Eli aviomiheni sisko sai lapsen.. Olemme usein viettäneet iltaa yhdessä ja käsittääkseni sisko ja hänen miehensä pitävät minusta, siskon mies on oman mieheni erittäin hyvä ystävä. Sisko soitti miehelleni (siis veljelleen) ja kysyi HÄNTÄ lapsen kummiksi. Ei siis MEITÄ. Loukkaannuin syvästi tästä, koska mielestäni aviossa olevia pareja pitää pyytää aina molempia ja koska olenhan osa perhettä, ainoan veljen vaimo. Mitä kummaa tästä pitäisi ajatella?? Käly ei tahdo minun osallistuvan lapsen elämään mitenkään vai ajattelee meidän eroavan kuitenkin?! Ylireagoinko asiaan, vai miten te muut näette tilanteen?
Kummiksi
Siljanen
7862
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minä taas olen kuullut sellaisen säännön, että pareja ei pyydetä kummiksi. Osallistutte joka tapauksessa lapsen elämään paljon, joten on ihan sama saatko nimesi siihen yhteen paperiin.
Missä sanotaan, että aviossa olevia pareja pitää pyytää ,molempia kummiksi? SINUN mielestäsi pitäisi toimia niin, mutta kälysi voi olla ihan eri mieltä. Tiedätkö kuka tai keitä muita on pyydetty kummiksi? Kaksi kummia pitää olla. jos toinen on vaikka - lapsen isän sisarus? tuolloinhan asia olisi selvä? Tunnen monia perheitä, joissa lapsen kummeina on eri pariskuntien toinen puolisko, ei siis molemmat. Älä nyt vaan ajattele, ettei kälysi halua sinua lapsen elämään. Miksei miehesi kysy asiaa sisareltaan? Tai mikset itse kysy? Me naiset usein ruvetaan tulkitsemaan muka sanattomia viestejä eikä oteta todellista asian kantaa selville. ja mikä siinä kummiudessa on niin ihanaa?
Minusta on väärin sanoa, että yhdessä osallistutte lapsen elämään; koska käly ei halua sinua kummiksi, hän ei halua sinun osallistuvan lapsen elämään. Älä siis missään nimessä huolehdi miehen puolesta kummilahjoja tai muistuta miestä kummin yhteydenpidosta. Kälyhän yrittää poimia rusinoita pullista; miehen pyytämällä saa vain yhden kummin ja lisää kummeja voi lahmia muualta (näin saa enemmän perheitä kummeiksi ja enemmän lahjoja lapselle)ja lisäksi vaimot huolehtivat kummijutut miesten puolesta, vaikka eivät ole kummeja. Näitä tapauksiahan on kolmetoista tusinassa. Itse en suostunut kynnysmatoksi; joko olen kummi tai sitten en, ja en tee asian eteen silloin mitään.
Olen itse joutunut ihan vastaavaan tilanteeseen ja aluksi tilanne tuntui kieltämättä hieman loukkaavalta. Mutta sitten ajattelin, että mitäs siitä: he eivät halunneet minua lapsensa kummiksi,ja kun en ole kummi, niin en todellakaan huolehdi lahjoista enkä muistamisista.
Itsekin kummia etsiessä ajankohtainen asia... Mielessäni on myös ollut pyytää kummiksi kahden parin toista osapuolta ainoastaan. Ei ole mitään sitä vastaan, että puolisokin olisi kummi mutta kun muillakin lapsillamme on vain kaksi kummia (lähisukulaiset puolisoineen), niin tuntuisi oudolta ottaa yhdelle lapselle neljä kummia. Meillä tilanne se, että sisarukset on kukin kummeja toistensa lapsille ristiin rastiin ja kaikilla on jo kummilapsi. Tämä meidän kolmonen on nyt tn. suvun viimeinen lapsi kirkkoon kastettavista ja ajattelimme tasata "kummirasituksen" pyytämällä kahta sisarusta ilman puolísoja, jolloin kummirasitus jakaantuu tasaisemmin.
"kummirasitus" ei suinkaan puolitu, vaan nyt kahdessa perheessä on se sama rasitus. Toki saattaa olla myös ilo, jos toiveet ja odotukset kohtaa.
Älä loukkaannu. Eikä sinun tarvitse pohtia tuosta asiasta mitään omia oletuksia. Sinusta tykätään ihan takuulla samallalailla kuin tähänkin asti. Heillä on omat perusteensa joita sinä et tiedä eikä sinun kannata niitä arvuutella. Niillä valinnoilla ei ole mitään tekemistä sinun kanssa joten jatka elämään heidän kanssaan kuten tähänkin asti. Näyttämällä että hyväksyt tilanteen saat vielä suuremman arvostuksen heidän joukossaan. Enkä todellakaan tarkoita että pitäisi olla mikään tekopyhä vaan ole aito ihminen. On yleistä että sisaruksia pyydetään kummeiksi eikä ole kirjattu että tavan vuoksi pitäisi pyytää pariskunta. Toki se voisi olla fiksua mutta lapsen vanhemmat tekevät omia päätöksiä joita ei kannata alkaa pohtimaan. Menee vain ajatukset solmuun. Osallistut sitten pyyteettömästi lapsen elämään mahdollisuuksien mukaan mutta toisaalta ei kannata huolehtia kummiudesta miehesi puolesta. Jos miehesi ei sitten muista kummilahjoja ja juhlia niin anna olla muistamatta. Voit ottaa siten salaa mielessäsi oman pienen tyydytyksen asiasta olematta ilkeä.