Koko kansan aivoriihi tekemättömän työn etsimiseksi ja työpaikojen luomiseksi. Suomi omavaraisemmaksi, tutkittava voisiko ulkomailta tuotavia tuotteita palveluja tuottaa Suomessa. Työllisyyskoulutusmäärärahat työn tekemiseen ja työssä oppimiseen. Uusia ideoita ja entisten parantelua. Yhteistyö useiden eri osaajien kesken, muodostettava esim. työttömistä ryhmiä yrittämisen työstämiseen, ideointiin, suunnitteluun tekemiseen. Työmarkkinntuki kaksinkertaiseksi ja vastineeksi osallistuminen toimintaan joka tuottaa tuloja, parantaa ympäristöä, edistää terveyttä, kohottaa moraalia jne. Koko kansa talkoisiin. Tämä olisi organisoitava yhteiskunnan taholta: Vetäjiä, aktivoijia, tutkijoita, suunnittelijoita, koordinoijia, valvojia, ideoijia, kehittäjiä, tekijöitä. Kaikkien tahojen puhallettava yhteen hiileen, isänmaallisuutta!
Työpaikkojen luonti aivoriihi
VegeP
47945
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Kovalla rahalla lanseerattiin ns. työnetsijäprojekti tuossa muutama vuosi takaperin. Kova oli uho ja röyhistely alussa. Nyt kaikille sadoilletuhansille avuttomille ja saamattomille työttömille löytyy työpaikka! Kuinkas kävikään. Muutama kymmenen työpaikkaa löytyi. Miljoonat eurot hävisivät jonnekin. Samoin hävisivät ennen niin reteästi henkseleitään paukutelleet konsultit. Eipä tuota työnetsijäprojektia turhaan kutsutakaan tuttavallisesti "urantappajaksi" konsulttipiireissä.
Tarkoitan järjestelmällistä tutkimista ja ideointia mitä kaikkea tekemätöntä työtä Suomessa olisi ja uusien työpaikkojen suunnittelua, luontia ja ideoiontia. Yhteistyöllä saadaan ihmeitä aikaan. En tarkoita pelkkää työpaikkojen etsintää. Ideoita työllisyyden parantamiseksi.
ansaita kk noin 500e (oppien samalla perusmyyntitaitoja sekä omien tuotteiden tekemisen)
Ideaa voi jatkokehitellä. Mitä tuotteita, joilla olisi markkinarakoa työttömät voisivat tehdä?
On selvitettävä mikä meni pieleen kokeilussa ja parannettava työnetsijäprojektia. Mitä ehdotuksia teillä on työttömyysongelman ratkaisemiseksi?
Ensinnäkin nämä työnetsijät eivät olleet ammatilaisia vaan työhallinnon virkamiehiä tai työhallinnon oman rekrytoinnen kautta rekrytoituja henkilöitä joiden piti täyttää julkishallinnolliset pätevyys vaatimukset.Julkishallinnolliset pätevyysvaatimuksilla ei ole monestikkaan mitään tekemistä oikean osaamisen ja soveltumisen kanssa. Tv.ssa vuosia sitten työttömät jotka olivat näiden työnetsijöiden asiakkaana huomasivat kerta toisen jälkeen sen että heitä koitettiin mainostaa aivan vääriin tehtäviin.Suurin syy miksi he eivät työllistyneen oli työnantajien mukaan se että työnhakijat olivat ylipäteviä ja sen kautta eivät ns. sopineet organisaatioon ja tiimiin.(no tiedä häntä mikä oikea syy oli, tietenkin fiksuin tapa perustella sitä miksi jotain hakijaa ei palkattu on juuri ylipätevyydellä, koska työnhakijalle se kuitenkin jollain tavalla kuulustaa hyvältä ja siksi hän lopettaa keskustelun asiasta eikä alla väittää vastaan että "enhän minä ole ylipätevä ,koska en osaa esim .sitä ja tätä ja ymmärrä sitä ja tätä tai pysty siihen Jne."
http://www.te-keskus.fi/Public/?nodeid=16409&area=7651
... töistä ei ole pulaa kelläkään, mutta PALKASTA on. Tuleekos myllyistä sun muista riihitöistä nomrmaalin TESin mukainen palkka ? Jos ei saa, tekemättömäksi saa nekin hommat AIVAN VARMASTI JÄÄDÄKIN.
töihin, mutta riski taitaa olla pieni.
Kaikkien työttömien, elleivät muuten saa työtä, pitäisi päästä mukaan johonkin ryhmään viemään työttömyysongelman ratkaisua eteenpäin. Ryhmät pitäisi organisoida yhteiskunnan tai jonkin asiantuntijatahon toimesta niin että työkohteet täyttävät jonkin markkinaraon tai parantavat olemassaolevien tuotteiden/palveluiden kilpailukykyä, laatua jne. Kohteet ryhmille Suomen sisällä, niin ettei tehdä päällekkäsiä töitä tai viedä muilta leipää.
Otsikossa pitäisi lukea: Jokainen työtön johonkin hyödylliseen toimintaan
Ilmaiseksi kieltäydyn olemasta hyödyllinen
...on maailma pullollaan eikä koskaan kesken lopu. Työstä ei kellään ole minkäänlaista pulaa, mutta tekemättömäksi se saa jäädäkin niin kauan kuin siitä ei makseta PALKKAA, jolla tekijä tulee toimeen.
...sadannen kerran: ÄLKÄÄ PUHUKO TYÖN PUUTTEESTA. Ettekö te ole jo huomanneet, että ratkaisuksi pysritään sitten tosiaankin antamaan töitä, vieläpä karenssilla perseelle potkien. Ilmaistöitä. Puhukaa PALKALLISEN työn puutteesta. Sitä te KUITENKIN olette vailla. Jos annatte vitrkamiehille ja kaikenmaailman kaalepeille tilaisuuden ymmärtää väärin, sen ne takuulla myös tekevät.
Tekemätön työ pitäisi saada kehitettyä kannattavaksi. Parempi on kun työtön tekee jotakin yleishyödyllistä ja saisi edes kaksinkertaisen työmarkkinatuen nykyiseen verrattuna, kuin että työttömän panos menee hukkaan. Tuottuvuutta ei ole pelkästään palkkatulo, vaan myös ammattitaidon kehittyminen, terveyden ylläpito, ympäristön parantuminen, hyödyllisyys yhteiskunnalle, uusien ideoiden kehittely jne.
Luetelkaa kaikki mahdollinen tekemätön työ. Jos siitä poikisi ideoita jollekin yrittämistä aikovalle.
järjestelmä ei missään nimessä halua työttömältä tuollaista "vääränlaista" omaehtoistatoimintaa. Se on ankarasti kiellettyä. Niin kuin kaikki muukin työttömän omaehtoinen kouluttautuminen ominneuvoin ja ideoin.
Ensin on saatava kartoitettua kaikki mielekäs työ, joihin sitten yhteiskunnan myötävaikutuksella muodostetaan ryhmiä suunittelmaan ja kehittelmään työ kannattavaksi yrittämiseksi. Työ on kannattavaa, jos se tuo tekijöilleen edes vähimmäistoimeentulon, se on parempi kuin työmarkkinatuki. Jos sadaan hyvin menemään työ voi antaa tekijöilleen hyvänkin toimeentulon tulevaisuudessa ja ammattitaito voi kehittyä.
Esim. 1 Monet elintarvikkeet ovat ravintoköyhiä. Olisi tutkittava ja kehitettävä esim. vihannesten, marjojen viljelyä niin, että ne sisältäisivät mahdollisimman paljon terveyttä edistäviä fytokemikaaleja ja niissä ei olisi kasvinsuojeluainejäämiä. Kilpailukykyinen elintarvike. Esim. 2 Huonekalujen muotoilussa voisi yhdistää huumorin, taiteen -> humoristiset huonekalut. Esim. 3 Biotieteissä on paljon tutkittavaa ja kehiteltävää -> terveyden parantaminen, ympäristöongelmien ratkaisu jne., kemikaalien ympäristöystävällisempi tuottaminen mikrobeilla. Esim. 4 Uudet kestävämmät materiaalit. Jos tuote kestää pitkään, ei tarvitse rahaa niin usein niiden hankintaan, jotenka palkkatulokaan ei tarvitse olla niin suuri kuin nykyisin ja ympäristö säästyisi, kun ei tarvitse niin paljon tuottaa energiaa ja raaka-aineita. Esim. 5 Jos jokaiselle on pitkäjänteisesti työpaikka yhteiskunnassa, niin ei tarvitse opiskella niin monta ammattia ja voisi keskittyä ko. ammatin huippuosaajaksi. Opiskeluajat lyhenisivät, turha koulutus jäisi pois. Täsmäkoulutus. Esim. 6 Hyvinvointipalveluissa riittää kehittämistä. Esim. 7 Työn tekemisen rationalisointia jatkettava, että on kilpailukykyä kehitysmaiden halpatyövoimalle. Tulevaiusuudessa halvan työvoiman maissakin tullaan vaatimaan parempia palkkoja, ei ole järkevää sijoittaa liian paljon ulkomaille pääomia.
Pyörittävät pajojaan ja järjestävät kavereilleen ilmaisia tekijöitä...
Moni myyvä tuote on saatu aikaan pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena. Aluksi ei ole välttämättä tuloja. Onko yhteiskunnalla varaa jättää työttömiä hyödyntämättä. Jokaisella työttämällä on osaamista. Osaamista voidaan hankkia omatoimisestikin ja tekemällä, ei välttämättä koulun penkillä. Oppimateriaaleissa on kehittämisen varaa, niin että itseopiskelua voidaan lisätä. Pitäisi pystyä vain sijoittamaan työttömät sopiviin kehityskohteisiin. Ilmaiseksi ei saisi kenellekään antaa työttömyyskorvauksia ainakaan pitkäaikaisesti. Ainakin tulisi velvoittaa työttömiä osa-aikaiseen työhön. On perustettava kehitysryhmiä. Ensin on kartoitettava mielekkäitä kehityskohteita. Toivotaan lisää ideoita.
Mene tekemään työtä.
Vaikka minulla olisikin töitä ja hyvä toimeentulo, jokaisen on kannettava vastuuta myös koko yhteiskunnan tilasta, koska olemme kuitenkin samassa veneessä. Muiden epäonni on myös minun epäonni. Onko rakentavia ehdotuksia työttömyysongelman ratkaisemiseksi?
Toivotaan runsaasti lisää ideoita ja niiden arviointeja työttömyysongelman ratkaisemiseen. Rakentavaa keskustelua, positiivista ajattelua. En usko, että suomalaiset ovat ideaköyhiä. Kaikki kynnelle kykenevät mukaan talkoisiin, joista ei välttämättä heti saada suurta tuloa itselleen.
Miten tekisimme kaupungit ekokaupungeiksi ja maaseudun elinvoimaiseksi?
Mitä vielä voidaan tehdä kansalaisten terveyden, kansalaiskunnon ja osaamisen kohottamiseksi? Miten parannellaan nykyisiä toimintamalleja?
Tarvitaan aktiivisuuden ja tietämyksen lisäämistä, lisää kokemusta yhteisten asioiden hoitamiseksi. Kaikkien kansalaisten lahjat käyttöön.
Ratkaisuja voidaan etsiä ruohonjuuritasolla, jotka koordinoidaan ja organisoidaan kokonaisuuksiksi. Päälinjauksien kautta voidaan etsiä kokonaisuuksia ja niille yksityiskohtaiset suunnitelmat. Siis edetään sekä alhaalta ylöspäin että ylhäältä alaspäin. Hyvin jäsennellyt, koordinoidut ja organisoidut tarkaisut auttavat hallitsemaan elinkeinoelämän viidakkoa.
KORJATAAN (yksi raksamies työllistää välillisesti 6 henkilöä) SUOMALAISELLA TYÖVOIMALLA. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Joka toisesta rakennuksesta löytyy kosteusvaurioita/1135246028435
voisiko toimiva rakennetyöttömyyden purkaminen lähteä lakimuutoksista? Kevyempi yritysverotus, yrityskonkurssien velkojen vanhentuminen muutamissa vuosissa, ylipäänsä yrittäminen niin kannattavaksi että se houkuttaa alkamaan yrittäjäksi ja työllistämään. byrokratiakoneistoa tietysti pitäisi myös karsia....
Ensin on oltava hyvä yleissivistävä ja ammatillinen peruskoulutus.
Sen jälkeen voisi olla täsmäkoulutusta esim. työllisyyskurssein,
mutta työpaikka pitäsi olla jo koulutettaville tiedossa, että kulutusrahat tulisivat paremmin hyödyksi. Koulutettavien määrien tulisi paremmin vastata työmarkkinoiden kysyntää, ettei koulutettaisi työttömäksi.
Voisi lisätä tekemällä oppimista ja omatoimista opiskelua, kun on hyvä oppimateriaali. Henkilöllä olisi hyvä olla osaamista usealta eri alalta, jos vain elämän aikana ehtii opetella. Tarvitaan monialaisuutta, mutta myös pitkälle erikoistumista. Nykyisin tiedon määrä on suuri, siitä pitäisi osata poimia tarvittavat, suppealla alallakin on valtavasti opiskeltavaa.
Vaikka kotimaassa tuotettu olisi kalliimpaa, niin rahat siitä (toivottavasti) jäävät pyörimään kotimaan talouteen, täten se hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Suomessa ei tarvinne käyttää niin paljon kasvinsuojeluaineita kylmän talven ansiosta. Kun hedelmät tuodaan kaukaa, ne usein poimitaan raakoina ja kypsytetään keinotekoisesti, näin niiden ravitsemuksellinen arvo ei välttämättä ole niin hyvä. Marjojen käyttöä kanattaisi lisätä ruokavaliossa.
Mitä ulkomailta tuotavissa tuotteissa tai palveluissa olisi sellaisia, jota voitaisiin tuottaa kotimaassa. Jos päästään suurempaan omavaraisuuteen, ei olla niin riippuvaisia maalimantalouden heilahteluista. Myös kuljetus vaatii energiaa ja kuluttaa ympäristöä sitä enemmän mitä pidempi on kuljetusmatka.
Tulisi suosia lähialuiden ja kotimaan tuotteita ja palveluja.
Massatuotannolla on etuna halvempi hinta. Mutta nykyisen korkean teknologisen osaamisen yhteiskunnassa voisi lisätä yskilöllisemmin räätälöytyä tuotantoa ja saada hinta kuitenkin kohtuulliseksi. Esim. vaatteita ostettaessa,oikean koon löytäminen on vaikeaa, varsinkin joutuu lyhentämään housujen lahkeita tai vyötärö puristaa. Voisiko internetin kautta tilata ja jopa suunnitella itselleen
sopivat tuotteet yrityksien valmistettavaksi.
Kotimaista energiatuotantoa lisättäessä vähennetään riippuvuutta tuontienergiasta.
olisi syytä ottaa kehittelyn alle.Lähtisikö Orion hankkeeseen?
Viestiketjusta on hyvin nähtävissä, miten kaikki kirjoittajat odottavat passiivisina yhteiskunnalta ratkaisuja, miksi? Nykyistä massiivista työttömien armeijaa emme saa mitenkään muuten kuin yrittäjyydellä sulatettua, eli jokainen työtön laittakoon oman yrityksen pystyyn ja työllistäköön itse itsensä! Turha odottaa, että yhteiskunta tekee "taikatempun" ja häivyttää työttömyyden. Ylipäätänsä voisi kysyäkin, miksi valtion pitäisi ratkaista kansalaisten työllistymisongelmat? Siitä olen edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että yrittäjyys on tehtävä nykyistä houkuttelevammaksi tavalla tai toisella.
Ongelma on siinä että vain harvalla työttömällä on riittävästi pääomaa. vakuuksia ja talaajia perustaa tai lähinnä aloittaa yritystoimintaa.Yrittäjyyden kautta voi kyllä työllistää monia työttömiä ja jos yritystoiminta osoittautuu kannattavaksi niin työttömästä tulee työnantaja joka työllistää itsensä lisäksi tapaus kohtaisesti hyvinkin monta muuta työn tarvitsijaa. Startti rahasta ei oikeastaan ole suurta apua, se että saataisiin suuri määrä työttömiä ryhtymään yrittäjäksi ja varsinkin sellaisille aloille jotka nopeasti työllistää myös muita tarvitaan suuria määriä ns. riskisijoitus pääomaa mikä mahdollistaisi yrittäjäksi ryhtymisen jos keksii ja suunnittelee hyvän liikeidean .
Ensin on keksittävä hyvä liikeidea, jolloin siihen voi paremmin saada rahoitusta.
Mukaan on saatava sopiva ryhmä, koska yksin on monesti hankalampi yrittää.
Ryhmällä on yhdessä enemmän pääomaa, resursseja ja osaamista, asioita voidaan pohdiskella ja suunnitella yhdessä.
Jos ryhmään saadaan henkilöitä, joilla on pitkäaikainen kokemus ko. alalta
se helpottaa yrittämistä.
Voisko jo olemasssaolevien yritysten tai laitosten yhteyteen kehittää lisää yrittämistä. Nyt kun irtisanotaan henkiöstöä, voisko yritykselle lisätä muita toimialoja ettei oltaisi vain yhden jalan varassa.
Osakkeiden omaistajat saavat toisinaan hyvät osingot, olisi myös tyydyttävä välillä myös olemaan ilman osinkoa työpaikkojen säilyttämiseksi.
Samoin työntekijöiden pitäsi joustaa palkkauksessa hyvinä aikoina suuremmat tulot, huonoina aikoina pienemmät tulot työpaikkojen säilyttämiseksi.
Ei aina voi tulot nousta ylämäkeä, välillä ne menee alamäkeä tai pysyvät ennallaan.
Jos työmoraali on hyvä, ahkeruus, laadukkuus, yhteisen hyvän edistäminen jne. työpaikat säilyvät paremmin.
Samoin yrityksellä on oltava hyvä etiikka, niin asiakkaat ovat tyytyväisempiä.
Jos henkilöillä on hyvät ihmissuhteet niin kotona kuin työssäkin ja mielessä ei paina huolia, on terve omantunnonasiat ovat kunnossa, se auttaa jaksamaan työssä, keskittymään hyvin työntekoon. Aineelliset arvot eivät tee yksistään ihmistä onnelliseksi, tarvitaan henkisiä ja hengellisiä arvoja.
Muuten: On vaikea löytää sellaista keskustelufoorumia, joka olisi eettisesti korkealla tasolla ja johon kaikki kansalaiset saataisiin osallistumaan. Huono moraali keskustelupalstoilla karkoittaa useita osallistujia.
Katkeruus, viha ja huono kielenkäyttö ym. myrkyttää positiivista ilmapiiriä.
On oltava valmis ottaamaan vastaan kritiikkiä ja uskallettava kritisoimaan rakentavasti.
Internetistä hakemalla löytää liikeideoita mm. www.liikeideapankki.fi.
Ideoita on paljon, mutta niiden toteuttaminen vaatii aikaa, rahaa, osaamista, henkilökuntaa, yhteistyötä, kehittelyä, tutkimustyötä jne. On haastavaa saada liikeidea kannattavaksi, joka on myös ideointia.
Rakennemuutos vaikuttaa, että toiset ammatit poistuvat ja uusia tulee tilalle.
Ideoita ei tarvitse pelätä tuoda julki, yksityskohdat niiden toteuttamisessa ovat ammattisalaisuuksia, etteivät kilpailijat hyödy paljon resursseja vaatineista kehitystyöstä. Ideoita voidaan viedä eteenpäin jatkokehittelemällä.
Aivoriihessä voidaan poiketa tavanomaisuudestakin ja löytää uusia omituisia ajatuksia saattamalla itsensä vaikka naurunalaiseksi. Sitten muut arvioivat ideoiden toteuttamiskelpoisuuden, järkevyyden ja parantelevat niitä.
Monet asiat ovat itsestään selvyyksiä, mutta kuitenkaan käytännössä ei toimita
niin että hyvinä aikoina säästettäisiin, että huonoina aikoina olisi vara ottaa
säästöistä kulutukseen. Jos yritykset keräisivät vararahastoa hyvintä aikoina, eivätkä jakaisi niin paljon osinkoa, niin huonoina aikoina vararahastosta voitaisiin sijoittaa tutkimukseen, tuotekehitykseen, henkilökunnan koulutkseen ja yritystoiminnnan kehittämiseen. Samoin kuluttajien pitäisi säästää hyvinä aikoina, että huonona aikana olisi säästöjä, joilla voisi jatkaa normaalia kulutusta.
Edelliset estäisivät talouden ylikuumenemista hyvinä aikoina ja syöksykierrettä huonoina aikoina. Talous olisi tasaisempaa ja vakaampaa.
Suurkaupungeissa ovat asuntojen hinnat kalliit, jos työpaikkoja syntyisi enemmän pikkukaupunkeihin ja maaseudulle, ei palkkojen tarvitsisi olla niin suuret, koska asuminen ei veisi niin paljon rahaa.
Kenenkään ei pitäisi ottaa liian suuria lainoja, ettei huonoina aikoina tulisi luottotappioita rahalaitoksille. "Kaikki ja heti"-periaate pitäisi muuttua "Vähitellen ja pitkällä aikavälillä"-peritaatteeksi.
Yrityksen osakkeet pitäisi saada säilymään kotimaisessa omistuksessa ja lisätä henkilökunnan omistusta, jolloin päätösvaltaa ei siirtyisi sellaisille osakkeenomistajille, jotka eivät ajattele yhteistä hyvää vaan saamiensa osinkojen suuruutta.
Pääomia pitäisi sijoittaa enemmän kotimaahan, eikä niin paljon ulkomaille, tällöin työtä olisi kotimaassa enemmän. Kun hyviä veronmaksajia olisi enemmän, myös verot ym. maksut sekä palkansaajilla että yrityksillä olisivat pienemmät.
Toisaalta on hyvä, että kehitysmaihinkin sijoitetaan, että niillä olisi
varaa myös ostaa Suomessa valmistettuja tuotteita ja yritys saa markkinoita ulkomailta. Toisaalta mitä vähemmän tarvitsisi tuoda ulkomailta, sitä vähemmän tarvittaisiin vientituloja.
Myös mihin kohteisiin pääoma sijoitetaan vaikuttaa talouteen, virhesijoitukset tulevat tappioksi yksityisille, yrityksille ja yhteiskunnalle.
Emme saaneet mukaan kovinkaan monta keskustelijaa. Muutama vastaus tuli, mutta hyvin vähän ehdotuksia työttömyysongelman ratkaisemiseksi.
Kiitoksia vastauksista osallistujille.
Tämä keskustelufoorumi ei ollut oikein sopiva paikka asialliselle keskustelulle.
Pitäisi perustaa yhteiskunnan taholta asiallinen valvottava keskutelufoorumi aivoriihelle, joka tulisi kaikkien kansalaisten tietoon. Siitä voitaisiin suodattaa asiattomat viestit ja tiiviistää yhdeksi samantapaiset ehdotukset.
Keskustelu päättynee tämän aivoriihen osalta.
Ei perusteta aina uutta keskusteluaihetta, vaan kootaan tähän samaan aivoriiheen mahdollisimman paljon ehdotuksia työttömyysongelman ratkaisemiseksi ja niiden arviointeja, että saadaan monipuolinen kokonaisuus huomioitavista asioista.
Ongelma ei ole se, etteikö työtön haluaisi töihin, etteikö hänellä olisi osaamista, aktiivisuutta, kuntoa jne. Vaan yksinkertaisesti työpaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin työnhakijoita/työttömiä. Samaa työpaikkaa saattaa hakea useita satoja henkilöitä ja kannattavan yrityksen perustaminenkaan ei tapahdu käden käänteessä. Sen takia OLEELLISIN ASIA ON TYÖPAIKKOJEN LUONTI JA SAADA SÄILYMÄÄN NYKYISET TYÖPAIKAT.
Kun henkilöllä on pitkäaikainen työpaikka, hän voi keskittyä juuri siinä työssä tarvittavan osaamisen kehittämiseen ilman turhaa liikakoulutusta.
Työ pitää olla sellainen, että se on kannattaavaa ja työntekijän pitää olla tuottava, muuten palkkaa ei voida maksaa, tyhjästä on huono nyhjästä.
Mutta jos kuitenkin pitää maksaa suuret ansiosidonnaiset päivärahat,
eikö edes nämä henkilöt voisi tehdä jotakin hyödyllistä yhteiskunnalle (kaikkea tuottavuutta ja hyötyä ei voida mitata rahassa), koska yhteiskunta maksaa heille päivärahat. Työttömistä löytyy paljon huippuosaajia tai heistä tulee sellaisia kun he saavat olla ammattitaitoa kehittävissä tehtävissä pitkäaikaisesti.
Ideoita ja työtilaisuuksia löytyy kartoittamalla ongelmia ja etsimällä niihin ratkaisuja.
Kehitetään kilpailukykyisempiä parempia tuotteita ja palveluita niissä olevia ongelmia poistamalla.
Ympäristöongelmat
Terveydenhuollon ongelmat
Terveysongelmat
Ravitsemusongelmat
Maa- ja metsätalousongelmat
Vanhustenhuollon ongelmat
Tuottavuusongelmat
Taloudelliset ongelmat
Tuotteiden ongelmat, tekniset ongelmat, kehno laatu, huono käytettävyys, kalleus
Palveluiden ongelmat
Markkinointiongelmat
Koulutus- ja kasvatusongelmat esim. nuorten psykososiaaliset ongelmat
Atk-ohjelmien ongelmat
Oppikirjojen ongelmat: Huono luettavuus, ymmärrettävyys, tiedot vanhenevat -> Keveät halvat lukulaitteet elektronisille kirjoille, joihin voidaan ladata ajantasainen tieto hypermediamuodossa.
Ajankäytön ongelmat
jne.
Suomen suurimmat huolet ovat nyt väestön ikääntyminen, globaalistuminen, verotus, johtajien optiot, liikalihavuus ja alkoholinkäyttö.
LUOVAN ONGELMANRATKAISUN VAIHEET:
1. Ongelman tunnistaminen ja parantamismahdollisuuksien huomaaminen
2. Tosiasioiden selvittäminen
3. Ideointi ja ratkaisuvaihtoehtojen keksiminen
4. Vaihtoehtojen punnitseminen ja ratkaisujen hakeminen
5. Päättäminen parhaasta vaihtoehdosta
6. Toteuttaminen, pannaan päätös täytäntöön
Seuraamalla mitä uutta on tulossa tai äskettäin tullut voidaan löytää elinkeinomahdollisuuksia. Seuraamalla mitä tieteessä tapahtuu, mitä muualla maailmalla tapahtuu.
Lisää virikkeitä!
Ota hyvät ruokalevot, jos sen aikana syttyisi idea, jota et voi olla ilmaisematta.
Aeka männöö avellessa, päevä piätä kiännellessä ja peukaloa pyörittäessä.
Paperinvalmistusprosessien yksinkertaistuminen
ICT-kytkentäiset automaatiomittausjärjestelmät
Monikerrosformaus uusin kemiallisesti tuetuin konseptein
Mallintamisen ja simuloinnin laajahyödyntäminen prosessisuunnittelussa ja optimoinnissa
Täysautomaattiset sahauslinjat
Biopohjaiset ja biohajoavat prosessikemikaalit, täyte- ja sideaineet
Uudet energiatehokkaat vettä säästävät prosessit
Älypaperit, -kartongit ja –puutuotteet
Kaupallinen painettu elektroniikka, älykkäät pakkaukset ja laaja hybridimedian käyttö
Korkean jalostusasteen puutuotteet materiaalitieteen ja polymeerikemiankeinoin
Biomassan moninais-hyödyntäminen, kaupallinen biojalostamo
Nanoteknologiasovellukset
Bioaktiiviset kaupalliset paperit ja kuitupohjaiset bioindikaattorit
Paperipohjaiset joustavat, taipuisat näytöt
Sovelluskohtaisesti optimoidut geneettisesti muunnellut
Täysautomaattinen “yhdenmiehen” paperikone
Biopohjaiset liikennepolttoaineet
Biokemikaalit& Biopolymeerit
Lähde: Metsäteollisuuden uudet tuotteet, R.Panula, 30/09/2008
Jokaiselle työttömälle tai työttömyysuhan alla olevalle työntekijälle pitäisi löytää ala, johon keskittyy, erikoistuu.
Olen ollut töissä jo lapsuudestani saakka kesäisin maatilalla. Kun en jaksanut nuorena opiskella peruskoulun menin töihin, jossa sain työkokemusta. Mutta jatkoin kuitenkin itseopiskelua vapaa-ajallani.
Sitten jatkoin opiskelua kursseilla, kunnes tuli 90-luvun lama ja olin työttömänä pitkään. Opiskelin, ideoin ja hain kovasti työpaikkaa. Kävin työllisyyskursseja ja suoritin ammattitutkinnon. Sain välillä töitä vuodeksi tai kahdeksi. Sitten menin oikein ammattikouluun. Ja sen jälkeen taas työttömyys jatkui, lukuun ottamatta lyhyitä työsuhteita. Työttömyysaikana itse opiskelin lisää korkeakoulutasoisestikin. Vuoden sisällä olen laittanut noin 100 työhakemusta ja tietoni ovat usean työnhakufirman rekisterissä. Vihdoin olen saamassa työtä joksikin aikaa, työpaikkojen Luoja oli asialla. Pitää jatkaa opettelua, totuttelua ja ahertamista uudessa työpaikassani niin kauan kuin henki pihisee ja on terveydellisiä edellytyksiä ennen eläkeikää, ennen hautaan laskemista tai maailmanloppua.
Edellinen viestini antoi liian synkän kuvan työn tekemisestä ym..
Minulla on nyt ja uskon että myös tulevaisuudessa runsaasti iloa monista eri asioista. Välillä onnistuu, välillä epäonnistuu, sitä elämä on.
Elämä monimuotoisuudessaan on vaihtelevaa, rikasta, ei pääse tylsistymään.
Ideoita työpaikkojen luomiseksi saadaan myös luomalla ilon aiheita
tuottavia palveluja ja tuotteita.