Olen tyrinyt pahasti rakkaudessa.Rakastuin ensimmäisen kerran ja suhde päättyi siihen kun petin todella humalassa vaikka alkoholin syyksi en laitakkaan.Toista ei saisi syytää mutta mieheni ei ollut kovin kiltti minulle.aina.ei lyönyt eikä mitään mutta henkinen väkivalta miten kohteli ja satutti arkoihin paikkoihin kun hän oli humalassa.Se oli semmoista oravanpyörää erottiin ja palattiin mutta silti rakastin kovasti koko ajan.Mutta lopulta tilanne päätyi siihen että hän näki omilla silmin kun petin häntä ensimmäisen ja viimeisen kerran. Minä olin sen suhteen tuhoaja sitten loppujenlopuksi.
Kesti 3 vuotta ennenkuin pääsin tästä kyseisestä miehestä yli.Siinä välissä minulla oli jonkinnäköinen seurustelu suhde joka päättyi taas siihen että minua petettiin.
Nyt olen seurustellut vuoden nykyisen miesystäväni kanssa.Vasta hänen kanssaan olen päässyt tästä ensirakkaudestani yli.Tunnen rakastavani nykyistä todella paljon ja meillä on todella ihanaa.. Mutta..Suhteemme alkuaikoina olen pettänyt häntä kaksi kertaa.3kk seurustelun jälkeen.Pahasti alkoholin vaikutuksen alaisena.Silloin ajattelin että no joo tämä juttu on vasta alussa joten katsotaan nyt vielä hetki tuleeko mitään.en siis ottanut paineita pettämisestäni vaikka se satuttikin minua.
Seurustelumme jatkui ja olin todella onnellinen.Mutta kunnes tuli taas kerran eräs viikonloppu kun olimme eripaikkakunnilla ( olimme seurustelleet silloin 6kk ) Ja päädyin sänkyyn taas aivan sekaisin. Se oli hirveää. En ollut vahva. Makasin sängyllä eikä minua yhtään huvittanut kun mies yritti vikitellä . Lopulta aivoni lamaantuvait ja annoin viedä loppuun sen mikä oli alotettukin. Sen jälkeen sydämeni ei ole lopettanut itkemistä.
Nykyiseni ei tiedä tästä.Olen Koittanut olla ajattelematta asiaa mutta jokainen tiätää ettei se ei onnistu.Olen umpikujassa.Välitän miehestäni todella paljon ja kadun hirveästi näitä seksikertoja. Tykkään niin kovasti nykyisestäni että en haluaisi että hän saisi koskaan tiätää,jotten satuttaisi häntä.Hänellä oli viime suhteessa pettämistä enkä haluaisi että hän joutuu taas pettymään naisiin. Satuttaa niin ihanaa ihmistä.Sen olen jo tehnyt. Mutta onko minun pakko kertoa?
En suojele itseäni vaan miestäni.Elämä on niin lyhyt. Meillä on niin paljon hyvää ja harvinaista että sitä on vaikea rikkoa,vaikka sen ehkä rikoinkin jo.. Ihmeen kauan olen jaksanut kantaa näitä asioita enkä tiädä kuinka kauan vielä kannan. Sanotaan kuitenkin että totuus tulee ilmi. Alan kaatua päivä päivän jälkeen siihen että paljastan mitä on käynyt. Tulee olemaan raskas hetki.
Nykyään vältän kovasti humalia.Sen uskallan sanoa ja vannoa ääneen että selvinpäin en tekisi moista..
Löytyykö täältä ketään joka on ollut samankaltaisessa tilanteessa? Kokemuksen ääntä kaipailisin
pettäminen..
surullinen_itseensä
7751
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Muuta vinkkiä en voi antaa kun että lopeta se dokaaminen, jos aina hölmöilet kännipäissäsi. Toisaalta ei humalatila ole mikään puolustus.... mut elämä ilman alkoholia on todella mukavaa. Ei tule hölmöiltyä, ja rahat riittää paljon muuhuun kivaan itsensä hemmotteluun. Menneet on menneitä, ota opiksesi ja älä nyt ihmeessä mene kertomaan miehellesi näistä pettämisistä. Satsaa tulevaisuuteen.
kiertää korkkia kireemmälle, kun näyttää siinä olevan selvä syy-yhteys housujen hukkaamiseen vieraan kullin edessä? Ei se nykyinen kuitenkaan ole sulle sen kummoisempi kampe, jos oikeasti rakastaisit sinä et pettäisi. Saattaa olla että sinun on hyvä olla hänen kanssaan, mutta rakkautta se tuskin on kun muut pääsevät sinne mihin vain miehelläsi pitäisi olla asiaa. Juttuhan on ihan ok jos olette sopineet miehesi kanssa salapanojen hyväksymisestä. Kyllä sinä saat synkän salaisuutesi kanssa hautuumaahan asti painella jos pönttö kestää. Ja miksei ketäisi, kun se kestää pettääkkin? Pidemmän päälle nyt suhteenne alkumetreillä olisi oiva tilaisuus punnita "rakkautenne" syvyys kun kertoisit salapanoistasi ja katsoisit miten sulhokandi reagoi. Se kertominen vaan vaati rutkasti enemmän rohkeutta kuin pettäminen ja epäilen ettei sitä tapauksessasi löydy.
...ennen kaikkea olisi mun mielipide koska mihin muuhun suhde todella perustuu kuin toisen kunnioittamiseen, arvostamiseen ja rehellisyyteen ja sitä kautta luottamiseen. Mun mielestä sun miehelläsi on oikeus valita millaisen ihmisen kanssa elämäänsä viettää. Voi olla että opit noista tekosistasi etkä enää petä (mitä kyllä vahvasti epäilen) niin onko parempi että hän saa vuosien yhdessä olon jälkeen tietää petollisuudestasi (mahdollisesti lapsiakin jo...) ja eroatte silloin? Ehkäpä sullakin olisi aika miettiä että ehkä miehesi ei ole sulle sittenkään se oikea koska toimit miten toimit... Päästä hänet ainakin valitsemaan haluaako hän elämäänsä sinun kanssa viettää ja ottaa riskin ettet ehkä muutu ikinä!
"Voi olla että opit noista tekosistasi etkä enää petä (mitä kyllä vahvasti epäilen)" En minäkään kyllä usko että ap voisi pitää housujansa jalassa. Olisi mielenkiintoista tietää, montako äijää kävi painamassa kyseistä naista sinkkuaikonia? 20 ei kyllä varmasti riitä.
sinä olet toista huorittelemaan hänen sinkkuaikojensa yhtymistiheyden perusteella? Ei minuakaan kukaan ole huorapukiksi tituleerannut parisuhteeni aikana, vaikka useampi kymmen naista tulkin testattua ennen aviota. Nykytilanteen valossa tuota nimitystä ap:stä voi jo käyttääkkin. Ihan teinihommia noi utelusi, montaako pannut. Lue vähemmän Kallea ja muita mielikuvituksellesi vaarallisia hengen tuotteita nii rauhoitut.
kymmenen vuotta takan enkä oo pettänyt muija kyl on et älä tunnusta jos et halua satuttaa toista lopeta ennemmin toisen ajan tuhlaus ja lähde pois.
pettämisen tabu.totuus tulee ilmi..just.. rehellisyys maan perii. mutta siihenkö pitäisi aina pyrkiä?en tarkoita että rehellinen ei pitäisi olla mutta sinun tilannetta ajatellen se on fifty-fifty,joko menetetät jotain tärkeää tai saat vielä paljon enemmän. Raskasta on kantaa moisia salaisuutta mutta uskon että oikea päätös voisi olla myös kertoa jättäminen,yhtä hyvin kuin kertominen.Jos tällähetkellä tilanteenne on hyvä ja tunnut pitävän miehestä miksi pitää aina ottaa se riski ?Sen takia kun painotetaan että suhde ei voi t o i m i a ja olla hyvä jos on salaisuuksia. elämä on lyhyt,KAIKILLE sattuu mokia,naurettavaa huoritella ja tuomita sinut heti maan alle.Ole onnellinen ja annan elämän kuljettaa. Tunteet ovat ihmisten valttikortti.Harva tietää loppujen lopuksi mitä tuntee. Huumorilla pärjää.Hyvää kesää