Näinhän siinä taas kävi. Mimmi jätti. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Jätti aivan samalla tavalla kuin exäni. Jätti puhelimessa, lähti bailaamaan. Ei jumalauta. Olkoot. En jaksa enää jäädä ees suremaan moista. Annoin pettämisenki sille anteeksi ja välitin todella TODELLA paljon hänestä, mutta kun ei sekään näköjään riitä, kun ahistaa niin paljo ku ei saa mennä vieraiden miesten kanssa. Eli halus kans olla villi ja vapaa. Nyt kyllä saa luvan riittää naisten kanssa pelleily. Kun ei näihin nykyajan hempukoihin voi luottaa sitten millään. Olkoot, pärjän ilman teitäkin. Kiittämättömyys on todellakin maailman palkka.
Taas sattui
Loveless (m)
131075
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
nämä naiset nykysin taitaa olla.. ne tahtoo jakaa itteesä. Eivät pysty siihen yhteen pysyvään parisuhteeseen. Ja sellanen logiikka kannattaa pitää että jos pettää niin ei anna sitä anteeksi.. !! Itse annoin myös pettämisen anteeksi, mutta ei tainut exälleni se merkitä mitään sitten oikeasti.
vastaus pariin kyssäriin... Ensinnäkin, mitä teet avoero-palstalla - seurusteluhan sulla kaiketi päättyi..? Toiseksi: ja ikää oli..? Eikös tämä sun viimeisin exäsi ollutkin abityttö tuossa talvella..? Ilmeisesti oot jonkin verran vanhempi - tuskinpa kovin moni just yo:ksi pääsevä haluaa aloittaa mitään "kuoleman vakavaa" seurustelusuhdetta, koska toi ikä on sitä, kun monet haluaa mennä vapaasti, ja monet vaihtaa paikkakuntaakin opiskelujen vuoksi. Ei kai sun mielestä olis ollut parempi, että tyttö ois sulle esittänyt seukkailevaa, ja silti selän takana vehdannut muiden kaa..? Reilusti teki, kun sanoi asian niin kuin se on. No... Sit se pääpointti... Sun todellakin kannattais pitää tosta "pärjään ilmankin"-kannastasi kii jonkin aikaa! Sulla kesti ilmeisen pitkään työstää tunteitasi edelliseenkin exään, joten älä nyt vaan haksahda hakemaan mitään laastarisuhdetta - sä et ole valmis siihen! Suret nyt vaan petolliset naiset/tytöt elämässäs rauhassa loppuun, ja sitten vasta taas baanalle!
Aion todellakin pärjätä, ostan uuden auton, kesäloma alkaa parin viikon kuluttua, ja eiku baanalle. Kuka naisia kaipaa jos on pahuksen hieno auto? ;) Ja olen 25 kyllä...ja tyttö oli 18. Se sama abityttö joka petti laivalla mua tos talvella. emme eronneet vaan päätettiin jatkaa... Mut nyt mun täytyy antaa sen olla rauhassa, en halua sitä yhtään kauemmas enää työntää. Haluaisin todella edes häneen pitää välit, en vaan tiedä onnistuuko se ku haluan hänestä kuitenki enemmän...tuntuis vaan oudolta olla sellaisen kanssa pelkkä kaveri johon tuntee niin paljon vetoa. Mut olen miettiny, et parempi ny antaa vaan olla ja antaa tilanteen rauhoittua ja katsoa mitä tästä tulee. Ja anteeks että olen avoeropalstalla...pitäis varmaan toiseelle palstalle kirjoitella
vielä sulle... Älä yritä pitää entisiisi hyviä välejä, josseivat muutoin kuulu elämääsi esim yhteisen tuttavapiirin kautta. Menneet on menneitä, ala rakentaa suhteitasi ilman vanhojen haamuja, niin et kiusaa turhaa itseäsi, exääsi - etkä mahdollisesti sitä tulevaa onneasikaan. Tuppaavat nimittäin herättämään kuitenkin kysymyksiä noi entisen elämän "ollaan enää vain ystäviä"-exät... Ja vaikkei teillä ton exäsi kanssa enempää ikäeroa ollut kuin 7v, niin tossa iässä kuin tyttö on, se on kuitenkin aika paljon, vaikkei ehkä enää sitten, kun hän on 25 ja sinä 32.
Kiva huomata et joku muukin ajattelee samoin lohdutuksen keinoistaan...Minä oon kyllä tyttö (ja viimesen päälle kiltti ja kunnollinen) mut ku ero tuli, ostin itselleni urheiluauton ja kummasti menee suu nykyään jo vähän messingillekin, ja keskityn tästedes vain itseeni ja siihen autoon enkä muuta aio miettiäkään(c:! Ja rakastin häntä suunnattomasti, mutta joskus täytyy vain elämäs hyväksyä asiat niinku ne on, niin raakalta kuin se kuulostaakin..Sitten alkaa kummasti helpottamaan..
sinä nyt rauhoittuisit ja oppisit tulemaan toimeen ihan yksin edes jonkun aikaa. Pitää löytyä se oma tasapaino ennenkuin pystyy solmimaan kunnon parisuhdetta. Minkä sille mahtaa jollei tyttö vielä ole valmis sitoutumaan ja haluaa olla villi ja vapaa? Se on hänen valintansa. Et voi pakottaa olemaan yhdessä. Molemmilla tulee olla sama tahtotila. Muista se jatkossa. Kiittämättömyys?? Siis miksi pitää olla kiitollinen??. Siitäkö että annoit pettämisen anteeksi vai siitä, että olet jonkun seurustelukumppani??
Myös itseä ahdistaa nyt omassa suhteessa, minusta on tullut pelkkä kokki/siivooja miehelle. En jaksa enää kun emme jaa harrastuksia (mitä harrastuksia, mies on töissä 10-14h 7pvä viikossa..) eikä mies ikinä vastaile juttuihini tekstareihini, hän ei pidä kavereistani jne. Yli kolme vuotta olen yrittämällä yrittänyt saada suhdetta paremmaksi. Nyt tuntuu etten enää jaksa. Itkin yöllä masentuneena, mies oli hereillä eikä edes lohduttanut. Koitan tänäpä kertoa tunteistani. Tuntuu nyt vain jo niin kurjalta jättää toinen, ei se ole ikinä kivaa. Kaikki meistä ei ole julmia, kaikki ei ole "hempukoita". Olen 27 ja tosissani koitin rakentaa meille suhdetta, tulevaisuutta ja perhettä. Toivottavasti löydät itsellesi mukavan puolison vielä, yksin ei ole kiva olla. Toivottavasti minäkin osaan sanoa ahdistukseni syyt miehelle ilman että hänen maailma särkyy. En aio jättä tyhjän päälle (vaikka se olen minä joka jää ilman asuntoa ja rahaa) ja auton miestä uusimaan sähkösopparin jne. Itkettää. :'(
mä en antais anteeksi sitä ensimmäistäkään pettämistä, koko parisuhteen luotettavuus siinä kärsii, miten sä voit toiseen luottaa jatkossa? Itse olen vanhanaikainen siinä suhteessa,että uskon vielä siihen et sellainen mies löytyy, joka osaa olla myös uskollinen ja sitoutua yhteen, jos kotona saa tarpeeksi pesää ja on tyytyväinen siten ja tietenkin myös minä olen tyytyväinen. Mut eihän se seksi ole se ainoa parisuhteen höyste, paljon merkkaa ne arvot, ajatukset, arjen pyöritys ja muu yhteinen tekeminen parisuhteessa.
Olen nainen ja tiedän, että on paljon naisia jotka eivät tee noin. Olet nyt joko huonolla tuurilla taikka alitajuisesti etsiytynyt vääränlaiseen seuraan. Mieti millaisista naisista kiinnostut? Oletko jollainlailla sokea tutustumisvaiheessa naisten suhteen? (Samaan tyyliin kuin jotkut naiset jotka valitsee aina rentun..)
Jostain syystä onnistun aina pongaamaan jotain 18v mimmejä. Ajattelen ikää vain numerona, jos viihtyy toisen kanssa ja on 7 vuotta ikäeroa niin sitten viihtyy. En vain ymmärrä tätä...Kaikki oli hyvin, ainoa asia mikä ei ollut hyvin niin oli että olin tosi mustasukkainen. Ehkä hän ei jaksanu sitten enää...Mutta läheisyyttä oli, pussailtiin paljon, seksiä jopa 3 kertaa päivässä, halailtiin, käytiin kävelyllä, kaikki oli TÄYDELLISTÄ! En ymmärrä...en todellakaan ymmärrä :/ Entisen eroni ymmärsin hieman paremmin, koska silloin huomasin jo kuukausi ennen eroa että jotain on vialla kun seksiä oli kerran kuussa ja ei ollut halailua eikä pussailua, silloin huomasin että jokin oli pielessä. Mutta nyt ei ollut mitään sellaista merkkiäkään....En tajua millainen ihminen voi jättää toisen noin vain, aivan kuin periaatteesta että pitää olla villi ja vapaa. Entä sitten jos mies on ihana ja mukava, nyt on aika olla villi ja vapaa. Ja hän vielä sanoi että todennäköisesti katuu päätöstään todella paljon. PRKL et suututtaa. Meni koko kesä ihan pipariksi nyt kun olin suunnitellut kaikenlaista koko kesäksi. Piti mennä katsomaan delfiinejä särkänniemeen ja sitten ravintolalaivaan syömään, kävelylle jokirantaan, kylpyläviikonloppu....kierretty vähän suomea autolla ja pidetty hauskaa. Mutta ei. Kun ei niin ei.
se ikä vaikuttaa. Mä olen sun ikäinen nainen ja olisin onnessani jos toi luovio veisi mut edes joskus jonnekin.Hän on vielä pari vuotta vanhempi kuin sinä! Hemmetti, ala katselemaan vanhempia, meille kelpaa kyllä tuollainen aktiivinen mies.
lapään tarjoilu on tarkoitettu juuri sinunlaisillesi. Lue se ja ota oppia!
En aio luovuttaa hänen kohdallaan. Aion nyt antaa tilanteen rauhoittua. Soitin kyllä hänelle eilen mikä taisi olla virhe...Mutta kun sanoin että Kaipaan häntä todella paljon, meni hän aivan hiljaiseksi, en tiedä oliko hyvä vai huono juttu. JA sitten ennenkuin hän meni nukkumaan sanoin puhelimeen että "Odotas...peittelen sua hieman....noooin :)" Sitten hän naurahti iloisesti ja meni taas ehkä vähän vaikeaksi...Tiedän että hän ikävöi minua ja kaipaa ja vaikka mitä....Ei kai tähän vaan sitten auta kuin aika....Vaikeaksi tämän tekee juuri että me ollaan hyvissä väleissä :/