Täällä näytetään kritisoivan aika paljon Suomen deittikulttuurin pelisääntöjä ja rakennetta. Ei tarvitse olla mikään neropatti ymmärtääkseen, ettei peli ole reilua ja tasapuolista kaikkia kohtaan, mutta minkäs sille mahtaa? Ainahan ihmiset ovat jollain tapaa eriarvoisessa asemassa. Ihmiset kun ovat erilaisia ja jos oletetaan, että nykyiset pelisäännöt pistettäisiin kokonaan uusiksi, niin silloinhan nykyisillä pelisäännöillä vahvoilla olleet olisivat taas vastaavasti heikoilla. Pointtina siis se, että aina löytyy niitä joille tilanne ei ole ihan yhtä hyvä ja helppo kuin muilla.
Onhan se ihan fakta, että jotkut on sattuneet jo syntymässään saamaan monia muita paremmat kortit ihmissuhteita ajatellen. Sellaista elämä on, mutta siitä huolimatta se jos mikä vetää jotkut katkeraksi, kun he alkavat ymmärtämään miten surkean käden itse on sattunut saamaan. Epäreilua? kyllä, mutta mitä siitä valittaminen muuttaa? Kuinka montaa asiaa olet tässä pelisäännöstössä saanut muutettua niin, että omat pelikorttisi näyttävät paremmilta? Eikö olisi hedelmällisempää käyttää kaikki tuo aika ja energia sen oman käden paranteluun ja sitä kautta ihan oikeasti vaikuttaa omaan onneen ihmissuhderintamalla?
Eikö elämä ole juuri sitä, että tehdään töitä asioiden eteen? Eihän koulussakaan opi mitään eikä saa eväitä elämään, jos ei ole valmis opiskelemaan. Ihan yhtä lailla omalla panostuksellaan voi vaikuttaa paljonkin asioihin ihmissuhteiden saralla, mutta se kun on aika paljon työläämpää kuin valittaminen, niin näköjään jotkut tyytyvät pelkästään valittamaan. Olisihan se mukavaa, kun deittikulttuurin pelisäännöstöt muuttuisivatkin kuin itsestään omia kortteja mukaileviksi, niin ei tarvitsisi kuin nauttia kyydistä.
Sellainen on ihmisluonto, kaikki pitäisi saada mahdollisimman helposti ja pienellä vaivalla. Eihän tämä epäsuhta kenenkään syy ole, mutta ihmiset on ja tulee aina jollain tasolla ponnistamaan hieman erilaisista lähtökohdista elämään. Se pitää vaan oppia hyväksymään, niin epäreilua kuin se onkin. Kuitenkin tästä huolimatta jotkut on näköjään päättäneet, että jostain se syyllinen näköjään pitää omalle kohtalolle kaivaa ja harvemmin osasyyllistä aletaan missään vaiheessa etsimään peilistä. Ei sillä, että kaikkeen voisi vaikuttaa, mutta tekee sen mitä voi, sen sijaan että yrittäisi muuttaa jotakin johon ei kenenkään matti meikäläisen elämäntyö riitä.
Kritiikkiä voi tietysti heittää epäkohdista ja herättää ihmisiä ajattelemaan omaa toimintaansa jolloin pieniä muutoksia parempaa voi kuin voikin tapahtua, mutta ei kannata jäädä odottamaan mitään ihmettä. Elämäsi on menossa juuri nyt, joten eikö olisi korkea aika tehdä sillä jotain, eikä tuhlata sitä oman kohtalon ja elämänvalintojen surkutteluun ja muiden syyllistämiseen?
No joo, tää kuulostaa varmaan hirveältä saarnalta, mutta mä oon ihan varma siitä, että täälläkin moni saisi kummasti säpinää ihmissuhderintamalleen sopivalla asenteenmuutoksella ja suuntaamalla kaiken sen katkeruuteen kuluvan energian jollain tapaa itsensä kehittämiseen. Ei siihen tarvitse olla mikään täydellinen supermies tai nainen, mutta jonkinlaista elämänmuutosta olisi edellä mainittujen seikkojen ohella varmastikin hyvä lähteä hakemaan.
Just my two cents.
Elämän pelikortit
Cranky_geek
181352
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jos mies haluaa naisen eikä saa, niin sitten muutetaan jotain siitä tyypistä mikä näkyy peilissä eikä sorruta akkamaiseen valitteluun.
niin laitat punaa huuleen ja avaat haarasi niin saat miestä! :D
mukaan noilla eväillä saa munaa, muttei suhdetta...
eikö se ole fifty-fifty? mies saa ja nainen saa
Toi lähinnä toimii jos me elettäs mikä-mikä-maassa. Kannattaa oikeasti nyt hyväksyä se, että jos sä olet saanu paskat kortit syntyessäs niin et sä niitä mitenkään muuta. Okei kyllä jotenkin, lottovoitto auttaa varmasti säälittävintäkin kaveria, mutta silloin puhutaan aika pienistä prosenteista. Naisella on niin helppo sanoa, että kyllä sen kumppanin saa kun vähän vain muuttaa itseään. Eli siis ostat uudet meikit ja opettelet laittamaan ne naamaas ja ehkä katot vähän mitä ruokaa sinne suuhus tunget niin johan lohkee. :)
Ihminen voi ihan itse vaikuttaa siihen, minkä kuvan muut hänestä saavat. Jopa maailman säälittävin kaveri voisi olla vähemmän säälittävä jos hän yrittäisi vähän. En ihmettele, että osa miehistä on ilman naista jos kaikki ongelmat halutaan ulkoistaa. Hei haloo, sosiaalisia taitoja voi parantaa, ulkonäköä kohentaa ja vaikka mennä töihin ja muuttaa mutsin kellarista pois. Perusjuttuja, jotka eivät oikeasti edes ole mistään korteista kiinni vaan omasta asenteesta.
epäsosiaaliseksi jurottajaksi niin et sinä marco bjurströmiksi muutu vaikka tekisit mitä.
kun se ääripää ei ole ainoa vaihtoehto. Epäsosiaalinen jurottaja voi opetella heittämään vähän small talkia, että saa edes jonkinlaisia tilaisuuksia. Itseään ei voi muuttaa täysin, mutta negatiivisimpia ominaisuuksiaan voi parantaa. Jos vaikka painaa 200 kiloa ja se on este pariutumiselle, niin sitten laihdutetaan. 200 kiloa painavasta ei tule välttämättä 50 kg painavaa mallia, mutta vaikka lievästi ylipainoinen. Ja flaksi kasvaa huimasti.
just tätä mäkin ajoin takaa. Ei sitä tarvitse olla mikään supermies, jotta joku voi kiinnostua. Mahdollisuuksien parantelusta ei kuitenkaan ole mitään haittaa, kun lähtee vähän tekemään tuttavuutta vastakkaiseen sukupuoleen ja monia juttuja voi tehdä kuitenkin loppujen lopuksi aika pienillä voimavaroilla. Pukeutuminen nyt hyvänä esimerkkinä. On kyllä aika kummallinen asenne elämään, jos joka asiassa pitää saada olla just sellainen kuin itteä huvittaa ja odottaa kädet puuskassa, että muut ympärillä muuttuisivat, jotta itellä olis kivaa.
Näillä palstoilla on hirveästi kävijöitä, jotka ajattelevat, että heille jotenkin kuuluu vaikka mitä. Esimerkiksi kiva työpaikka. Samalla unohdetaan, että useimmat ihmiset joilla on kiva työpaikka ovat olleet nuoresta pitäen paskahommissa, opiskelleet ja samanaikaisesti käyneet töissä ja nähneet vaivaa asian eteen. Sama pätee ihmissuhteisiin. Kun muut ovat menneet ulos lihatiskeille arvioitavaksi, olleet sosiaalisia ja tutustuneet ihmisiin, sellaiset jotka eivät ole tehneet mitään ovat sitä mieltä että valtion pitäisi hommata heille kiva kaveri ja puoliso. Miten minä luulen, että ryhmän A ja B edustajat ovat pitkälti samaa porukkaa? Kaikki pitäisi saada valmiina. Ja se on totta, että mikään supermies ei todellakaan tarvitse olla että kelpaisi naisille. Osa naisista ehkä vaatii mieheltä paljon, mutta selvä enemmistö ei. Jos näille AT-miehille kelpaisi se vähän tavallisempi tyttö... Vaan kun ei. Supermallin pitää tulla kotoa hakemaan.
Ulkonäkö ei ole kaikille kaikki kaikessa.Googlaa historiikin huminasta yhden hitin wonderi Shampoo-We're In Trouble (kuvilla),niin tiedät,millaisen poven halusin lukiolaisena.Tarvitaan kuntonyrkkeilijämies ehdottomasti,että pääsis oikeuksiinsa.Evvk mikään muu-jos shampoot ei mulla onnaa,mä pelaan PCllä pasianssia ja MÖKÖTÄN.Forever,kindof like.
up to your arse. Oli sellaista tilpehööriä koko viesti että ei paremmasta virka. Ongelma on vain se että nykyiset pelisäännöt ovat niin kieroja että niistä kärsivät suurin osa ihmisistä jollakin muotoa. Osa ei koe sitä ongelmana koska elää sellaisessa luulossa että asioiden tulee olla niin. Puhut yksilön tahdosta muuttaa itseään mutta mitään et puhu siitä miten yhteisö määrittää itseään.
enhän mä sitä väittänytkään etteikö pelisäännöstö olisi kieroa. Ihmiset toimii itsekkäästi ja pelaa hommaa omaan pussiinsa, mutta se on jälleen asia joka on näiden ihmisten itsensä käsissä. Kyllä monikin tietää varsin hyvin tekevänsä väärin muita kohtaan, mutta edelleen se on heidän eikä sinun käsissäsi. Voit tietysti osoitella syyttävällä sormella heitä ja yrittää saada ajattelemaan asioita, mutta eipä sillä oman tilanteesi kannalta ole kovinkaan suurta merkitystä. Yleisellä tasolla puhuttaessa tietenkin. Yksilötasollahan tuollainen toiminta voi jo sitten olla hyvinkin hedelmällistä ja järkevä tapa käyttää energiaa. Kuitenkin nyt ollaan netin keskustelupalstalla ja jotkut käyttävät tolkuttomasti aikaa ja energiaa tänne purkautumiseen, mutta tämän toiminnan vaikutukset ovat varmastikin hyvin vähäisiä heidän elämänsä kannalta. Hetkellinen hyvä olo oman pahan olon purkamisesta on hyvin lyhytaikainen ilo, jos ei tee sen varsinaiselle syylle yhtään mitään. Sekin on tietysti jalo ajatus yrittää muuttaa asioita parempaan suuntaan ja tarttua ihan oikeisiin epäkohtiin, mutta jotkut ottaa tämän touhun vähän turhan vakavasti. Siksipä sanoinkin tähän kohtaan, että kritisoikaa toki ihan vapaasti ja herättäkää ihmisiä ajattelemaan omaa toimintaansa. Kuka tietää, ehkä sillä on vaikutusta joidenkin elämään, mutta älkää hyvät ihmiset tuhlatko elämäänne tuollaiseen katkeruuteen, jos jossain siellä sisimmässänne elää oikeasti toivo sellaisesta elämästä johon kuuluu terve ja tasapainoinen parisuhde tai ihan muutenkin sosiaalista elämää vastakkaisen sukupuolen seurassa.
suurin osa ihmisistä on kuitenkin tsemppaajia, eivät ryve itsesäälissä vaan hokevat itselleen: "olen ihan ok tällaisena, ihan ok tällaisena". Sitten tämmöinen tavallinen, itsensä hyväksyvä ihminen menee treffeille (esim. muutaman sähköpostin jälkeen) ja se treffikumppani onkin sellainen, että antaa kasvotusten "pommin pamahtaa". Haukkuu siis toisen ulkonäön ihan maanrakoon! Aivan yllättäen. Ja mikä tärkeintä: kukaan ei ole pakottanut tyyppiä mailaamaan ja tulemaan treffeille. Täysin oma päätös on ollut. Kun tällaisia hulluja on jonkin verran (menevät treffeille varta vasten jotta voisivat kertoa etteivät pidä toisen ulkonäöstä), ihmisten yritys tsempata itseään vähenee ellei laske kokonaan. Kyllähän jokaisella on helppoa parannella kotitekoisesti (päiväkirjat, hokemiset ynnä muut) itsetuntoaan, mutta sitten tulee aina joku kusipää joka sotkee pakan. Juuri kun se oli hienosti! Niin että jokainen varmaan ylistäisi omalla ajallaan itseään minkä kerkeäisi, mutta kun tiedetään että joku inhottava paska kusipää kiusaajaluonne avaa kuitenkin ennemmin tai myöhemmin suun sellaisessa kohtaa missä ei todellakaan tarvitsisi. Eikä silloin ole ketään puolustamassa (ihmiset ei välitä). Niin että siksi ei uskalleta kehua itseään omalla ajalla, kun tiedetään että hieno rakennelma (kaikki vaivannäkö!!) sortuu.
Joten paljon helpommin jäädään odottamaan sitä unelmakumppania, joka pelastaisi tilanteen. Kumoaisi päähän jääneet haukkumiset kauniilla ja rohkaisevilla sanoilla. Aidosti tarkoittaen.
ilkeä tilanne, mutta tuollaisiakin ihmisiä on valitettavasti vaan olemassa. Eihän tää homma mitenkään yksiselitteinen ja helppo oo, en mä sitä sano. Kuitenkin vaikka ulospäin voisikin näyttää siltä, että joillakin menee kaikki putkeen ja homma on kuin ruusuilla tanssimista, niin todellisuus voi hyvinkin olla ihan toisenlainen. Saa olla aika onnekas, jos onnistuu kiertämään kaikki ihmissuhteiden karikot ja välttymään pettymyksiltä. Jostain se olisi vaan yritettävä ammentaa voimaa jatkaa eteenpäin ja yrittää. Enkä tällä tarkoita mitenkään vähätellä tota sun juttuas, mutta yritän tässä asettaa sitä jonkinlaiseen perspektiiviin kokonaisuutta ajatellen. Toivottavasti jaksat vielä tosta nousta jaloillesi, uskoa ihmisiin ja yrittää löytää oman onnesi. Kyllä maailmaan mahtuu paljon tuollaisiakin ihmisiä joita tuossa kuvailit. :)
Samoin uskovat kaikki muutkin, jotka syyttävät atm:iä, työttömiä ja muita epäonnisia. Myytin nimi on "tekemällä töitä ja näkemällä vaivaa saat onnea, menestystä, omaisuutta ja ystäviä". Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kautta aikain rikkaat ihmiset ovat saavuttaneet rikkautensa olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja riittävän härskejä juuri siinä kohdassa. Samoin paljon valtaa saaneet poliitikot ovat olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja olleet riittävän härskejä juuri siinä paikassa. Ja sama koskee myös ihmissuhteissa menestyneitä. Myytti vaivannäön ja kovan työn tuloksista on juuri sitä niin, vain myyttiä. Ja tietyllä tavalla tuon myytin hokeminen on suurin mahdollinen loukkaus elämän epäonnisia kohtaan. Itsekin olen, jos nyt en atm, niin ainakin melkein sellainen. Ja voin sanoa, että mikään ei ole niin loukkaavaa kuin se, että väitetään että tilanteen voisi muuttaa 15 sekunnissa, jos haluaisi. "vaivannäkö palkitsee" -myytti vie epäonniselta ihmiseltä sen hänen ainoan omaisuutensa, tarinan siitä millaiset asiat johtivat epäonneen. "Vaivannäkö palkitsee" -myytti myöskin tekee yhteiskunnasta aiempaa enemmän sääty-yhteiskunnan, niin rahan kuin vallan kuin seksinkin alueella. Myyttiin uskovien mielestä se, että asiat ovat huonosti, johtuu aina vain siitä, että ei ole nähnyt vaivaa. Vaikka olisi eteläamerikkalaiseen slummiin syntynyt rampa, niin kaikki epäonni johtuu tähän myyttiin uskovien mielestä vain siitä, että rampa ei ole nähnyt vaivaa. Jos slummin rampa olisi nähnyt vaivaa, niin hän voisi olla nyt NASA:n astronautti, puhua seitsemää kieltä sujuvasti ja hymyillä kameroille pepsodent-hymyä.
sitä väittänytkään, että kuka tahansa pystyy mihin vaan ihmeisiin ja tekemään elämällään ihan mitä vaan ja että kaikki asiat on puhtaasti omissa käsissä. Ihan järjetön kärjistys sinulta, kun on selvää, että tohon slummin ramman ja NASA:n astronautin välille mahtuu vaikka kuinka paljon ihmisiä joilla on oikeasti vaikka kuinka paljon mahdollisuuksia vaikuttaa moniin asioihin elämässään. Totta kai on olemassa myös paljon asioita, joille ei voi mitään ja jotka vaikeuttavat monin tavoin joidenkin elämää verrattuna muihin ihmisiin. Aloituksen pointti olikin siinä, että ihan yhtä lailla on myös olemassa paljon asioita, joihin voi vaikuttaa ja joilla voi parantaa omaa elämänlaatuaan. Kukaan ei voi tietenkään taata sinulle onnea vaikka kuinka tekisit töitä paremman huomisen eteen ja yrittäisit. Jotkut asiat on vaan kohtalon tai jonkun korkeamman voiman sanelemia ja joskus tarvitaan onneakin. Onko tämä sitten hyvä syy jättää kokonaan yrittämättä? Sitä voi jokainen pohtia mielessään. Totta, elämä ei ole läheskään aina reilua, eikä kaikille ole elämässä samat ovet avoinna, mutta siitä huolimatta elämää ei kannata tuhlata katkeruuteen ja muiden syyttelyyn tai haukkumiseen. "Your future has not been written yet. No one has. Your future is whatever you make it. So make it a good one."