Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Vanhat, kätketyt tunteeni

    jotka jo luulin hiipuneen iäksi, syöksyvät tässä kesän korvilla pintaan entistä syvempänä. Olin ajatellut, että mennyt mikä mennyt, mutta ei se niin olekaan! Huomaan kaipaavani häntä. Vaikea on olla taas kun hän on lähietäisyydellä. Mitä tämä on? Kun en voinut silloin aikaisemmin kokea avoimesti näitä tunteita niin nytkö sitten näin tapahtui? Minulla oli lukkoja ja kipsaantunut ja epävarma olotila monista syistä. Siis tosiasia on, että tunteeni, kaipaukseni häntä kohtaan ei kuollutkaan syksyn viimassa ja talvipakkasissa. Hiukan jotain ihan pientä samankaltaista vaistoan myös hänestä...ehkä.
    51181
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 5

    Vanhimmat

    ole tavanneet vähään aikaan...tunnen samoin.

    Äänestä

    • melko harvakseen töissä. Emme ole jutelleet moniin kuukausiin mitään. Ainoastaan muutaman sanan ja hetken työasioista, jos niitä ylipäätänäsä on.

      Äänestä

    • tällöin kirjoitti:

      melko harvakseen töissä. Emme ole jutelleet moniin kuukausiin mitään. Ainoastaan muutaman sanan ja hetken työasioista, jos niitä ylipäätänäsä on.

      panettaa vietävästi.

      Äänestä

    jos sinä nainen et olisi varattu,tekisin kaikkeni saadakseni sinut,en voi varmaan sua saada mut eihän sitä koskaan tiedä miten elämä ja kohtalo kuljettaa,muistan sinua aina kaikesta huolimatta,kaipaan häntä kovasti...ehkä hänkin minua,niin olen huomannut hänen puheistaan

    Äänestä

    • Niinpä niin olen varattu, sinäkin olit, mutta et ole enää. Tiedän, että kaipaat minua ja uskon, että tiedät minunkin kaipaavan sinua, vaikka emme näitä asioita ääneen sanokaan. Aikaa on kulunut, kun tavattiin, mutta piakkoin kenties tapaamme taas. Olen edelleen varattu ja tahdonkin olla, mutta en voi näille tunteilleni mitään.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    hämmentynyt sydän(N) kirjoitti:

    jotka jo luulin hiipuneen iäksi, syöksyvät tässä kesän korvilla pintaan entistä syvempänä. Olin ajatellut, että mennyt mikä mennyt, mutta ei se niin olekaan! Huomaan kaipaavani häntä. Vaikea on olla taas kun hän on lähietäisyydellä. Mitä tämä on? Kun en voinut silloin aikaisemmin kokea avoimesti näitä tunteita niin nytkö sitten näin tapahtui? Minulla oli lukkoja ja kipsaantunut ja epävarma olotila monista syistä. Siis tosiasia on, että tunteeni, kaipaukseni häntä kohtaan ei kuollutkaan syksyn viimassa ja talvipakkasissa. Hiukan jotain ihan pientä samankaltaista vaistoan myös hänestä...ehkä.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu