Jo 1990-luvun puolesta välitä työttömien etuuksia on pyritty heikentämään jatkuvasti ja rangaistuksia ankaroittamaan kannustavuuden nimissä.
Mihin työttömiä siis kannustetaan? Työn hakuun. Vaan rajusti kasvavan työttömyyden ja rajusti vähenevien avoimien työpaikkojen valossa tilanne on työttömän kannalta järjetön.
No, mihin sitten kannustetaan? Olemaan nöyrä, nöyrtymään työvoimatoimistojen pakottamana koulutuksiin, mitkä sisältävät pääasiassa ilmaistyön tekoa, tai sitten suoraan ilmaistyöpaikkoihin ilman näennäistäkään koulutusta.
Työttömällä ei näytä olevan oikeutta vaatia palkkaa työstään. Työttömällä ei ole pääsääntöisesti oikeutta myöskään hakeutua omaehtoiseen, ammatilliseen koulutukseen korvauksia menettämättä, vaikka nimenomaan ammatillinen, tutkintoon johtava koulutus takaisi varmimmin tulevaisuudessa työpaikan. Vain työvoimatoimiston tarjoama koulutus on sallittua.
Tällä ilmeisesti halutaan tukea kaikenkarvaisia koulutusyrittäjiä, joiden luennoilla on pahimmillaan kerrottu paskan eri lajeista.
Näin me kohtelemme ihmisiä, jotka maksavat muiden puolesta työttömyydellään kaikkein kovinta hintaa siitä, kun yhteiskunnalla menee huonosti. Olisiko kuitenkin syytä vähän suurempaan tasaukseen?
Jos työttömän tuet olisivat sillä tasolla, että niillä oikeasti tulisi toimeen ja saisi kohtuullisen elintason eikä pantaisi esteitä omaehtoiselle kouluttautumiselle, työttömien työhönhakeutumismahdollisuudet luultavasti lisääntyisivät ja valmiudet työelämään paranisivat siihen mennessä, kun Suomi alkaa nousta tästä suosta, mihin se on nyt vajoamassa - mikäli nyt koskaan sitten nousee. Väitän, että 99 % työttömistä haluaisi epätoivoisesti PALKKAtyötä, jos sitä oikeasti olisi saatavilla.
Varsin kornia on, että HUS rahtaa filippiiniläisiä hoitajia, kun heidän oma maansa tarvitsisi heidän työpanostaan kipeästi ja kun Suomessa olisi yhä lisääntyvän työttömyyden vuoksi alalle koulutettavissa riittävä joukko. Eikä oman väestön kouluttaminen varmasti tulisi kalliimmaksi kuin filippiiniläisten kieli- ja sopeuttamiskoulutus. Ja saisivat suomalaisetkin hoitoa kunnollisella äidinkielellä.
Siitä, että työttömän etuuksien taso pidetään nälkärajalla tai evätään kokonaan, maksamme kovaa hintaa ja tulevaisuudessa luultavasti vielä kovempaa.
Kun hengissä pysymisen vietti lienee vahvin vieteistä, niin jos yhteiskunta ei tarjoa laillisia keinoja hengissäpysymiseen, niin sitten turvaudutaan laittomiin. Kuinkahan paljon nykyisen työvoimapolitiikan vuoksi pimeä työ on lisääntynyt ja lisääntyy yhä, kuinkahan paljon rikollisuus on lisääntynyt samasta syystä ja lisääntyy jatkossa edelleen jne?
Mitä sitten tapahtuu, kun työttömät lakkaavat tappamasta epätoivoissaan itsensä ja pahimmillaan perheensäkin? Tapahtuuko Jokelan ja Kauhajoen tapaiset murhenäytelmät jossain muualla?
Ratkaisu tilanteeseen ei voi olla yhteiskunnan väkivaltakoneiston lisääminen ja tehostaminen, vaan ihmisarvoisen elämän suominen työttömällekin.
Kannustaminen
Ja kannustaminen
5290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hyvin menee, emme ole huomanneet edes työttömyysuhkaa. Me tosin teemme rahaa talolle tosissaan. Yhteiskunnassa on aina hävijöitä ja voittajia.
Opettele paskaperse suomenkieli.
Taas on sensori katsonut aloituskirjoituksen sellaiseksi, jollaista ei työttömien palstalla saa olla.
Työelämässä oloajan pidentämiseksi on nyt kaikkien työnhakijoiden heti hakeuduttava työvoiman palvelukeskukseen, siltä kyllä ohjataan yhteiskunnassa hyödyllisyyteen. Suomella ei ole kertakaikkiaan varaa jättää työenergiaa hyödyntämättä, Paltamon malli on otettava heti käyttöön ja lorvailuhan on lopetettava laakista. Jos yrittää työllisyystoimenpiteitä pakoilla, niin tietysti haetaan työkuntoutuskeskukseen reippaaseen ojennuskasvatukseen.
torjumaan lamaani. Säälittää ne raukat, jotka joutuvat ramppaamaan näissä palvelukeskuksissa. Minä valitsin rahattoman tien, mutta olen elämääni tyytyväinen. Lamaani torun kasvattamalla kaiken mahdollisen syötävän itse: tomaatit ovat jo raakileilla ja perunat istutettuna yrteistä puhumattakaan. Liettualaista halpaa ja hyvää juustoa sekä saksalaista jogusttia jouduin eilen hakemaan lähikauppa Lidlistä, kun niitä en voi viljellä. Kellarista täytyy noutaa vanhat mehut ja laittaa tulemaan viiniksi. Ei tarvitse Alkossa poiketa. Nyt huomaan, miten vähällä ihminen tulee toimeen, kun on terve. Kaikilla ei ole viljelymahdollisuutta, mutta kannattaa kuitenkin hyödyttää ikkunlaudat ja parvekkeet; yllättävän paljon sopii viljeltävää. Onhan minunkin tietysti jostain rahaa saatava, mutta ei nyt tule mieleen lähteä näihin kuntouttaviin työtoimtoihin ja muihin ilmaistöihin. Minulla on kunto kohdallaan: olen himoliikkuja ja keväällä kunto nousi kohisten jo peltotöissä. Apuna ei ollut jyrsijää vaan lapio. Että suosittelen kaikille nahjuksille palvelukeskuksiin hakeutumista.