tarjolla olevista vapaiden markkinoiden työpaikoista muiden hakijoiden kanssa. Siis sellaisten työpaikkojen puutetta, joihin pitkään työttömänä olleet voisivat hakeutua. Ei pidä takertua lillukanvarsiin..

    Useimmat pitkäaikaistyöttömät ovat paremmassa työkunnossa kuin valtaosa jo työssäolijoista. Puute on työpaikoista. Piste. Ei siinä tarvita mitään kaaleppisönkötyksiä vajavaisista kyvyistä. Eivät kaikki muut ole vajaita, vaikka kaaleppi onkin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tutkittua asiaa kirjoitti:

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka pitkäaikaistyöttömät osallistuivat aiempaa enemmän aktiivitoimenpiteisiin, ei se kuitenkaan edistänyt heidän työllistymistään. Syitä tähän on monia, mutta tutkimuksen pohjalta näistä voidaan esille ainakin muutamia tärkeimpiä. Yksi keskeinen este pitkäaikaistyöttömien työllistymiselle on työpaikkojen puute. Yhteen vapaaseen työpaikkaan voi olla monia kymmeniä ellei satoja ei työttömiäkin hakijoita, joita vastaan lyhyenkin työttömyyshistorian omaavan on vaikea kilpailla. Toinen työllistyminen este on se, että monet pitkään työttömänä olleet tarvitsisivat enemmän ja muunlaista tukea, kuin mitä nykyiset työ- ja elinkeinotoimistot pystyvät heille tarjoamaan. Työllistymistä voivat vaikeuttaa mm. sairaudet, perinnässä olevat velat tai päihdeongelmat. Yksilöllisten ongelmien paikantaminen ja oikeanlaisen tuen löytäminen vaatii eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Työmarkkinatukiuudistuksen yhtenä tavoitteena oli rahoitusvastuun uudelleenjaolla lisätä kuntien kannustimia lähteä hoitamaan oman alueensa pitkäaikaistyöttömyyttä. Joissain kunnissa tällaisella kannustimella on ollut vaikutuksia, mutta yhteistyössä eri viranomaistahojen välillä ja on varmastikin vielä kehittämistä. Päättäjille vakavan harkinnan paikka Kiristämällä työmarkkinatuen saannin ehtoja ei luonnollisestikaan pystytä lisäämään pitkäaikaistyöttömien työllistämistä, jos työllistymiseen ei liity todellista valintaa työn tekemisen ja työttömänä olon välillä. Pelkästään pelotteiden avulla ei työtöntä saada takaisin työmarkkinoille. Poliittisesta tahdosta on kiinni, herätäänkö vihdoin todellisuuteen ja ymmärretään, että pitkään työttömänä olleet eivät ole sitä omasta tahdostaan, eivätkä he missään nimessä ole laiskoja työnvieroksujia. Aina on niitä, joille työnteko ei maistu, mutta heidän käyttäytymisensä ei saa ohjata koko työvoimapolitiikkaa. Nyt kun Suomen talous on taas kontallaan ja työttömyys kasvaa hurjaa vauhtia, on poliittisen johdon syytä todella pysähtyä ja miettiä, miten suunnattoman suuri joukko lannistettuja ja vihaisia ihmisiä saadaan pidettyä kiinni yhteiskunnassa. Eduskuntavaalien lähestyminen toivottavasti edistää tuota mietiskelyä. Joka tapauksessa ennen kuin työttömyysturvaan lähdetään tekemään muutoksia, kannattaa vakavasti pohtia, mitä ovat todelliset ja vaikuttavat keinot työttömien työllistämiseksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu